Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa naisten jaksamista Kuubassa – ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa”

Ympäristöaktivisti Angela Corvean mukaan naiset uuvuttavat itsensä herkemmin kuin miehet. Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt pahenevat, jaksamista vaaditaan erityisesti naisilta.
Kuubalainen ympäristaktivisti Angela Corvea, taustalla tv-ruutu
Kuubalainen meribiologi Angela Corvea perusti 15 vuotta sitten ympäristöliike Acualinan. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa. Heidän on huolehdittava lapsista ja vanhuksista sekä keksittävä ratkaisut ruuan ja veden puutteeseen”, kuubalainen ympäristöaktivisti Angela Corvea summaa.

Meribiologi Corvea, 69, perusti 15 vuotta sitten Acualina-ympäristöliikkeen Havannan kupeessa sijaitsevaan Playan kuntaan. Mereen laskeva joki tuo seudulle saasteita, ja yltyvien myrskyjen aikaan merivesi nousee alaville rannoille.

Acualina jakaa tietoa ympäristöriskeistä ja keinoista niiden välttämiseksi. Valistus on suunnattu erityisesti lapsille, mutta se tavoittaa myös aikuisia. Vaikutus on levinnyt laajalle ja tuonut Corvealle kansainvälisiä palkintoja.

Hän on erityisen huolissaan naisten jaksamisesta lämpenevän ilmaston ja voimistuvien sääilmiöiden keskellä. ”Kuudes aistimme pakottaa meidät toimimaan ja uuvuttamaan itsemme pahemmin kuin miehet. Miehillä on työtaakkansa, mutta niin on myös naisilla, ja sen päälle tulee vastuu hoivaamisesta.”

Köyhyys naisistuu poikkeusoloissa

Tiede- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut toimittaja Iramis Alonso muistuttaa, että naisten hoivaroolilla on katastrofien yhteydessä myös taloudellisia vaikutuksia.

”Myrskyn tai muun katastrofin jälkeen naisten työhön paluu viivästyy yleensä enemmän kuin miesten siitä riippuen, miten päiväkodit ja muut palvelut saadaan uudelleen käyntiin.”

”Työssä, kotona ja kaikkialla, missä miesvaltainen machokulttuuri vallitsee, naisten asema on heikko ja katastrofit pahentavat tilannetta”, sosiologi Reina Fleitas vahvistaa.

Hän perää tasa-arvonäkökulmaa katastrofien hallintaan. ”Ei ole haluttu myöntää, että köyhyys naisistuu poikkeustilanteissa. Kurjuudessa elävien naisten määrä ei kasva, mutta heidän köyhyytensä syvenee entisestään.”

Ympäristökasvattaja Juan Francisco Santos katsoo, että kun Kuuban naisten valtaenemmistö tekee normaalisti kaksinkertaista työpäivää, katastrofin aikana se muuttuu kolminkertaiseksi. ”Naisten on aina pystyttävä taikomaan ruokaa pöytään.”

Yhä useammat naiset ovat yksinhuoltajia, ja väestön vanhetessa heidän hoivattavakseen tulevat lasten ohella perheen vanhukset.

Myrskyt riepottelevat

Tilastojen mukaan Kuuban valtion palkollisista on naisia 46 prosenttia ja yksityisellä sektorilla heidän osuutensa on 17 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista on naisia 62 prosenttia, valmistuneista 58 ja tutkijoista 47 prosenttia.

Kuuban hallituksen 25 ministeristä on naisia 9 ja parlamentin 612 jäsenestä 299.

Kuuban keskilämpötila on noussut viime vuosisadan puolivälistä 0,9 astetta. Vuodesta 2001 lähtien saarivaltio on joutunut kymmenen voimakkaan hurrikaanin riepotteluun, mille ei löydy vertaa historiasta.

Kuivuuskaudet ovat lisääntyneet vuoden 1960 jälkeen, ja merenpinta on noussut 6,77 senttimetriä.  Ennusteiden mukaan nousu voi yltää 27 senttiin vuonna 2050 ja 85 senttiin vuonna 2100. Se uhkaa hukuttaa matalat rannikkoalueet ja suolata maanalaisia vesivarastoja.

Ilmastonmuutos gendersukupuolten tasa-arvoilmastonmuutosluonnonkatastrofit Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Kallioita Tyynenmeren rannalla

Tutkijat: Valtamerten lämpötila nousee nopeammin kuin on arvioitu – Lämpeneminen voi nostaa merenpintaa jopa 30 senttiä

”Valtamerten lämpeneminen on tärkeä merkki ilmastonmuutoksesta, ja meillä on vankkoja todisteita siitä, että se nousee nopeammin kuin luulimme”, sanoo tutkija Zeke Hausfather.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Liskon pää

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.