Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.
Kun sarvikuonojen lempiruoho on jäänyt muut kasvit tukahduttavan tulokasköynnöksen jalkoihin, otusten on ollut pakko lähteä etsimään ravintoa aina kaupungeista asti. (Kuva: Sagar Giri / Nepali Times)

(IPS) -- Nepalin yksisarviset sarvikuonot ovat selvinneet metsästyksestä, elinympäristön kutistumisesta ja villieläinkaupasta, mutta nyt niitä ahdistaa uusi uhka: ilmaston nopeasta lämpenemisestä johtuvat muutokset elinympäristössä.

Chitwanin kansallispuistosta Terain tasangolla on heinäkuun 11. päivän jälkeen löydetty kahdeksan kuollutta sarvikuonoa. Neljä niistä oli hukkunut, kun Narayanijoki tulvi ja vesi peitti niiden ruohopeitteiset laidunmaat.

Salametsästäjien arvellaan ampuneen yhden sarvikuonoista. Tapaus on Nepalissa ensimmäinen neljään vuoteen. Salametsästäjät käyttivät hyväkseen koronasulkua.

”Sarvikuonot ovat voittaneet monta uhkaa, mutta ilmastonmuutos on tuonut mukanaan aivan uuden haasteen”, sarvikuonojen suojelemisesta tohtoriksi väitellyt Shantaraj Gyawali selittää. Voimakkaat sateet ja tulvat monsuunisateiden aikana  sekä sateettoman kauden pidentynyt kuivuus ovat muuttaneet sarvikuonojen elinympäristöä.

Sarvikuonot, tiikerit ja muut vesikuopista kuivina kausina juovat eläimet kärsivät, sillä monet juomapaikat ovat kuivuneet. Osittain syynä ovat säät: liikaa sadetta monsuuniaikaan ja liian vähän keväällä. Pohjavesi on laskenut myös sen vuoksi, että luonnonpuiston rajojen läheisyydessä maanviljelijät ovat pumpanneet sitä pelloilleen liian paljon.

Kansallispuistoista ja luonnonsuojelusta vastaavat Nepalin viranomaiset ovat kaivaneet Terain tasangolle 500 vesilammikkoa ja seuraavaa kuivaa kautta varten valmisteilla on vielä 200 lisää. He ovat myös yrittäneet ennallistaa alkuperäisen ruohopeitteen sarvikuonojen laidunmailla tulvatasangolla. Alueella elää myös muita kavio- ja sorkkaeläimiä, jotka ovat tiikereiden ja muiden lihansyöjien saalista.

Hukkumiskuolemat saavat hälytyskellot soimaan

Chitwanin puistoviranomaiset ovat huolestuneet sarvikuonojen hukkumiskuolemista. Niitä edelsivät ennen kokemattoman rankat sateet. Kahdeksan mittausasemaa eri puolilla Nepalia on ilmoittanut ennätyksellisiä sademääriä. Näistä seitsemän sijaitsee Narayanijoen yläjuoksun vedenjakajalla.

”Kun sarvikuonot kuolevat luonnollisista syistä, emme ole huolissamme. Mutta kun ne hukkuvat tai ajelehtivat tulvien mukana Intian puolelle, silloin alkavat varoituskellot soida”, Ashok Ram Chitwanin kansallispuistosta sanoo.

Vuonna 2017 äkilliset tulvat Rapti- ja Narayanijoilla pyyhkivät mennessään villieläimiä Nepalin ja Intian rajan yli Balmikin tiikeriensuojelualueelle. Intiaan huuhtoutuneista sarvikuonoista yhdeksän palautettiin Chitwaniin muutamaa kuukautta myöhemmin. Kymmenes löydettiin, tainnutettiin ja kuljetettiin Nepaliin vasta viime elokuussa.

Kansallispuistosta kaupunkinähtävyydeksi

Kun mutakuopatkin ovat kuivahtaneet ja lempiruoka loppunut, sarvikuonojen on ollut pakko lähteä kansallispuistosta Chitwanin kaupunkeihin. Itse asiassa kaupungin kaduilla vaeltelevista sarvikuonoista on tullut turistinähtävyys.

Kansallispuiston ja kaupunkien välisellä puskurivyöhykkeellä elävät maanviljelijät pelkäävät viljelmiensä puolesta. Maanviljelijät ovatkin tappaneet mailleen tunkeutuneita sarvikuonoja myrkyllä tai sähköllä.

”Olemme havainneet sarvikuonojen liikkuvan puiston itäpuolelta kohti sen läntisiä reunoja. Emme tiedä, miksi näin tapahtuu. Ehkä ne etsivät parempia laidunmaita tai juomapaikkoja”, Ashok Ram sanoo.

Tulvien ja kuivuuden lisäksi sarvikuonoja ahdistavat tulokaskasvit, jotka uhkaavat korvata niiden lempiruohon. Mikania micrantha -köynnöksen kaltaiset, muun kasvillisuuden tukahduttavat tulokkaat hyötyvät kohoavista lämpötiloista.

”Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi Nepalin menestyksen sarvikuonojen suojelussa”, Ram harmittelee.

Ilmastonmuutos ympäristöeläimetilmastonmuutos Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.
Miehet rakentamassa taloa, etualalla mies kaivamassa lapiolla.

Ilmastonmuutos voi tuplata humanitaarisen avun tarpeen vuoteen 2050 mennessä – Yksi ratkaisu voi olla avun toimittaminen jo ennen kuin katastrofia on tapahtunutkaan

Ilmastokatastrofeihin liittyvät Punaisen Ristin avustusoperaatiot ovat kasvaneet 20 vuodessa melkein puolella. Humanitaarista apua ei riitä kaikille sitä tarvitseville, ja tulevaisuudessa tilanne voi pahentua. Jatkossa apua ei voi toimittaa vain katastrofin jälkeen vaan on ennakoitava enemmän, sanoo järjestön ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija