Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.
Kun sarvikuonojen lempiruoho on jäänyt muut kasvit tukahduttavan tulokasköynnöksen jalkoihin, otusten on ollut pakko lähteä etsimään ravintoa aina kaupungeista asti. (Kuva: Sagar Giri / Nepali Times)

(IPS) -- Nepalin yksisarviset sarvikuonot ovat selvinneet metsästyksestä, elinympäristön kutistumisesta ja villieläinkaupasta, mutta nyt niitä ahdistaa uusi uhka: ilmaston nopeasta lämpenemisestä johtuvat muutokset elinympäristössä.

Chitwanin kansallispuistosta Terain tasangolla on heinäkuun 11. päivän jälkeen löydetty kahdeksan kuollutta sarvikuonoa. Neljä niistä oli hukkunut, kun Narayanijoki tulvi ja vesi peitti niiden ruohopeitteiset laidunmaat.

Salametsästäjien arvellaan ampuneen yhden sarvikuonoista. Tapaus on Nepalissa ensimmäinen neljään vuoteen. Salametsästäjät käyttivät hyväkseen koronasulkua.

”Sarvikuonot ovat voittaneet monta uhkaa, mutta ilmastonmuutos on tuonut mukanaan aivan uuden haasteen”, sarvikuonojen suojelemisesta tohtoriksi väitellyt Shantaraj Gyawali selittää. Voimakkaat sateet ja tulvat monsuunisateiden aikana  sekä sateettoman kauden pidentynyt kuivuus ovat muuttaneet sarvikuonojen elinympäristöä.

Sarvikuonot, tiikerit ja muut vesikuopista kuivina kausina juovat eläimet kärsivät, sillä monet juomapaikat ovat kuivuneet. Osittain syynä ovat säät: liikaa sadetta monsuuniaikaan ja liian vähän keväällä. Pohjavesi on laskenut myös sen vuoksi, että luonnonpuiston rajojen läheisyydessä maanviljelijät ovat pumpanneet sitä pelloilleen liian paljon.

Kansallispuistoista ja luonnonsuojelusta vastaavat Nepalin viranomaiset ovat kaivaneet Terain tasangolle 500 vesilammikkoa ja seuraavaa kuivaa kautta varten valmisteilla on vielä 200 lisää. He ovat myös yrittäneet ennallistaa alkuperäisen ruohopeitteen sarvikuonojen laidunmailla tulvatasangolla. Alueella elää myös muita kavio- ja sorkkaeläimiä, jotka ovat tiikereiden ja muiden lihansyöjien saalista.

Hukkumiskuolemat saavat hälytyskellot soimaan

Chitwanin puistoviranomaiset ovat huolestuneet sarvikuonojen hukkumiskuolemista. Niitä edelsivät ennen kokemattoman rankat sateet. Kahdeksan mittausasemaa eri puolilla Nepalia on ilmoittanut ennätyksellisiä sademääriä. Näistä seitsemän sijaitsee Narayanijoen yläjuoksun vedenjakajalla.

”Kun sarvikuonot kuolevat luonnollisista syistä, emme ole huolissamme. Mutta kun ne hukkuvat tai ajelehtivat tulvien mukana Intian puolelle, silloin alkavat varoituskellot soida”, Ashok Ram Chitwanin kansallispuistosta sanoo.

Vuonna 2017 äkilliset tulvat Rapti- ja Narayanijoilla pyyhkivät mennessään villieläimiä Nepalin ja Intian rajan yli Balmikin tiikeriensuojelualueelle. Intiaan huuhtoutuneista sarvikuonoista yhdeksän palautettiin Chitwaniin muutamaa kuukautta myöhemmin. Kymmenes löydettiin, tainnutettiin ja kuljetettiin Nepaliin vasta viime elokuussa.

Kansallispuistosta kaupunkinähtävyydeksi

Kun mutakuopatkin ovat kuivahtaneet ja lempiruoka loppunut, sarvikuonojen on ollut pakko lähteä kansallispuistosta Chitwanin kaupunkeihin. Itse asiassa kaupungin kaduilla vaeltelevista sarvikuonoista on tullut turistinähtävyys.

Kansallispuiston ja kaupunkien välisellä puskurivyöhykkeellä elävät maanviljelijät pelkäävät viljelmiensä puolesta. Maanviljelijät ovatkin tappaneet mailleen tunkeutuneita sarvikuonoja myrkyllä tai sähköllä.

”Olemme havainneet sarvikuonojen liikkuvan puiston itäpuolelta kohti sen läntisiä reunoja. Emme tiedä, miksi näin tapahtuu. Ehkä ne etsivät parempia laidunmaita tai juomapaikkoja”, Ashok Ram sanoo.

Tulvien ja kuivuuden lisäksi sarvikuonoja ahdistavat tulokaskasvit, jotka uhkaavat korvata niiden lempiruohon. Mikania micrantha -köynnöksen kaltaiset, muun kasvillisuuden tukahduttavat tulokkaat hyötyvät kohoavista lämpötiloista.

”Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi Nepalin menestyksen sarvikuonojen suojelussa”, Ram harmittelee.

Ilmastonmuutos ympäristöeläimetilmastonmuutos Nepal Suomen IPS

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”