Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen riskit Suomen palsasoille kartoitettu

Ekologisesti arvokkaat palsasuot voivat kadota jopa ennen vuotta 2100, arvioidaan uudessa tutkimuksessa.

Ekologisesti arvokkaiden palsasoiden levinneisyysalue on pienenemässä huomattavasti 2000-luvun loppuun mennessä ja ne saattavat jopa kadota Suomesta kokonaan, arvioidaan Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Palsasuot ovat Pohjois-Suomen suotyyppi. Niissä esiintyy turpeen peittämiä routakumpuja, joiden jäinen ydin ei sula kesälläkään.

Stefan Fronzekin laatiman väitöskirjatutkimuksen mukaan palsasoiden väheneminen vaikuttaisi merkittävästi subarktisten soiden monimuotoisuuteen ja alueelliseen hiilitaseeseen.

Tutkimuksessaan Fronzek kehitti palsojen esiintymisalueisiin Fennoskandian pohjoisosassa 2000-luvulla tilastollisia malleja, joiden avulla voitiin arvioida erityisesti lämpötilan ja sademäärän vaikutusta palsasoiden esiintymiseen.

Luotettavimmaksi arvioidun mallin perusteella palsasoiden leviämisalueen ennustettiin kutistuvan huomattavasti 2000-luvulla ja häviävän kokonaan, jos lämpötila nousee yli neljä astetta verrattuna jaksoon 1961-1990, Fronzek arvioi.

Palsasoiden häviämisriski matalalla kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla on yli 40 prosenttia, mutta korkealla päästöskenaariolla sata prosenttia.

Fronzekin väitöskirja tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa pidetyssä väitöstilaisuudessa.

Ilmastonmuutos ilmastonmuutosmaaperä Pohjois-Eurooppa

Lue myös

St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Kivirakennuksen rauniot meren rannalla

Tutkijat: Atollisaaret voivat muuttua asuinkelvottomiksi jo muutamassa vuosikymmenessä

Mikäli kasvihuonekaasupäästöt pysyvät nykytasolla, merenpinnan nousu ja tulvat tuhoavat useimpien atollisaarten makeanveden varannot, varoittavat tutkijat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.