Uutiset

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä – Jalostus saa kasvit sietämään uusia olosuhteita

Ilmastonmuutos heikentää papujen ravintoarvoja ja pienentää satoja Afrikassa. Nyt maanosan maat kehittelevät yhdessä uusia papulajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja kuumuutta.
Nainen pellon edessä
Ndomi Magareth kylvää pavunsiemeniä maatilkulleen Kamerunissa. (Kuva: Monde Kingsley Nfor / IPS)

Kun ilmasto muuttuu ja viljelysmaa köyhtyy, ”ilmastoälykkään” maanviljelyksen suosio maailmalla kasvaa. Ihmiskunnan enemmistön uhan alle joutunutta ruokaturvaa voidaan parantaa jalostamalla kasveista uusia, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman köyhistä elää maanviljelyksen varassa maissa, joihin ilmastonmuutos iskee rajuimmin, ja nälkäisten määrä on jo nyt jälleen kasvussa. Arvellaan, että ruokatuotantoa pitäisi kasvattaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos haluttaisiin ruokkia kaikki maailman ihmiset.

Papujen pelastajat

Pavut ovat Afrikan eniten kulutettuja ja laajimmin viljeltyjä kasviksia. Niitä viljellään yli kuudella miljoonalla hehtaarilla. Eniten niitä kulutetaan Itä-Afrikassa, jossa henkeä kohti syödään 50–60 kiloa papuja vuodessa.

Ilmaston muuttumisen seurauksena tavallisten papujen satojen ja ravintoarvojen odotetaan jyrkästi laskevan vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä yhdistettynä kaupungistuvan väestön muuttuviin kulutustottumuksiin tietäisi papujen kasvattajille kasvavia ongelmia, elleivät kasvinjalostajat kehittelisi uusia lajikkeita.

”Me olemme toteuttaneet ennaltaehkäisevää jalostusta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ja ihmisten tarpeet muuttuvat”, papujen viljelijä Clare Mugisha Mukankusi selittää.

”Kun sateisuus vähenee, kuivuutta huonosti sietäviä vanhoja lajikkeita ei enää kannata viljellä. Uudet, kestävämmät lajikkeet ovat saaneet aikaan täydellisen muutoksen ja tuoneet enemmän papuja ruokapöytiin sekä markkinoille ja näin lisänneet viljelijöiden tuloja”, papujen kasvattaja Rowland Chirwa sanoo.

Kotitarpeista markkinahyödykkeiksi

Chirwa kuuluu Yleisafrikkalaiseen papututkimusliittoon (Pabra), joka on kolmenkymmenen papuja tuottavan Afrikan maan yhteenliittymä. Pabran puitteissa kehitellyt uudet lajikkeet ovat muuttaneet pavut kotitarvekasveista nykyaikaisiksi markkinahyödykkeiksi.

Ruandassa parannellut papulajikkeet ovat jo kasvattaneet satoja 53 prosentilla ja viljelijöiden tuloja neljälläkymmenellä eurolla vuodessa. Lisäksi vaille ruokaturvaa jäävien perheiden määrä olisi 16 prosenttia suurempi ilman näitä uuspapuja.

Pabraa koordinoiva Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus myös auttoi kehittämään kuivuutta sietävän papulajikkeen, jota toimitettiin eteläsudanilaisille pakolaisille. Se vähensi pakolaisten riippuvuutta ruoka-avusta ja paransi heidän omavaraisuuttaan.

Yhteistyötä yrittäjien kanssa

Kestävää maataloutta edistävä Syngenta-säätiö on yhteistyössä Bernin yliopiston kanssa kehitellyt paranneltua versiota teff-heinästä. Teff-heinä on Etiopian tärkeimpiä viljoja. Sen siemenissä on runsaasti proteiinia, ja kasvi on hyvin sopeutunut kuivuuteen. Jalostamattomassa muodossaan se kuitenkin antaa niukasti satoa eikä pitemmän päälle pysty ruokkimaan Etiopian kasvavaa väestöä.

Syngenta-säätiön vanhempi tieteellinen neuvonantaja Vivienne Anthony korostaa koulutuksen merkitystä. Syngenta-säätiö sekä Australian kansainvälisen maatalouden keskus ja Crawford-rahasto tekevät läheistä yhteistyötä Afrikan satoparannuskeskuksen kanssa Ghanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Ugandassa, jotta paikalliset tutkijat voisivat ottaa ohjat käsiinsä.

”Tiedeyhteisön pitää luoda yhteyksiä yrittäjiin ja ihmisiin, jotka investoivat tulevaisuuteen Afrikassa. Heidän pitää työskennellä yhdessä liike-elämän kanssa satojen parantamiseksi, mutta myös työpaikkojen ja markkinoiden luomiseksi”, Vivienne Anthony sanoo.

”Uuden kasvilajikkeen suunnittelu ei eroa minkä tahansa kauppatavaran suunnittelusta. Pitää ymmärtää markkinoita ja niitä, jotka haluavat kasvattaa sitä”, Anthony toteaa. ”Nyt meillä on jalostajien yhteisö, joka yrittää tehdä niin.”

maatalousruokakaupparavinto/aliravitsemusympäristöilmastonmuutosmaaperä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset