Uutiset

Ilmastolain toteutus laahaa Meksikossa

Ilmastonmuutosrahastosta ei ole osoitettu senttiäkään hankkeille.
(Kuva: José Luis Ruiz / cc 2.0)

Meksikossa hyväksyttiin laajaa kiitosta saanut ilmastolaki syksyllä 2012. Sen toteutus etenee kuitenkin hitaasti.

Meksiko kärsii jo ilmaston lämpenemisestä monin tavoin, kuten yhä tiheämmin ja tuhoisampina iskevistä myrskyistä, kuivuuskausista, merenpinnan noususta ja hupenevasta luonnon monimuotoisuudesta.

Meksiko hyväksyi ilmastolain ensimmäisten valtioiden joukossa maailmassa. Esimerkiksi Suomessa lain valmistelu on yhä kesken.

Lain tavoitteeksi asetettiin Meksikon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 prosenttia lähtötasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2050 päästöjen on määrä olla puolet vuoden 2000 tasosta. Maan hiilidioksidipäästöt ovat 748 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on Brasilian jälkeen suurin määrä Latinalaisessa Amerikassa.

Strategia on, rahaa ei

Viime kesänä Meksikon hallitus julkisti 40 vuotta kattavan kansallisen ilmastostrategian. Sen totutuksesta vastaava komissio yhdistää 13 ministeriön väkeä taustatukena on tutkijoilla vahvistettu neuvosto.

Meksiko on myös perustanut lain edellyttämän Ilmastonmuutosrahaston, joka sai 56 000 euron määrärahan hallintokuluihin. Hankkeisiin ei kuitenkaan ole osoitettu senttiäkään. Meksikon 32 osavaltiosta vasta 14 on tehnyt omat ilmastosuunnitelmansa ja päästönsä on mitannut 11.

"Hallitus ei ole onnistunut kokoamaan kaikkia politiikan toimijoita päästöjen vähentämisen taakse", moittii Meksikon Greenpeacen viestintäjohtaja Raúl Estrada.

Vähemmän vai enemmän öljyä

Ilmastolaki kehottaa suosimaan kaasua öljyn sijasta, valjastamaan jätteet energiantuotantoon ja kannustamaan luonnontaloudellisesti kestävää yritystoimintaa.

Hiilidioksidipäästöjä on alettu verottaa noin kahdella eurolla tonnilta kaivosteollisuudessa, fossiilisten polttoaineiden käytössä sekä teräs- ja sementtiteollisuudessa. Vähemmän saastuttavana pidetty maakaasu on verosta vapaa.

Lain hyödyt saattavat kuitenkin kaatua siihen, että Meksiko avasi joulukuussa öljyteollisuutensa ulkomaisille sijoittajille, joiden toivotaan lisäävän öljyn ja liuskekaasun tuotantoa, arvioi Carlos Tornel Meksikon ympäristöoikeuden keskuksesta.

Sähköntuotannon ja -jakelun avaamista kilpailulle hän pitää hyvänä, jos valtio turvaa uusiutuvien energianlähteiden kilpailukyvyn.

Meksikon tavoitteena on tuottaa 35 prosenttia sähköstä muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla vuonna 2024. Ydin- ja vesivoima kattavat nyt 17 prosenttia sähköntuotannosta.

Ilmastopolitiikka politiikkalakiilmastonmuutos Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen