Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna
Moni guatemalalainen on viime vuosina lähtenyt siirtolaiseksi muuttuvan ilmaston vuoksi. (Kuva: Pan American Health Organization / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Guatemalan ja Hondurasin kaltaisten maiden maaseutuväestö ja alkuperäiskansojen jäsenet lähtevät siirtolaisiksi lisääntyvässä määrin. He muuttavat joko maan sisällä tai naapurimaihin.

Väkivallan uhan ohella heitä ajaa ilmastonmuutos. Se on johtanut viljelymaan vähenemiseen ja satojen epäluotettavuuteen, mikä taas on heikentänyt ruokaturvaa ja lisännyt taloudellista epävarmuutta. Nämä syyt ovat pakottaneet monet heistä siirtolaisiksi.

”Yleisesti ottaen suurin osa maaseudun siirtolaisista on köyhiä ihmisiä mutta harvoin aivan kaikkein köyhimpiä, sillä köyhimmillä ei ole varaa maksaa matkustamisen merkittäviä kustannuksia”, Ricardo Rapallo YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:sta kertoo.

Kun ruokaturva heikkenee, monet perheet lähettävät yhden jäsenensä toiseen maahan, jotta tämä siellä ansaitsemallaan rahalla tukisi kotimaahan jäänyttä perhettään. Siinä selitys sille, että suurin osa kansainvälisistä siirtolaisista on nuoria.

Eniten kärsivät alkuperäiskansat

Viime vuosina Keski-Amerikassa tilanne on kuitenkin alkanut muuttua. Siirtolaisiksi lähtee myös kokonaisia perheitä.

”Tämä osoittaa, että kotimaassa tarvitaan muutakin kuin taloudellista turvaa”, sanoo Elizabeth Kennedy, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tutkija Hondurasissa.

Kun olosuhteet ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvat epäsuotuisiksi maanviljelylle, raha ei korvaa menetystä.

”Kun puhutaan ilmastonmuutoksen seurauksista, täytyy muistaa, että historiallisista ja yhteiskunnallisista syistä ne vaikuttavat joihinkin ryhmiin enemmän kuin toisiin. Maanviljelijät ja kalastajat ovat haavoittuvimpia, ja lisäksi monia heistä on kautta historian kohdeltu kaltoin. On tärkeää ymmärtää, että kaikkein eniten muutoksista kärsivät alkuperäiskansat”, Kennedy muistuttaa.

YK ei tunnusta ilmastopakolaisia pakolaisiksi

YK ei tunnusta ilmastonmuutoksen vuoksi siirtolaisiksi lähteneitä ilmastopakolaisiksi. Ilmastopakolaiset kun eivät ole joutuneet jättämään kotejaan vainon, sodan tai väkivallan vuoksi. He eivät myöskään pakene rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, poliittisten mielipiteidensä tai tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisen vuoksi.

Ilmastopakolaiset jäävät kansainvälisen julkisuuden katveeseen myös siksi, että useimmat heistä muuttavat vain oman maansa sisällä.

”On tärkeää korostaa, että vaikka kansainvälinen muuttoliike saa kaiken julkisuuden huomion, maiden sisäinen muuttoliike on paljon suurempaa”, Rapallo sanoo.

YK on arvioinut, että vuonna 2015 siirtolaisina maasta toiseen matkasi noin 240 miljoonaa ihmistä. Jo vuonna 2009 maiden sisäisiä siirtolaisia arvioitiin olevan 740 miljoonaa.

”Jos haluamme antaa ihmisille vaihtoehtoja ja vaikuttaa muuttoliikkeisiin, meidän pitäisi paneutua siirtolaisuuden juurisyihin. Oikeus lähteä siirtolaiseksi vaatii rinnalleen myös oikeuden olla lähtemättä. Siirtolaisuuden pitäisi olla mahdollisuus, mutta ei ainoa mahdollisuus tavoitella parempaa elämää tai joskus jopa selvitä hengissä”, Rapallo toteaa.

Ilmastonmuutos maataloussiirtolaisuusilmastonmuutos Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Mies ja nainen tarkastelevat raakoja tomaatteja

Ratkaisuja vesipulaan: Chilen koulut keräävät sadevettä ja kierrättävät pesuvettä

Ovallen ja Rio Hurgadon kunnissa on kahdeksan vuoden aikana kierrätetty ainakin miljoona litraa niin sanottuja harmaita vesiä. Kierrätysvesi kastelee koulujen vihannes- ja hedelmäviljelmät.
Tehtaanpiippuja joenrannalla

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.