Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna
Moni guatemalalainen on viime vuosina lähtenyt siirtolaiseksi muuttuvan ilmaston vuoksi. (Kuva: Pan American Health Organization / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Guatemalan ja Hondurasin kaltaisten maiden maaseutuväestö ja alkuperäiskansojen jäsenet lähtevät siirtolaisiksi lisääntyvässä määrin. He muuttavat joko maan sisällä tai naapurimaihin.

Väkivallan uhan ohella heitä ajaa ilmastonmuutos. Se on johtanut viljelymaan vähenemiseen ja satojen epäluotettavuuteen, mikä taas on heikentänyt ruokaturvaa ja lisännyt taloudellista epävarmuutta. Nämä syyt ovat pakottaneet monet heistä siirtolaisiksi.

”Yleisesti ottaen suurin osa maaseudun siirtolaisista on köyhiä ihmisiä mutta harvoin aivan kaikkein köyhimpiä, sillä köyhimmillä ei ole varaa maksaa matkustamisen merkittäviä kustannuksia”, Ricardo Rapallo YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:sta kertoo.

Kun ruokaturva heikkenee, monet perheet lähettävät yhden jäsenensä toiseen maahan, jotta tämä siellä ansaitsemallaan rahalla tukisi kotimaahan jäänyttä perhettään. Siinä selitys sille, että suurin osa kansainvälisistä siirtolaisista on nuoria.

Eniten kärsivät alkuperäiskansat

Viime vuosina Keski-Amerikassa tilanne on kuitenkin alkanut muuttua. Siirtolaisiksi lähtee myös kokonaisia perheitä.

”Tämä osoittaa, että kotimaassa tarvitaan muutakin kuin taloudellista turvaa”, sanoo Elizabeth Kennedy, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tutkija Hondurasissa.

Kun olosuhteet ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvat epäsuotuisiksi maanviljelylle, raha ei korvaa menetystä.

”Kun puhutaan ilmastonmuutoksen seurauksista, täytyy muistaa, että historiallisista ja yhteiskunnallisista syistä ne vaikuttavat joihinkin ryhmiin enemmän kuin toisiin. Maanviljelijät ja kalastajat ovat haavoittuvimpia, ja lisäksi monia heistä on kautta historian kohdeltu kaltoin. On tärkeää ymmärtää, että kaikkein eniten muutoksista kärsivät alkuperäiskansat”, Kennedy muistuttaa.

YK ei tunnusta ilmastopakolaisia pakolaisiksi

YK ei tunnusta ilmastonmuutoksen vuoksi siirtolaisiksi lähteneitä ilmastopakolaisiksi. Ilmastopakolaiset kun eivät ole joutuneet jättämään kotejaan vainon, sodan tai väkivallan vuoksi. He eivät myöskään pakene rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, poliittisten mielipiteidensä tai tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisen vuoksi.

Ilmastopakolaiset jäävät kansainvälisen julkisuuden katveeseen myös siksi, että useimmat heistä muuttavat vain oman maansa sisällä.

”On tärkeää korostaa, että vaikka kansainvälinen muuttoliike saa kaiken julkisuuden huomion, maiden sisäinen muuttoliike on paljon suurempaa”, Rapallo sanoo.

YK on arvioinut, että vuonna 2015 siirtolaisina maasta toiseen matkasi noin 240 miljoonaa ihmistä. Jo vuonna 2009 maiden sisäisiä siirtolaisia arvioitiin olevan 740 miljoonaa.

”Jos haluamme antaa ihmisille vaihtoehtoja ja vaikuttaa muuttoliikkeisiin, meidän pitäisi paneutua siirtolaisuuden juurisyihin. Oikeus lähteä siirtolaiseksi vaatii rinnalleen myös oikeuden olla lähtemättä. Siirtolaisuuden pitäisi olla mahdollisuus, mutta ei ainoa mahdollisuus tavoitella parempaa elämää tai joskus jopa selvitä hengissä”, Rapallo toteaa.

Ilmastonmuutos maataloussiirtolaisuusilmastonmuutos Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat