Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Virtaava joki.
Himalajan jäätiköt kutistuvat. Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämpenemisen lisäksi syynä on sateiden väheneminen. Jäätiköiden hiljalleen sulaessa sulamisvesien aiheuttamat tuhotulvat vuoristossa lisääntyvät. Kuvassa Teesta-joki Länsi-Bengalissa Intiassa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Himalajan jäätikköjen ruokkiman Rishi Ganga -joen pinta alkoi nousta helmikuisena sunnuntaiaamuna Intian Uttarakhandissa. Kaksi tuntia myöhemmin kivien ja sulavan lumen paisuttama joki syöksyi alas kerrostalon korkuisena tuhotulvana.

Rinnekylien asukkaat näkivät, miten kahden tai kolmen miljoonan kuutiometrin hirviömäinen vesimassa runteli jokiuomaa ja lähestyi vesivoimalatyömaata. He tarttuivat viipymättä puhelimiinsa ja kehottivat rakentajia ja alempana asuvia pakenemaan tulvan alta. Näin vältyttiin monilta kuolonuhreilta .

Kaikki eivät kuitenkaan ehtineet vesien alta karkuun. Hyöky murskasi voimalatyömaan ja padon kuin ne olisivat olleet legopalikoita ja vei mukanaan 120 rakentajaa. Myös jokirannan talojen asukkaita, rinnelaitumien lammaspaimenia ja maatilojen työläisiä joutui tulvan uhreiksi. Ruumiita löytyi jopa 150 kilometrin päästä alavirrasta, moni tuntemattomaksi ruhjoutuneena.

Oheneva jäätikkö lisää katastrofiriskiä

Päivä katastrofin jälkeen viranomaiset ilmoittivat, että Rishi Ganga -joen valuma-alueella jäätikön reunalla 5 600 metrin korkeudessa maanvyöry laukaisi noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan.

Satelliittikuvissa ei kuitenkaan näy mitään järveä, joka voisi tulvia näin. Jäätikön sulamisvesien muodostama järvi luultavasti sijaitsikin jääkuoren alla.

”Todennäköinen selitys on, että maanvyöry teki jäätikkövirtaan padon, ja padon murtuminen synnytti tulvan. Jäätikkövirtojen patoaminen kerää nopeasti paljon vettä, jopa viidessätoista minuutissa, saati parissa tunnissa”, jäätikkötutkija ja yhdysvaltalaisen Nichols Collegen ympäristötieteen professori Mauri Pelto sanoo Skype-haastattelussa.

Professori Pellon mukaan katastrofin tärkein taustatekijä on ilmastonmuutos. Tulvaa edelsi seudun lämpimin tammikuu kuuteen vuosikymmeneen ja lumirajan kohoaminen syksyllä 6 000 metrin tuntumaan. Rinteille kyllä satoi lunta, mutta lämmön vuoksi se suli pois.

”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus  piilee ilmastonmuutoksessa”, Pelto selittää.

Viime vuonna julkaistu tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Himalajan jäätiköihin tukee Pellon selitystä. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 Rishi Gangan valuma-alueen jääpeitteiset alueet kutistuivat  kymmenen prosenttia.

Jään määrä vähenee myös sateiden vähenemisen vuoksi. Pelto sanoo, että siksi jäätiköt ohenevat vielä nopeammin kuin kutistuvat pinta-alaltaan. Se johtaa jäätikköjärvien lisääntymiseen, josta seuraa tulvakatastrofien uhan leviäminen yhä laajemmalle.

Kun jäätikkö vetäytyy ylös vuorenrinnettä, se jättää jälkeensä painaumia, joihin syntyy lampia. Lammet täyttyvät sulamisvesistä, ja ennen pitkää niiden heikot seinämät murtuvat. Tulvivat vedet laukaisevat maanvyöryjä, jotka hetkellisesti patoavat tulvavesiä. Sitten nämäkin padot murtuvat ja entistä suurempi määrä vettä ja rojua syöksyy alaspäin, kunnes uusien maanvyöryjen kasaamat padot pysäyttävät hetkellisesti vesimassat. Ja niin edelleen – mitä alemmas mennään, sitä tuhoisammaksi tulva paisuu.

Ongelmallinen vesivoima

Uttarakhandin osavaltiossa arvioidaan olevan 25 000 megawatin vesivoimapotentiaali. Käyttöön otettua kapasiteettia on toistaiseksi 3 177 MW, mutta osavaltiosta kaavaillaan energiasampoa, joka veisi sähköä myös naapuriosavaltioihin.

Vuoden 2013 tulvien jälkeen Intian korkein oikeus kielsi vesivoiman lisäämisen Uttarakhandissa, sillä osavaltiossa ei ollut kunnollisia suunnitelmia katastrofien varalta. Osavaltion hallitus on keksinyt keinoja kiertää kieltoa.

Vaikka energiantuotanto vesivoimalla onkin puhdasta, kansalaisaktivistit kehottavat  punnitsemaan tarkoin voimalahankkeiden hyötyjä ja haittoja. Haittoina mainitaan välttämättömän infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kalleus, lumivyöryjen ja tuhotulvien sekä niistä seuraavien kuolonuhrien riskit.

Professori Pelto suosittaa monien muiden tavoin pienempiä voimaloita, jotka eivät tarvitse patoaltaita.

Tulvassa menehtyneiden perheet kysyvät, eikö löydy vähemmän tappavaa tapaa tehdä sähköä.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofituusiutuva energia Intia Suomen IPS

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä