Uutiset

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä – Jalostus saa kasvit sietämään uusia olosuhteita

Ilmastonmuutos heikentää papujen ravintoarvoja ja pienentää satoja Afrikassa. Nyt maanosan maat kehittelevät yhdessä uusia papulajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja kuumuutta.
Nainen pellon edessä
Ndomi Magareth kylvää pavunsiemeniä maatilkulleen Kamerunissa. (Kuva: Monde Kingsley Nfor / IPS)

Kun ilmasto muuttuu ja viljelysmaa köyhtyy, ”ilmastoälykkään” maanviljelyksen suosio maailmalla kasvaa. Ihmiskunnan enemmistön uhan alle joutunutta ruokaturvaa voidaan parantaa jalostamalla kasveista uusia, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman köyhistä elää maanviljelyksen varassa maissa, joihin ilmastonmuutos iskee rajuimmin, ja nälkäisten määrä on jo nyt jälleen kasvussa. Arvellaan, että ruokatuotantoa pitäisi kasvattaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos haluttaisiin ruokkia kaikki maailman ihmiset.

Papujen pelastajat

Pavut ovat Afrikan eniten kulutettuja ja laajimmin viljeltyjä kasviksia. Niitä viljellään yli kuudella miljoonalla hehtaarilla. Eniten niitä kulutetaan Itä-Afrikassa, jossa henkeä kohti syödään 50–60 kiloa papuja vuodessa.

Ilmaston muuttumisen seurauksena tavallisten papujen satojen ja ravintoarvojen odotetaan jyrkästi laskevan vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä yhdistettynä kaupungistuvan väestön muuttuviin kulutustottumuksiin tietäisi papujen kasvattajille kasvavia ongelmia, elleivät kasvinjalostajat kehittelisi uusia lajikkeita.

”Me olemme toteuttaneet ennaltaehkäisevää jalostusta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ja ihmisten tarpeet muuttuvat”, papujen viljelijä Clare Mugisha Mukankusi selittää.

”Kun sateisuus vähenee, kuivuutta huonosti sietäviä vanhoja lajikkeita ei enää kannata viljellä. Uudet, kestävämmät lajikkeet ovat saaneet aikaan täydellisen muutoksen ja tuoneet enemmän papuja ruokapöytiin sekä markkinoille ja näin lisänneet viljelijöiden tuloja”, papujen kasvattaja Rowland Chirwa sanoo.

Kotitarpeista markkinahyödykkeiksi

Chirwa kuuluu Yleisafrikkalaiseen papututkimusliittoon (Pabra), joka on kolmenkymmenen papuja tuottavan Afrikan maan yhteenliittymä. Pabran puitteissa kehitellyt uudet lajikkeet ovat muuttaneet pavut kotitarvekasveista nykyaikaisiksi markkinahyödykkeiksi.

Ruandassa parannellut papulajikkeet ovat jo kasvattaneet satoja 53 prosentilla ja viljelijöiden tuloja neljälläkymmenellä eurolla vuodessa. Lisäksi vaille ruokaturvaa jäävien perheiden määrä olisi 16 prosenttia suurempi ilman näitä uuspapuja.

Pabraa koordinoiva Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus myös auttoi kehittämään kuivuutta sietävän papulajikkeen, jota toimitettiin eteläsudanilaisille pakolaisille. Se vähensi pakolaisten riippuvuutta ruoka-avusta ja paransi heidän omavaraisuuttaan.

Yhteistyötä yrittäjien kanssa

Kestävää maataloutta edistävä Syngenta-säätiö on yhteistyössä Bernin yliopiston kanssa kehitellyt paranneltua versiota teff-heinästä. Teff-heinä on Etiopian tärkeimpiä viljoja. Sen siemenissä on runsaasti proteiinia, ja kasvi on hyvin sopeutunut kuivuuteen. Jalostamattomassa muodossaan se kuitenkin antaa niukasti satoa eikä pitemmän päälle pysty ruokkimaan Etiopian kasvavaa väestöä.

Syngenta-säätiön vanhempi tieteellinen neuvonantaja Vivienne Anthony korostaa koulutuksen merkitystä. Syngenta-säätiö sekä Australian kansainvälisen maatalouden keskus ja Crawford-rahasto tekevät läheistä yhteistyötä Afrikan satoparannuskeskuksen kanssa Ghanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Ugandassa, jotta paikalliset tutkijat voisivat ottaa ohjat käsiinsä.

”Tiedeyhteisön pitää luoda yhteyksiä yrittäjiin ja ihmisiin, jotka investoivat tulevaisuuteen Afrikassa. Heidän pitää työskennellä yhdessä liike-elämän kanssa satojen parantamiseksi, mutta myös työpaikkojen ja markkinoiden luomiseksi”, Vivienne Anthony sanoo.

”Uuden kasvilajikkeen suunnittelu ei eroa minkä tahansa kauppatavaran suunnittelusta. Pitää ymmärtää markkinoita ja niitä, jotka haluavat kasvattaa sitä”, Anthony toteaa. ”Nyt meillä on jalostajien yhteisö, joka yrittää tehdä niin.”

maatalousruokakaupparavinto/aliravitsemusympäristöilmastonmuutosmaaperä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä