Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tätä päivää Fidžissä – veden alle jää jopa hautausmaa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Togorun kylän rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa.
Veden alle jäänyt hautausmaa Fidžillä
Fidžisaarten Togorun kylän hautausmaasta ei ole paljon jäljellä. Merenpinnan nousu on tuhonnut myös suurimman osan kylän taloista ja vaikeuttaa saarelaisten elämää monin tavoin. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- Tyynimeri nakertaa Fidžiin kuuluvien saarten rantoja, eivätkä hukkumiselta välty edes kuolleet. Suurimmalla saarella sijaitsevan Togorun kylän hautausmaa jäi veden alle ja taloista on enää kolme jäljellä.

”Kylä oli hautausmaan takana, mutta rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa. Talo, jossa synnyin, on kadonnut”, kylän päällikkö James Dunn, 72, kertoo. Hän on saanut nimensä Irlannista tulleelta esi-isältään, joka rakensi kylän.

Dunn muistaa hautausmaata varjostaneet palmut, jotka mätänevät nyt aalloissa. Kun maa huuhtoutuu pois juurilta, rungot suistuvat veteen. Pellot ovat käyneet viljelykelvottomiksi suolaantumisen takia. Dunnin mukaan aallot kolkuttavat hänen oveaan nousuveden aikaan.

Vallit murtuvat

Fidži ja muut eteläisen Tyynenmeren saaret ovat äärimmäisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Vedenpinta on noussut keskimäärin 25 senttiä vuoden 1880 jälkeen. Togorun asukkaat ovat rakentaneet viisi vallia 25 viime vuoden aikana, mutta se ei riittänyt.

Vaikka ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen, vesi nousee silti 50 senttiä lisää. Fidžissä on alle miljoona asukasta, ja sen hallitus julkisti hiljan listan 60 kylästä, jotka on siirrettävä.

James Dunnin veljentytär Anne Dunn kruunattiin vuonna 2016 Miss Fidžiksi ja myös Tyynenmeren saarten kauneimmaksi. Hän kampanjoi nyt ilmastonmuutosta vastaan. ”Olemme saarelaisia, ja ainutlaatuinen elämäntapamme on vaarassa.”

Valkoiset hiekkarannat ja koralliriutat vetävät Fidžiin melkein miljoona turistia vuodessa, mutta rantoja on pidettävä yllä keinotekoisesti. Suolaantuminen vaarantaa toisen pääelinkeinon, sokeriruokoviljelmät.

Henki ja elanto vaarassa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Helmikuussa 2016 eteläisen pallonpuoliskon toistaiseksi hurjin trooppinen hirmumyrsky Winston puhalsi saarilla jopa 325 kilometriä tunnissa.

”Kun myrsky oli ohi, kaikki oli sileänä. Saatoin nähdä kilometrien päähän”, Rakirakin kylän päällikkö Malela Dakui, 53, muistelee. Hän ja muut kyläläiset selvisivät kuin ihmeen kaupalla hengissä, vaikka talot tuhoutuivat. Muualla Winston tappoi 44 ihmistä.

Myrskyn tuhot arvioitiin Fidžissä yli miljardiksi euroksi, mikä vastaa kolmannesta kansantuotteesta. Kaksi vuotta myöhemmin Rakiraki näyttää yhä rakennustyömaalta.

”Jo kauan ennen Winstonia havaitsimme säiden muuttuvan. Ennen sadekausi alkoi aina samana päivänä, nyt miten sattuu”, Dakui sanoo. ”Kalaa on entistä vähemmän, koska korallit kuolevat. On liian kuumaa taro-mukulan viljelyyn. Moni on siirtynyt maniokkiin ja bataattiin, mutta niillä ei ansaitse yhtä hyvin.”

Evakkoon yhä uudelleen

Tukurakin kylä sijaitsee tuliperäisillä vuorilla saaren sisäosissa. Se on jouduttu siirtämään viiden vuoden aikana kolmesti. 2012 Tukurakiin iski maanvyöry poikkeuksellisen pitkien sateiden jälkeen. Alle vuoden päästä hirmumyrsky Evan tuhosi väliaikaiset asumukset. Winstonin jäljiltä kyläläisille ei jäänyt muuta suojaa kuin kallioluola.

”Maa on fidžiläisille tärkeintä. Meistä tuli avuttomia, kun menetimme maamme,” Tukurakin kylänvanhimpiin kuluva Livai Kidiromo sanoo. Hän uskoo, että kylän neljäs sijainti on lopullinen, sillä siitä rakennettiin hirmumyrskyn kestävä Euroopan unionin tuella.

Fidžin ohella ilmastopakolaisuus on arkea monilla muillakin saarilla. Kiribatin ennustetaan jäävän veden alle vuonna 2050. Sen hallitus on ostanut Fidžistä 2 500 hehtaaria, joille on määrä asuttaa kaikki 105 000 kiribatilaista.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosmeret Fidzi Suomen IPS

Lue myös

St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Kivirakennuksen rauniot meren rannalla

Tutkijat: Atollisaaret voivat muuttua asuinkelvottomiksi jo muutamassa vuosikymmenessä

Mikäli kasvihuonekaasupäästöt pysyvät nykytasolla, merenpinnan nousu ja tulvat tuhoavat useimpien atollisaarten makeanveden varannot, varoittavat tutkijat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.