Uutiset Ilmastopolitiikka

"Ilmastolakiesityksen päästövähennykset eivät riitä"

Järjestöt ovat tyytyväisiä siihen, että hallituksen ilmastolakiesityksessä on selkeät päästötavoitteet – joskin niitä pitäisi vielä tiukentaa.
(Kuva: Ken Douglas / cc 2.0)

Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat osin tyytyväisiä hallituksen torstaina hyväksymään esitykseen ilmastolaista. Esityksen mukaan ilmastolakiin kirjataan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Hallitus myös velvoitetaan esityksessä raportoimaan säännöllisesti ilmastopolitiikan toteuttamisesta.

"On hienoa, että Suomi sitoutuu nyt vähentämään ilmastopäästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja vauhdittamaan tahtia tätäkin nopeammaksi, jos kansainvälinen kehitys näin vaatii. Jo nyt on täysin selvää, että tavoitteen on vielä parannuttava, joten käytännössä laki pistää meidät kansankuntana miettimään, millainen on Suomi ilman fossiilisia polttoaineita ja miten sinne päästään", toteaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Samaa mieltä on Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen. Myös Maan ystävien koordinoiman Polttava Kysymys -kampanja muistuttaa, että laki myös velvoittaa hallituksen tarkistamaan suunnitelmiaan tarvittaessa.

Kampanjassa mukana olevien järjestöjen mukaan lain pitkän aikavälin toimissa on vielä parantamisen varaa. Välitavoitteet päästöjen vähentämiselle puuttuvat.

"Monet kansanedustajat eri puolueista ovat aiemmin ilmaisseet kannattavansa vahvempaa ilmastolakia kuin mitä hallitus nyt esittää. Odotamme, että kansanedustajat lunastavat lupauksensa ja vahvistavat ilmastolaista vielä tehokkaamman välineen Suomen päästöjen vähentämiseen", sanoo kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Ilmastolaki etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Sen on määrä tulla voimaan keväällä 2015.

Ilmastopolitiikka politiikkalakiilmastonmuutos Suomi GreenpeaceMaan ystävätSuomen luonnonsuojeluliitto

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.