Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna
Moni guatemalalainen on viime vuosina lähtenyt siirtolaiseksi muuttuvan ilmaston vuoksi. (Kuva: Pan American Health Organization / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Guatemalan ja Hondurasin kaltaisten maiden maaseutuväestö ja alkuperäiskansojen jäsenet lähtevät siirtolaisiksi lisääntyvässä määrin. He muuttavat joko maan sisällä tai naapurimaihin.

Väkivallan uhan ohella heitä ajaa ilmastonmuutos. Se on johtanut viljelymaan vähenemiseen ja satojen epäluotettavuuteen, mikä taas on heikentänyt ruokaturvaa ja lisännyt taloudellista epävarmuutta. Nämä syyt ovat pakottaneet monet heistä siirtolaisiksi.

”Yleisesti ottaen suurin osa maaseudun siirtolaisista on köyhiä ihmisiä mutta harvoin aivan kaikkein köyhimpiä, sillä köyhimmillä ei ole varaa maksaa matkustamisen merkittäviä kustannuksia”, Ricardo Rapallo YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:sta kertoo.

Kun ruokaturva heikkenee, monet perheet lähettävät yhden jäsenensä toiseen maahan, jotta tämä siellä ansaitsemallaan rahalla tukisi kotimaahan jäänyttä perhettään. Siinä selitys sille, että suurin osa kansainvälisistä siirtolaisista on nuoria.

Eniten kärsivät alkuperäiskansat

Viime vuosina Keski-Amerikassa tilanne on kuitenkin alkanut muuttua. Siirtolaisiksi lähtee myös kokonaisia perheitä.

”Tämä osoittaa, että kotimaassa tarvitaan muutakin kuin taloudellista turvaa”, sanoo Elizabeth Kennedy, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tutkija Hondurasissa.

Kun olosuhteet ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvat epäsuotuisiksi maanviljelylle, raha ei korvaa menetystä.

”Kun puhutaan ilmastonmuutoksen seurauksista, täytyy muistaa, että historiallisista ja yhteiskunnallisista syistä ne vaikuttavat joihinkin ryhmiin enemmän kuin toisiin. Maanviljelijät ja kalastajat ovat haavoittuvimpia, ja lisäksi monia heistä on kautta historian kohdeltu kaltoin. On tärkeää ymmärtää, että kaikkein eniten muutoksista kärsivät alkuperäiskansat”, Kennedy muistuttaa.

YK ei tunnusta ilmastopakolaisia pakolaisiksi

YK ei tunnusta ilmastonmuutoksen vuoksi siirtolaisiksi lähteneitä ilmastopakolaisiksi. Ilmastopakolaiset kun eivät ole joutuneet jättämään kotejaan vainon, sodan tai väkivallan vuoksi. He eivät myöskään pakene rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, poliittisten mielipiteidensä tai tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisen vuoksi.

Ilmastopakolaiset jäävät kansainvälisen julkisuuden katveeseen myös siksi, että useimmat heistä muuttavat vain oman maansa sisällä.

”On tärkeää korostaa, että vaikka kansainvälinen muuttoliike saa kaiken julkisuuden huomion, maiden sisäinen muuttoliike on paljon suurempaa”, Rapallo sanoo.

YK on arvioinut, että vuonna 2015 siirtolaisina maasta toiseen matkasi noin 240 miljoonaa ihmistä. Jo vuonna 2009 maiden sisäisiä siirtolaisia arvioitiin olevan 740 miljoonaa.

”Jos haluamme antaa ihmisille vaihtoehtoja ja vaikuttaa muuttoliikkeisiin, meidän pitäisi paneutua siirtolaisuuden juurisyihin. Oikeus lähteä siirtolaiseksi vaatii rinnalleen myös oikeuden olla lähtemättä. Siirtolaisuuden pitäisi olla mahdollisuus, mutta ei ainoa mahdollisuus tavoitella parempaa elämää tai joskus jopa selvitä hengissä”, Rapallo toteaa.

Ilmastonmuutos maataloussiirtolaisuusilmastonmuutos Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat