Uutiset Ruokaturva

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa
Yhteyttäminen on prosessi, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Turun yliopistossa tutkitaan, voisiko sitä tehostaa keinotekoisesti ruuantuotannon vauhdittamiseksi. (Kuva: akselenroy / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Maailma kaipaa kipeästi uusia tapoja tuottaa ruokaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamista ruuantuotannon ongelmista kärsivät erityisesti kehitysmaat, joissa äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, kuumuus ja tulvat vaikeuttavat kasvien viljelyä jo nyt.

Yksi keino voisi olla fotosynteesin eli yhteyttämisen tehostaminen, sanoo molekulaarisen kasvibiologian dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.

Turussa on yksi maailman fotosynteesitutkimuksen tärkeimmistä keskuksista. Tikkanen on mukana juuri alkaneessa tutkimusprojektissa, jossa sovelletaan fotosynteesitutkimusta keinovalolla tapahtuvan viljelyn energiatehokkuuden parantamiseksi.

Fotosynteesi eli yhteyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Fotosynteesi saa kasvit kasvamaan. Prosessin tehostaminen keinotekoisesti rivakoittaisi kasvua, tuottaisi siis enemmän ruokaa nopeammin.

Projektin tutkijat selvittävät muun muassa resursseja säästävän kerrosviljelyn keinoja. Sisätiloissa kasvuolosuhteet voisi optimoida ja valoa tuottaa vain sen verran kuin kasvit tarvitsevat, jolloin säästyisi energiaa, maapinta-alaa ja kasteluvettä.

”Fotosynteesitutkimuksessa kyse on maapallon elämän mahdollistavan reaktion tutkimisesta. Kaikki biologisissa systeemeissä kulkeva aine ja energia on fotosynteesin tuotetta,” Tikkanen muistuttaa.

Nykyinen tuotantotapa ei ole kestävä

Ruuantuotannon ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Ilmastonmuutos vaikeuttaa jo nyt viljelyä globaalissa etelässä, ja väestönkasvun vuoksi viljelysmaa on loppumassa. Kaupungistumisen kiihtyessä maalta kaupunkeihin muuttavat ihmiset eivät voi enää nojata omavaraistalouteen ja -viljelyyn.

Viljelymaasta noin kaksi kolmasosaa käytetään karjan rehun viljelyyn. Vaikka kasvisruoka on noussut länsimaissa trendiksi viime vuosina, lihankulutus kasvaa yhä.

Maatalous on riippuvaista fossiilisesta energiasta, ja nykyiseen tuotantotapaan liittyy myös muunlaisia eettisiä kysymyksiä. Maailman suurimmilla kasviviljelmillä, kuten Etelä-Euroopassa, käytetään työntekijöinä usein siirtolaisia, jotka elävät orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

Tarvittaisiin siis uusia ja tehokkaampia ruuantuotantomenetelmiä.  

”Maailmalla yritetään parhaillaan kehittää kuivuutta paremmin kestäviä kasveja ja tehokkaammin vähiä resursseja hyödyntäviä kasveja, mutta perinteisen kasvinjalostuksen rajat on saavutettu eikä uuteen tutkimukseen ole panostettu riittävästi,” sanoo Tikkanen.

Perustutkimukselle kaivataan rahoittajia

Tikkasen mukaan kasvitutkimukseen ei investoida riittävästi, sillä ongelmat koskevat lähinnä etelän kehitysmaita, eivät pohjoisen rikkaita maita. Nykyisillä ennusteilla ruuantuotanto käy mahdottomaksi Alppien eteläpuolisilla alueilla vuoden 2050 jälkeen, hän muistuttaa.

”Ilmastonmuutos ei uhkaa samalla tavalla länsimaiden ruokaturvallisuutta. Esimerkiksi Suomessa se saattaa jopa hyödyttää ruuantuotantoa, vaikka tuholaisia voi toki tulla enemmän. Länsimaissa suljetaan silmät siltä, mitä seuraavien sukupolvien aikana tulee tapahtumaan etelässä.”

Tikkasen mukaan fotosynteesin tunteminen olisi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Rahoituksen saaminen perustutkimukselle on nykyään kuitenkin vaikeaa, sillä isoja rahoittajia kiinnostavat nopeat voitot. Esimerkiksi kannabisteollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Hollannissa, ja siihen panostetaan valtavia summia.

”Rahoittajien houkuttelemiseksi tutkimusta pitää nykyään mainostaa lyhyen tähtäimen tuotteistettavuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta. Perustutkimusta taas voidaan soveltaa vasta pitkän ajan kuluttua, kun ymmärrystä on kertynyt riittävästi.”

Biotalous pelastajana?

Ruuantuotannon ongelmien mittakaava on valtava, ja nykyiset toimet ovat Tikkasen mukaan riittämättömiä.

”Viimeisten sadan vuoden ajan on levinnyt ajattelutapa, jonka mukaan maapallon energiareservi on rajaton ja voimme kuluttaa niin paljon kuin haluamme. Näin ei ole.”

Yksi ratkaisu olisi biotalouteen siirtyminen, jos löytyisi riittävästi tahtoa vähentää kulutusta huomattavasti nykyisestä. Siinä kaikki energia tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä, käytössä olisivat täysin biopohjaiset tuotteet ja kaikki materiaali kierrätettäisiin.

Suomen poliittisessa kielessä termi on liitetty lähinnä biopolttoaineisiin, jotka eivät ole Tikkasen mielestä järkevä ratkaisu. Metsistä olisi enemmän hyötyä hiilinieluna.

”Biotaloudessa ihminen siirtyisi takaisin osaksi luonnon kiertokulkua sen sijaan, että käytetään valtavia määriä öljyä ja kivihiiltä, kaivetaan maasta raaka-aineita ja tehdään niistä tuotteita, joille on keinotekoisesti luotu kysyntä. Biotalouden resurssit riittäisivät tällä hetkellä kuitenkin korkeintaan muutamaan prosenttiin nykyjärjestelmän tarpeista.”

Ruokaturva maatalousruokatiedeilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.

Tuoreimmat

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin
Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”
Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa
Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen
Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin
Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille
Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”
Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista
”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti