Ilmastonmuutos liikuttaa Kanadassa jopa vuorenrinteitä

Kokonaiset vuorenrinteet liukuivat valtavana vihreänä mattona jokiin ja laaksoihin, Kanadan Queensin yliopiston professori Scott Lamoureux kertoo.

"Koko maisema on liikkeessä, oli vaikea löytää rinnettä, joka ei olisi kokenut muutoksia", jatkaa Lamoureux, joka johti kesällä tutkimusretkikuntaa Melvillensaarella.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos panee Melvillensaaren topografiaa ja ekologiaa uuteen uskoon.

Tanskan kokoinen asumaton saari on normaalisti merijään saartamana ympäri vuoden. Ennen viime kesää arktisen merialueen muutokset eivät olleet suuremmin vaikuttaneet siihen.

Nyt saaren etelärannat olivat jäättömiä, kertoo aluetta vuodesta 2003 tutkinut Lamoureux.

Hänen ryhmänsä mittasi ennätyksellisiä 15–22 asteen lämpötiloja heinäkuussa Mould Bayssa saaren luoteisrannikolla. Normaalisti lämpöä on 4–5 astetta.

Lämpö sulatti tundran ikiroutaa jopa yli metrin syvyydestä ja pakotti liikkeelle vuosituhansien aikana kehittyneen ohuen pintamaa- ja kasvikerroksen, tutkija selittää.

Valtavat määrät vettä ja maa-aineksia päätyy jokiin, järviin ja mereen. Parhaillaan tutkitaan, miten muutos vaikuttaa alueen eläin- ja kasvikuntaan.

Pohjoisen jäämeren jääpeitteen ennätysmäinen kutistuminen heijastuu myös alueen ja koko maapallon säähän. Avoveden lisääntyminen tuo aiempaa enemmän lunta napa-alueelle. Tumma vesi myös imee lämpöä toisin kuin sitä heijastava jää, joten lämpenemisen kierre vain vahvistuu.

Arktisen alueen eri kolkilla on havaittu suuria muutoksia 50 viime vuoden aikana.

"En olisi ikinä uskonut näkeväni tundralla puita", sanoo inuittien kansainvälisen järjestön puheenjohtaja Patricia Cochran, jonka kotikaupunkiin Alaskan Nomeen on ilmaantunut puita ja nurmikoita.

"Majavat valtaavat alueen nyt, kun niille on ravintoa tarjolla. Niitä tavataan jopa Barrowissa napapiirin pohjoispuolella", hän jatkaa.

Roudan sulaminen tundralla aiheuttaa ikävyyksiä, kun arkut pomppivat ylös haudoista, tiet murenevat ja maahan aukeaa valtavia vajoamia jopa kaupungeissa, Cochran kertoo.

Jokainen kesä tuo lisää kasvi-, eläin-, lintu- ja hyönteislajeja, joita kukaan ei ole nähnyt aiemmin. Sudenkorennot ja kilpikonnat ovat löytäneet seudut, joilta jää piti ne loitolla vuosituhansien ajan.

Lisää muutoksia on vääjäämättä tulossa, vaikka päättäjät onnistuisivat sopimaan ilmastonmuutosta hidastavista toimista.

"On vain ajan kysymys, milloin Pohjoisesta jäämerestä tule kesäisin jäätön", Kanadan Victorian yliopiston ilmastotutkija Andrew Weaver ennustaa.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tuoreen tutkimuksen mukaan arktisen meren paksu ympärivuotinen jääpeite on kutistunut 2,6 miljoonaa neliökilometriä vuodesta 1979.

Weaverin mukaan muutos on pysyvä, koska talven aikana muodostuva uusi peite jää entistä ohuemmaksi ja sulaa siten nopeammin.

Lamoureuxin mukaan jäättömyys voi houkutella öljy- ja kaasuyhtiöitä syrjäiselle Melvillensaarelle, jolta tiedetään löytyvän kosolti fossiilisia polttoaineita.

Asetelma ei ole vailla ironiaa. Paljolti fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutunut kasvihuoneilmiö mahdollistaa sen, että arktisilta alueilta päästään hankkimaan lisää samoja polttoaineita.