Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Virtaava joki.
Himalajan jäätiköt kutistuvat. Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämpenemisen lisäksi syynä on sateiden väheneminen. Jäätiköiden hiljalleen sulaessa sulamisvesien aiheuttamat tuhotulvat vuoristossa lisääntyvät. Kuvassa Teesta-joki Länsi-Bengalissa Intiassa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Himalajan jäätikköjen ruokkiman Rishi Ganga -joen pinta alkoi nousta helmikuisena sunnuntaiaamuna Intian Uttarakhandissa. Kaksi tuntia myöhemmin kivien ja sulavan lumen paisuttama joki syöksyi alas kerrostalon korkuisena tuhotulvana.

Rinnekylien asukkaat näkivät, miten kahden tai kolmen miljoonan kuutiometrin hirviömäinen vesimassa runteli jokiuomaa ja lähestyi vesivoimalatyömaata. He tarttuivat viipymättä puhelimiinsa ja kehottivat rakentajia ja alempana asuvia pakenemaan tulvan alta. Näin vältyttiin monilta kuolonuhreilta .

Kaikki eivät kuitenkaan ehtineet vesien alta karkuun. Hyöky murskasi voimalatyömaan ja padon kuin ne olisivat olleet legopalikoita ja vei mukanaan 120 rakentajaa. Myös jokirannan talojen asukkaita, rinnelaitumien lammaspaimenia ja maatilojen työläisiä joutui tulvan uhreiksi. Ruumiita löytyi jopa 150 kilometrin päästä alavirrasta, moni tuntemattomaksi ruhjoutuneena.

Oheneva jäätikkö lisää katastrofiriskiä

Päivä katastrofin jälkeen viranomaiset ilmoittivat, että Rishi Ganga -joen valuma-alueella jäätikön reunalla 5 600 metrin korkeudessa maanvyöry laukaisi noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan.

Satelliittikuvissa ei kuitenkaan näy mitään järveä, joka voisi tulvia näin. Jäätikön sulamisvesien muodostama järvi luultavasti sijaitsikin jääkuoren alla.

”Todennäköinen selitys on, että maanvyöry teki jäätikkövirtaan padon, ja padon murtuminen synnytti tulvan. Jäätikkövirtojen patoaminen kerää nopeasti paljon vettä, jopa viidessätoista minuutissa, saati parissa tunnissa”, jäätikkötutkija ja yhdysvaltalaisen Nichols Collegen ympäristötieteen professori Mauri Pelto sanoo Skype-haastattelussa.

Professori Pellon mukaan katastrofin tärkein taustatekijä on ilmastonmuutos. Tulvaa edelsi seudun lämpimin tammikuu kuuteen vuosikymmeneen ja lumirajan kohoaminen syksyllä 6 000 metrin tuntumaan. Rinteille kyllä satoi lunta, mutta lämmön vuoksi se suli pois.

”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus  piilee ilmastonmuutoksessa”, Pelto selittää.

Viime vuonna julkaistu tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Himalajan jäätiköihin tukee Pellon selitystä. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 Rishi Gangan valuma-alueen jääpeitteiset alueet kutistuivat  kymmenen prosenttia.

Jään määrä vähenee myös sateiden vähenemisen vuoksi. Pelto sanoo, että siksi jäätiköt ohenevat vielä nopeammin kuin kutistuvat pinta-alaltaan. Se johtaa jäätikköjärvien lisääntymiseen, josta seuraa tulvakatastrofien uhan leviäminen yhä laajemmalle.

Kun jäätikkö vetäytyy ylös vuorenrinnettä, se jättää jälkeensä painaumia, joihin syntyy lampia. Lammet täyttyvät sulamisvesistä, ja ennen pitkää niiden heikot seinämät murtuvat. Tulvivat vedet laukaisevat maanvyöryjä, jotka hetkellisesti patoavat tulvavesiä. Sitten nämäkin padot murtuvat ja entistä suurempi määrä vettä ja rojua syöksyy alaspäin, kunnes uusien maanvyöryjen kasaamat padot pysäyttävät hetkellisesti vesimassat. Ja niin edelleen – mitä alemmas mennään, sitä tuhoisammaksi tulva paisuu.

Ongelmallinen vesivoima

Uttarakhandin osavaltiossa arvioidaan olevan 25 000 megawatin vesivoimapotentiaali. Käyttöön otettua kapasiteettia on toistaiseksi 3 177 MW, mutta osavaltiosta kaavaillaan energiasampoa, joka veisi sähköä myös naapuriosavaltioihin.

Vuoden 2013 tulvien jälkeen Intian korkein oikeus kielsi vesivoiman lisäämisen Uttarakhandissa, sillä osavaltiossa ei ollut kunnollisia suunnitelmia katastrofien varalta. Osavaltion hallitus on keksinyt keinoja kiertää kieltoa.

Vaikka energiantuotanto vesivoimalla onkin puhdasta, kansalaisaktivistit kehottavat  punnitsemaan tarkoin voimalahankkeiden hyötyjä ja haittoja. Haittoina mainitaan välttämättömän infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kalleus, lumivyöryjen ja tuhotulvien sekä niistä seuraavien kuolonuhrien riskit.

Professori Pelto suosittaa monien muiden tavoin pienempiä voimaloita, jotka eivät tarvitse patoaltaita.

Tulvassa menehtyneiden perheet kysyvät, eikö löydy vähemmän tappavaa tapaa tehdä sähköä.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofituusiutuva energia Intia Suomen IPS

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä