Uutiset Ruokaturva

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa
Yhteyttäminen on prosessi, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Turun yliopistossa tutkitaan, voisiko sitä tehostaa keinotekoisesti ruuantuotannon vauhdittamiseksi. (Kuva: akselenroy / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Maailma kaipaa kipeästi uusia tapoja tuottaa ruokaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamista ruuantuotannon ongelmista kärsivät erityisesti kehitysmaat, joissa äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, kuumuus ja tulvat vaikeuttavat kasvien viljelyä jo nyt.

Yksi keino voisi olla fotosynteesin eli yhteyttämisen tehostaminen, sanoo molekulaarisen kasvibiologian dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.

Turussa on yksi maailman fotosynteesitutkimuksen tärkeimmistä keskuksista. Tikkanen on mukana juuri alkaneessa tutkimusprojektissa, jossa sovelletaan fotosynteesitutkimusta keinovalolla tapahtuvan viljelyn energiatehokkuuden parantamiseksi.

Fotosynteesi eli yhteyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Fotosynteesi saa kasvit kasvamaan. Prosessin tehostaminen keinotekoisesti rivakoittaisi kasvua, tuottaisi siis enemmän ruokaa nopeammin.

Projektin tutkijat selvittävät muun muassa resursseja säästävän kerrosviljelyn keinoja. Sisätiloissa kasvuolosuhteet voisi optimoida ja valoa tuottaa vain sen verran kuin kasvit tarvitsevat, jolloin säästyisi energiaa, maapinta-alaa ja kasteluvettä.

”Fotosynteesitutkimuksessa kyse on maapallon elämän mahdollistavan reaktion tutkimisesta. Kaikki biologisissa systeemeissä kulkeva aine ja energia on fotosynteesin tuotetta,” Tikkanen muistuttaa.

Nykyinen tuotantotapa ei ole kestävä

Ruuantuotannon ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Ilmastonmuutos vaikeuttaa jo nyt viljelyä globaalissa etelässä, ja väestönkasvun vuoksi viljelysmaa on loppumassa. Kaupungistumisen kiihtyessä maalta kaupunkeihin muuttavat ihmiset eivät voi enää nojata omavaraistalouteen ja -viljelyyn.

Viljelymaasta noin kaksi kolmasosaa käytetään karjan rehun viljelyyn. Vaikka kasvisruoka on noussut länsimaissa trendiksi viime vuosina, lihankulutus kasvaa yhä.

Maatalous on riippuvaista fossiilisesta energiasta, ja nykyiseen tuotantotapaan liittyy myös muunlaisia eettisiä kysymyksiä. Maailman suurimmilla kasviviljelmillä, kuten Etelä-Euroopassa, käytetään työntekijöinä usein siirtolaisia, jotka elävät orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

Tarvittaisiin siis uusia ja tehokkaampia ruuantuotantomenetelmiä.  

”Maailmalla yritetään parhaillaan kehittää kuivuutta paremmin kestäviä kasveja ja tehokkaammin vähiä resursseja hyödyntäviä kasveja, mutta perinteisen kasvinjalostuksen rajat on saavutettu eikä uuteen tutkimukseen ole panostettu riittävästi,” sanoo Tikkanen.

Perustutkimukselle kaivataan rahoittajia

Tikkasen mukaan kasvitutkimukseen ei investoida riittävästi, sillä ongelmat koskevat lähinnä etelän kehitysmaita, eivät pohjoisen rikkaita maita. Nykyisillä ennusteilla ruuantuotanto käy mahdottomaksi Alppien eteläpuolisilla alueilla vuoden 2050 jälkeen, hän muistuttaa.

”Ilmastonmuutos ei uhkaa samalla tavalla länsimaiden ruokaturvallisuutta. Esimerkiksi Suomessa se saattaa jopa hyödyttää ruuantuotantoa, vaikka tuholaisia voi toki tulla enemmän. Länsimaissa suljetaan silmät siltä, mitä seuraavien sukupolvien aikana tulee tapahtumaan etelässä.”

Tikkasen mukaan fotosynteesin tunteminen olisi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Rahoituksen saaminen perustutkimukselle on nykyään kuitenkin vaikeaa, sillä isoja rahoittajia kiinnostavat nopeat voitot. Esimerkiksi kannabisteollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Hollannissa, ja siihen panostetaan valtavia summia.

”Rahoittajien houkuttelemiseksi tutkimusta pitää nykyään mainostaa lyhyen tähtäimen tuotteistettavuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta. Perustutkimusta taas voidaan soveltaa vasta pitkän ajan kuluttua, kun ymmärrystä on kertynyt riittävästi.”

Biotalous pelastajana?

Ruuantuotannon ongelmien mittakaava on valtava, ja nykyiset toimet ovat Tikkasen mukaan riittämättömiä.

”Viimeisten sadan vuoden ajan on levinnyt ajattelutapa, jonka mukaan maapallon energiareservi on rajaton ja voimme kuluttaa niin paljon kuin haluamme. Näin ei ole.”

Yksi ratkaisu olisi biotalouteen siirtyminen, jos löytyisi riittävästi tahtoa vähentää kulutusta huomattavasti nykyisestä. Siinä kaikki energia tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä, käytössä olisivat täysin biopohjaiset tuotteet ja kaikki materiaali kierrätettäisiin.

Suomen poliittisessa kielessä termi on liitetty lähinnä biopolttoaineisiin, jotka eivät ole Tikkasen mielestä järkevä ratkaisu. Metsistä olisi enemmän hyötyä hiilinieluna.

”Biotaloudessa ihminen siirtyisi takaisin osaksi luonnon kiertokulkua sen sijaan, että käytetään valtavia määriä öljyä ja kivihiiltä, kaivetaan maasta raaka-aineita ja tehdään niistä tuotteita, joille on keinotekoisesti luotu kysyntä. Biotalouden resurssit riittäisivät tällä hetkellä kuitenkin korkeintaan muutamaan prosenttiin nykyjärjestelmän tarpeista.”

Ruokaturva maatalousruokatiedeilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa.

YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan

Zimbabwe oli aikanaan eteläisen Afrikan ruuan tuottaja, mutta nyt talousvaikeudet, kuivuus ja luonnonkatastrofit ovat ajaneet sen pahaan ruokakriisiin. Maissivarastot saattavat loppua jo lokakuussa.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan