Uutiset Ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa kehitysmaille arvioitua enemmän

YK:n ympäristöohjelman mukaan Maailmanpankin aiempi arvio on alimitoitettu.
(Kuva: Amir Jina / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen tulee maksamaan kehitysmaille jopa 4–5 kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Kulut tulevat nousemaan jopa 500 miljardiin dollariin, eli noin 438 miljardiin euroon vuodessa, arvioi YK:n ympäristöohjelma Unep uudessa raportissaan.

Maailmanpankki on aiemmin arvioinut, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen hinta kehitysmaissa olisi noin 61–88 miljardia euroa vuodessa. Unepin mukaan luku on todennäköisesti arvioitu aivan liian pieneksi.

15:n eri tutkimuslaitoksen edustajat kävivät raporttia varten läpi muun muassa kansallisia ja sektorikohtaisia tutkimuksia. Sen mukaan vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa vuosittain kehitysmaille noin 123–263 miljardia euroa vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä summa voi olla 245–438 miljardia euroa vuodessa, eli lähes viisi kertaa enemmän kuin Maailmanpankin maksimiarvio.

Kulut kasvavat nopeasti ajan mittaan, vaikka maailma onnistuisikin rajoittamaan lämpötilan nousun alle kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Mikäli tähän ei pystytä, kulut nousevat jo aiemmin, raportissa varoitetaan.

Rikkaat maat lupaavat joulukuussa 2015 hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa maksaa ilmastorahoitusta kehitysmaille 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen sovitaan uudesta tavoitteesta. Keinoista on kuitenkin kiistelty pitkään.

Unepin raportin mukaan ilmastorahoitus on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut merkittävästi, mutta silti kansainvälistä julkista rahoitusta on jopa kolme kertaa vähemmän kuin sopeutumiskulut ovat. Vuonna 2030 rahaa saatetaan tarvita jo 13 kertaa enemmän kuin julkista rahoitusta on nyt tarjolla.

Ilmastopolitiikka kehityspolitiikkailmastonmuutos

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset