Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.
Kun sarvikuonojen lempiruoho on jäänyt muut kasvit tukahduttavan tulokasköynnöksen jalkoihin, otusten on ollut pakko lähteä etsimään ravintoa aina kaupungeista asti. (Kuva: Sagar Giri / Nepali Times)

(IPS) -- Nepalin yksisarviset sarvikuonot ovat selvinneet metsästyksestä, elinympäristön kutistumisesta ja villieläinkaupasta, mutta nyt niitä ahdistaa uusi uhka: ilmaston nopeasta lämpenemisestä johtuvat muutokset elinympäristössä.

Chitwanin kansallispuistosta Terain tasangolla on heinäkuun 11. päivän jälkeen löydetty kahdeksan kuollutta sarvikuonoa. Neljä niistä oli hukkunut, kun Narayanijoki tulvi ja vesi peitti niiden ruohopeitteiset laidunmaat.

Salametsästäjien arvellaan ampuneen yhden sarvikuonoista. Tapaus on Nepalissa ensimmäinen neljään vuoteen. Salametsästäjät käyttivät hyväkseen koronasulkua.

”Sarvikuonot ovat voittaneet monta uhkaa, mutta ilmastonmuutos on tuonut mukanaan aivan uuden haasteen”, sarvikuonojen suojelemisesta tohtoriksi väitellyt Shantaraj Gyawali selittää. Voimakkaat sateet ja tulvat monsuunisateiden aikana  sekä sateettoman kauden pidentynyt kuivuus ovat muuttaneet sarvikuonojen elinympäristöä.

Sarvikuonot, tiikerit ja muut vesikuopista kuivina kausina juovat eläimet kärsivät, sillä monet juomapaikat ovat kuivuneet. Osittain syynä ovat säät: liikaa sadetta monsuuniaikaan ja liian vähän keväällä. Pohjavesi on laskenut myös sen vuoksi, että luonnonpuiston rajojen läheisyydessä maanviljelijät ovat pumpanneet sitä pelloilleen liian paljon.

Kansallispuistoista ja luonnonsuojelusta vastaavat Nepalin viranomaiset ovat kaivaneet Terain tasangolle 500 vesilammikkoa ja seuraavaa kuivaa kautta varten valmisteilla on vielä 200 lisää. He ovat myös yrittäneet ennallistaa alkuperäisen ruohopeitteen sarvikuonojen laidunmailla tulvatasangolla. Alueella elää myös muita kavio- ja sorkkaeläimiä, jotka ovat tiikereiden ja muiden lihansyöjien saalista.

Hukkumiskuolemat saavat hälytyskellot soimaan

Chitwanin puistoviranomaiset ovat huolestuneet sarvikuonojen hukkumiskuolemista. Niitä edelsivät ennen kokemattoman rankat sateet. Kahdeksan mittausasemaa eri puolilla Nepalia on ilmoittanut ennätyksellisiä sademääriä. Näistä seitsemän sijaitsee Narayanijoen yläjuoksun vedenjakajalla.

”Kun sarvikuonot kuolevat luonnollisista syistä, emme ole huolissamme. Mutta kun ne hukkuvat tai ajelehtivat tulvien mukana Intian puolelle, silloin alkavat varoituskellot soida”, Ashok Ram Chitwanin kansallispuistosta sanoo.

Vuonna 2017 äkilliset tulvat Rapti- ja Narayanijoilla pyyhkivät mennessään villieläimiä Nepalin ja Intian rajan yli Balmikin tiikeriensuojelualueelle. Intiaan huuhtoutuneista sarvikuonoista yhdeksän palautettiin Chitwaniin muutamaa kuukautta myöhemmin. Kymmenes löydettiin, tainnutettiin ja kuljetettiin Nepaliin vasta viime elokuussa.

Kansallispuistosta kaupunkinähtävyydeksi

Kun mutakuopatkin ovat kuivahtaneet ja lempiruoka loppunut, sarvikuonojen on ollut pakko lähteä kansallispuistosta Chitwanin kaupunkeihin. Itse asiassa kaupungin kaduilla vaeltelevista sarvikuonoista on tullut turistinähtävyys.

Kansallispuiston ja kaupunkien välisellä puskurivyöhykkeellä elävät maanviljelijät pelkäävät viljelmiensä puolesta. Maanviljelijät ovatkin tappaneet mailleen tunkeutuneita sarvikuonoja myrkyllä tai sähköllä.

”Olemme havainneet sarvikuonojen liikkuvan puiston itäpuolelta kohti sen läntisiä reunoja. Emme tiedä, miksi näin tapahtuu. Ehkä ne etsivät parempia laidunmaita tai juomapaikkoja”, Ashok Ram sanoo.

Tulvien ja kuivuuden lisäksi sarvikuonoja ahdistavat tulokaskasvit, jotka uhkaavat korvata niiden lempiruohon. Mikania micrantha -köynnöksen kaltaiset, muun kasvillisuuden tukahduttavat tulokkaat hyötyvät kohoavista lämpötiloista.

”Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi Nepalin menestyksen sarvikuonojen suojelussa”, Ram harmittelee.

Ilmastonmuutos ympäristöeläimetilmastonmuutos Nepal Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen