Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen riskit Suomen palsasoille kartoitettu

Ekologisesti arvokkaat palsasuot voivat kadota jopa ennen vuotta 2100, arvioidaan uudessa tutkimuksessa.

Ekologisesti arvokkaiden palsasoiden levinneisyysalue on pienenemässä huomattavasti 2000-luvun loppuun mennessä ja ne saattavat jopa kadota Suomesta kokonaan, arvioidaan Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Palsasuot ovat Pohjois-Suomen suotyyppi. Niissä esiintyy turpeen peittämiä routakumpuja, joiden jäinen ydin ei sula kesälläkään.

Stefan Fronzekin laatiman väitöskirjatutkimuksen mukaan palsasoiden väheneminen vaikuttaisi merkittävästi subarktisten soiden monimuotoisuuteen ja alueelliseen hiilitaseeseen.

Tutkimuksessaan Fronzek kehitti palsojen esiintymisalueisiin Fennoskandian pohjoisosassa 2000-luvulla tilastollisia malleja, joiden avulla voitiin arvioida erityisesti lämpötilan ja sademäärän vaikutusta palsasoiden esiintymiseen.

Luotettavimmaksi arvioidun mallin perusteella palsasoiden leviämisalueen ennustettiin kutistuvan huomattavasti 2000-luvulla ja häviävän kokonaan, jos lämpötila nousee yli neljä astetta verrattuna jaksoon 1961-1990, Fronzek arvioi.

Palsasoiden häviämisriski matalalla kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla on yli 40 prosenttia, mutta korkealla päästöskenaariolla sata prosenttia.

Fronzekin väitöskirja tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa pidetyssä väitöstilaisuudessa.

Ilmastonmuutos ilmastonmuutosmaaperä Pohjois-Eurooppa

Lue myös

Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kärsii rajuista tulvista – Niilin pinta korkeimmillaan sataan vuoteen

Poikkeuksellisen raju sadekausi on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään Sudanissa. Vaarana ovat etenkin likaisen veden mukana leviävät taudit. Myös koronaviruksen ehkäisy on vaikeutunut.
Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.