Uutiset Ruokaturva

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa
Yhteyttäminen on prosessi, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Turun yliopistossa tutkitaan, voisiko sitä tehostaa keinotekoisesti ruuantuotannon vauhdittamiseksi. (Kuva: akselenroy / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Maailma kaipaa kipeästi uusia tapoja tuottaa ruokaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamista ruuantuotannon ongelmista kärsivät erityisesti kehitysmaat, joissa äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, kuumuus ja tulvat vaikeuttavat kasvien viljelyä jo nyt.

Yksi keino voisi olla fotosynteesin eli yhteyttämisen tehostaminen, sanoo molekulaarisen kasvibiologian dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.

Turussa on yksi maailman fotosynteesitutkimuksen tärkeimmistä keskuksista. Tikkanen on mukana juuri alkaneessa tutkimusprojektissa, jossa sovelletaan fotosynteesitutkimusta keinovalolla tapahtuvan viljelyn energiatehokkuuden parantamiseksi.

Fotosynteesi eli yhteyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Fotosynteesi saa kasvit kasvamaan. Prosessin tehostaminen keinotekoisesti rivakoittaisi kasvua, tuottaisi siis enemmän ruokaa nopeammin.

Projektin tutkijat selvittävät muun muassa resursseja säästävän kerrosviljelyn keinoja. Sisätiloissa kasvuolosuhteet voisi optimoida ja valoa tuottaa vain sen verran kuin kasvit tarvitsevat, jolloin säästyisi energiaa, maapinta-alaa ja kasteluvettä.

”Fotosynteesitutkimuksessa kyse on maapallon elämän mahdollistavan reaktion tutkimisesta. Kaikki biologisissa systeemeissä kulkeva aine ja energia on fotosynteesin tuotetta,” Tikkanen muistuttaa.

Nykyinen tuotantotapa ei ole kestävä

Ruuantuotannon ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Ilmastonmuutos vaikeuttaa jo nyt viljelyä globaalissa etelässä, ja väestönkasvun vuoksi viljelysmaa on loppumassa. Kaupungistumisen kiihtyessä maalta kaupunkeihin muuttavat ihmiset eivät voi enää nojata omavaraistalouteen ja -viljelyyn.

Viljelymaasta noin kaksi kolmasosaa käytetään karjan rehun viljelyyn. Vaikka kasvisruoka on noussut länsimaissa trendiksi viime vuosina, lihankulutus kasvaa yhä.

Maatalous on riippuvaista fossiilisesta energiasta, ja nykyiseen tuotantotapaan liittyy myös muunlaisia eettisiä kysymyksiä. Maailman suurimmilla kasviviljelmillä, kuten Etelä-Euroopassa, käytetään työntekijöinä usein siirtolaisia, jotka elävät orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

Tarvittaisiin siis uusia ja tehokkaampia ruuantuotantomenetelmiä.  

”Maailmalla yritetään parhaillaan kehittää kuivuutta paremmin kestäviä kasveja ja tehokkaammin vähiä resursseja hyödyntäviä kasveja, mutta perinteisen kasvinjalostuksen rajat on saavutettu eikä uuteen tutkimukseen ole panostettu riittävästi,” sanoo Tikkanen.

Perustutkimukselle kaivataan rahoittajia

Tikkasen mukaan kasvitutkimukseen ei investoida riittävästi, sillä ongelmat koskevat lähinnä etelän kehitysmaita, eivät pohjoisen rikkaita maita. Nykyisillä ennusteilla ruuantuotanto käy mahdottomaksi Alppien eteläpuolisilla alueilla vuoden 2050 jälkeen, hän muistuttaa.

”Ilmastonmuutos ei uhkaa samalla tavalla länsimaiden ruokaturvallisuutta. Esimerkiksi Suomessa se saattaa jopa hyödyttää ruuantuotantoa, vaikka tuholaisia voi toki tulla enemmän. Länsimaissa suljetaan silmät siltä, mitä seuraavien sukupolvien aikana tulee tapahtumaan etelässä.”

Tikkasen mukaan fotosynteesin tunteminen olisi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Rahoituksen saaminen perustutkimukselle on nykyään kuitenkin vaikeaa, sillä isoja rahoittajia kiinnostavat nopeat voitot. Esimerkiksi kannabisteollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Hollannissa, ja siihen panostetaan valtavia summia.

”Rahoittajien houkuttelemiseksi tutkimusta pitää nykyään mainostaa lyhyen tähtäimen tuotteistettavuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta. Perustutkimusta taas voidaan soveltaa vasta pitkän ajan kuluttua, kun ymmärrystä on kertynyt riittävästi.”

Biotalous pelastajana?

Ruuantuotannon ongelmien mittakaava on valtava, ja nykyiset toimet ovat Tikkasen mukaan riittämättömiä.

”Viimeisten sadan vuoden ajan on levinnyt ajattelutapa, jonka mukaan maapallon energiareservi on rajaton ja voimme kuluttaa niin paljon kuin haluamme. Näin ei ole.”

Yksi ratkaisu olisi biotalouteen siirtyminen, jos löytyisi riittävästi tahtoa vähentää kulutusta huomattavasti nykyisestä. Siinä kaikki energia tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä, käytössä olisivat täysin biopohjaiset tuotteet ja kaikki materiaali kierrätettäisiin.

Suomen poliittisessa kielessä termi on liitetty lähinnä biopolttoaineisiin, jotka eivät ole Tikkasen mielestä järkevä ratkaisu. Metsistä olisi enemmän hyötyä hiilinieluna.

”Biotaloudessa ihminen siirtyisi takaisin osaksi luonnon kiertokulkua sen sijaan, että käytetään valtavia määriä öljyä ja kivihiiltä, kaivetaan maasta raaka-aineita ja tehdään niistä tuotteita, joille on keinotekoisesti luotu kysyntä. Biotalouden resurssit riittäisivät tällä hetkellä kuitenkin korkeintaan muutamaan prosenttiin nykyjärjestelmän tarpeista.”

Ruokaturva maatalousruokatiedeilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä

Kymmenet miljoonat ihmiset eteläisen Afrikan maissa kärsivät epävarmasta ruokaturvasta. Etelä-Sambiassa taustalla on kuivuus. Pienviljelijä Planeta Hatuleken maissisato oli kolmanneksen siitä, mitä perhe olisi tarvinnut.
Hiekkamaata ja puita korkealta kuvattuna

Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa

Afrikassa keskisen Sahelin alueella aseellisten ryhmien hyökkäykset vaikeuttavat jo valmiiksi hauraiden yhteisöjen elinkeinoja. YK-järjestöt muistuttavat, että ellei kriisin juurisyihin puututa, ihmiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”