Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tätä päivää Fidžissä – veden alle jää jopa hautausmaa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Togorun kylän rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa.
Veden alle jäänyt hautausmaa Fidžillä
Fidžisaarten Togorun kylän hautausmaasta ei ole paljon jäljellä. Merenpinnan nousu on tuhonnut myös suurimman osan kylän taloista ja vaikeuttaa saarelaisten elämää monin tavoin. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- Tyynimeri nakertaa Fidžiin kuuluvien saarten rantoja, eivätkä hukkumiselta välty edes kuolleet. Suurimmalla saarella sijaitsevan Togorun kylän hautausmaa jäi veden alle ja taloista on enää kolme jäljellä.

”Kylä oli hautausmaan takana, mutta rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa. Talo, jossa synnyin, on kadonnut”, kylän päällikkö James Dunn, 72, kertoo. Hän on saanut nimensä Irlannista tulleelta esi-isältään, joka rakensi kylän.

Dunn muistaa hautausmaata varjostaneet palmut, jotka mätänevät nyt aalloissa. Kun maa huuhtoutuu pois juurilta, rungot suistuvat veteen. Pellot ovat käyneet viljelykelvottomiksi suolaantumisen takia. Dunnin mukaan aallot kolkuttavat hänen oveaan nousuveden aikaan.

Vallit murtuvat

Fidži ja muut eteläisen Tyynenmeren saaret ovat äärimmäisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Vedenpinta on noussut keskimäärin 25 senttiä vuoden 1880 jälkeen. Togorun asukkaat ovat rakentaneet viisi vallia 25 viime vuoden aikana, mutta se ei riittänyt.

Vaikka ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen, vesi nousee silti 50 senttiä lisää. Fidžissä on alle miljoona asukasta, ja sen hallitus julkisti hiljan listan 60 kylästä, jotka on siirrettävä.

James Dunnin veljentytär Anne Dunn kruunattiin vuonna 2016 Miss Fidžiksi ja myös Tyynenmeren saarten kauneimmaksi. Hän kampanjoi nyt ilmastonmuutosta vastaan. ”Olemme saarelaisia, ja ainutlaatuinen elämäntapamme on vaarassa.”

Valkoiset hiekkarannat ja koralliriutat vetävät Fidžiin melkein miljoona turistia vuodessa, mutta rantoja on pidettävä yllä keinotekoisesti. Suolaantuminen vaarantaa toisen pääelinkeinon, sokeriruokoviljelmät.

Henki ja elanto vaarassa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Helmikuussa 2016 eteläisen pallonpuoliskon toistaiseksi hurjin trooppinen hirmumyrsky Winston puhalsi saarilla jopa 325 kilometriä tunnissa.

”Kun myrsky oli ohi, kaikki oli sileänä. Saatoin nähdä kilometrien päähän”, Rakirakin kylän päällikkö Malela Dakui, 53, muistelee. Hän ja muut kyläläiset selvisivät kuin ihmeen kaupalla hengissä, vaikka talot tuhoutuivat. Muualla Winston tappoi 44 ihmistä.

Myrskyn tuhot arvioitiin Fidžissä yli miljardiksi euroksi, mikä vastaa kolmannesta kansantuotteesta. Kaksi vuotta myöhemmin Rakiraki näyttää yhä rakennustyömaalta.

”Jo kauan ennen Winstonia havaitsimme säiden muuttuvan. Ennen sadekausi alkoi aina samana päivänä, nyt miten sattuu”, Dakui sanoo. ”Kalaa on entistä vähemmän, koska korallit kuolevat. On liian kuumaa taro-mukulan viljelyyn. Moni on siirtynyt maniokkiin ja bataattiin, mutta niillä ei ansaitse yhtä hyvin.”

Evakkoon yhä uudelleen

Tukurakin kylä sijaitsee tuliperäisillä vuorilla saaren sisäosissa. Se on jouduttu siirtämään viiden vuoden aikana kolmesti. 2012 Tukurakiin iski maanvyöry poikkeuksellisen pitkien sateiden jälkeen. Alle vuoden päästä hirmumyrsky Evan tuhosi väliaikaiset asumukset. Winstonin jäljiltä kyläläisille ei jäänyt muuta suojaa kuin kallioluola.

”Maa on fidžiläisille tärkeintä. Meistä tuli avuttomia, kun menetimme maamme,” Tukurakin kylänvanhimpiin kuluva Livai Kidiromo sanoo. Hän uskoo, että kylän neljäs sijainti on lopullinen, sillä siitä rakennettiin hirmumyrskyn kestävä Euroopan unionin tuella.

Fidžin ohella ilmastopakolaisuus on arkea monilla muillakin saarilla. Kiribatin ennustetaan jäävän veden alle vuonna 2050. Sen hallitus on ostanut Fidžistä 2 500 hehtaaria, joille on määrä asuttaa kaikki 105 000 kiribatilaista.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosmeret Fidzi Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle