Uutiset

Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta

Tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kaivosteollisuus menettää kannattavuuttaan. Luonnonvaroistaan riippuvaisten Afrikan maiden on löydettävä korvaavia tulonlähteitä ja investoitava vihreään talouteen, sanoo YK-yliopiston luonnonvarainstituutin johtaja Fatima Denton.
Mies sulattamouunin edessä
Ilmastonmuutos vaikuttaa Afrikan luonnonvarojen, muun muassa kullan louhintaan. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

Ilmastonmuutos voi koitua kohtalokkaaksi Afrikan kaivosteollisuudelle, sillä monet sen tuotteet menettävät markkina-arvonsa, varoittavat tutkijat.

"Ilmastonmuutoksen takia monet luonnonvarat menettävät kaupallisen arvonsa, eivätkä maat kykene hyödyntämään niitä", sanoo Afrikan luonnonvarakeskuksen poliittisen osaston johtaja Vanessa Ushie. Keskus on osa Afrikan kehityspankkia (AfDB), joka auttaa Afrikan maita hyödyntämään luonnonvarojaan kestävään kehitykseen.

Ushien mukaan Afrikan maiden on otettava asia poliittiseen käsittelyyn, sillä ne ovat riippuvaisia luonnonvaroistaan. Lähes 70 prosenttia maanosan viennistä koostuu mineraaleista. Maailman mineraalivarannoista 30 prosenttia on Afrikassa. Öljystä maanosan osuus on 10 ja maakaasusta 8 prosenttia.

"Ilmastonmuutoksen eteneminen ja sitä seuraava siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon tuottavat Afrikan kaivosteollisuudelle vakavia riskejä ja muutamia mahdollisuuksia", Ushie sanoo.

AfDB ajaa monimuotoista energiantuotantoa ja integroitua luonnonvarojen hallintaa. Keinona on investoida paikalliseen ja tehokkaaseen energiantuotantoon, kuten hajautettuihin, yhteisöomisteisiin aurinko-, tuuli- ja biomassahankkeisiin. Vuoteen 2020 mennessä pankki on sijoittanut 17 miljardia ilmastohankkeisiin.

Uusia mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkovoimasta

Ilmastonmuutoksen seurauksena Afrikka on vaikeiden valintojen edessä. Voiko se jättää luonnonvarat maahan taloudellisen lamaantumisen uhallakin vai löytääkö se kaupallisesti kannattavia energianlähteitä?

Ushin toteaa, että Afrikassa on sitouduttu Pariisin ilmastosopimukseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen.

"Sopimuksen lämpenemisrajan vuoksi on selvää, että tietyt mineraalit on jätettävä maan alle, erityisesti ne, joista koituvat suurimmat hiilidioksidipäästöt ilmakehään."

YK:n yliopiston luonnonvarojen instituuttia johtavan Fatima Dentonin mukaan globaali vaihtoehtojen etsintä fossiilisille polttoaineille voi tarjota Afrikalle mahdollisuuden saada investoijat sijoittamaan uusiutuviin energianlähteisiin.

Bloombergin tutkimus vuodelta 2018 osoittaa, että kehittyvät maat ovat ottamassa johdon uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Kehittyvissä maissa päästötöntä energiantuotantoa lisättiin 114 gigawatin verran, kun vastaava luku vauraammissa maissa oli 63 gigawattia.

Uusia tilaisuuksia Afrikan maiden taloudelle tarjoaa myös tuuli- ja aurinkovoiman vaatima metallien ja materiaalien tarve.

Fatima Denton näkee mahdollisuuksien lisäksi mahdollisia ongelmia. Epävarmaa on, milloin Afrikan taloudet todella lopettavat fossiilisten polttoainevarantojensa hyödyntämisen. Myös investointien vihreään talouteen pitää kasvaa, jos maat aikovat saavuttaa ilmastotavoitteensa.

Vähähiilisessä tulevaisuudessa energiavarmuus on taattava uusiutuvilla energiamuodoilla, mutta se sinänsä ei ole tavoite, vaan keino, Denton muistuttaa. Tavoite on kestävä kehitys keskeisillä sektoreilla, kuten maataloudessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa.

energiatalouskauppaluotto/investointiilmastonmuutosmaaperäuusiutuva energia Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”