Uutiset

Ihmisoikeusliitto vaatii uiguuripakolaisen käännytyksen keskeyttämistä

Uiguuripakolainen Abdigani Imin on päätetty käännyttää Dublinin sopimuksen perusteella Saksaan, josta hänet voidaan palauttaa Kiinaan. Suomi on kuitenkin tunnustanut uiguurien oikeuden kansainväliseen suojeluun. Ihmisoikeusliiton mielestä asia tulisi ratkaista Suomessa ja perheelle tulisi turvata mahdollisuus yhteiseloon jossain heille turvallisessa maassa.

Kuka on Abdugani Imin?

Abdugani Imin on uiguuripakolainen Kiinan Xinjiangin provinssista, missä Kiinan viranomaiset käyvät raakaa taistelua väitettyjä kansainvälisiä terroristeja vastaan. Hän oli yrittäjä, kunnes alkoi kohdata ongelmia osallistuttuaan paikallishallinnon väärinkäytösten vastaisiin protesteihin. Hän vietti vankilassa kolme vuotta epäiltynä separatistisesta toiminnasta.

Imin pakeni Kiinasta lokakuussa 1995, ja asui sen jälkeen Kirgistanissa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Kiinan poliisi jatkoi hänen vainoamistaan. Marraskuussa 1996 hänelle kerrottiin, että kiinalaiset poliisit olivat saapuneet etsimään häntä Uzbekistanista, jolloin hän päätti jättää Keski-Aasian. Hän saapui Saksaan vuonna 1997.

Imin asui perheineen (vaimo ja nyt kolme- ja seitsemänvuotiaat lapset) kuusi ja puoli vuotta Saksassa, kunnes heidät päätettiin karkottaa maasta: vaimo ja lapset Uzbekistaniin, Imin Kiinaan. He saapuivat Norjaan turvapaikanhakijana joulukuussa 2003. Norjan viranomaiset palauttivat vaimon ja lapset Saksaan, josta edelleen Uzbekistaniin. Abdugani Imin pakeni Suomeen, jossa hän jätti uuden turvapaikkahakemuksen.

Asian käsittely Suomessa

Dublinin sopimuksen perusteella Ulkomaalaisvirasto päätti käännyttää Iminin Saksaan. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen (päätös: täytäntöönpanoa ei keskeytetä, muilta osin ei ratkaisua) ja edelleen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (päätös: täytäntöönpanoa ei keskeytetä). Näin ollen poliisi tullee toteuttamaan käännytyksen mitä pikimmin. Uiguureihin kohdistuvaan vainoon tai perheen hajottamiseen ei ratkaisuissa ole otettu kantaa.

Miksi käännytys tulee keskeyttää?

Suomi on vakiintuneesti tunnustanut uiguurien oikeuden kansainväliseen suojeluun. Mikäli Imin olisi hakenut turvapaikkaa Suomesta, olisi se hänelle hyvin todennäköisesti myönnetty. Saksa käännyttää osan uiguureista takaisin Kiinaan, vaikka ihmisoikeusjärjestöt toistuvasti raportoivat uiguurien kohtaamasta vainosta ja kidutuksista.

Suomi on myös vakiintuneesti tunnustanut turvapaikanhakijoiden oikeuden perhe-elämään, joka on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Iminin tapauksessa Saksassa tehty käännytyspäätös tuhosi mahdollisuuden perhe-elämään. Mikäli Imin käännytetään Saksaan, tullaan hänet todennäköisesti käännyttämään sieltä edelleen Kiinaan ilman, että hänen asiaansa tutkitaan tarkemmin. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä turvallisuutensa puolesta, eikä hänellä ole mahdollisuutta siirtyä Kiinasta perheensä luo Uzbekistaniin, eikä perheellä Kiinaan.

Iminin asia tulisi ensisijaisesti ottaa ratkaistavaksi Suomessa eikä siirtää vastuuta Dublinin sopimuksen perusteella Saksalle. Käännyttäminen Saksaan voi olla myös Ulkomaalaislain 148 §:n vastaista ja tässä tapauksessa käännyttäminen johtaisi tilanteeseen, jossa Suomen perusteltu linja uiguurien suojelun tarpeesta ei toteudu. Dublinin sopimus ei estä asia ratkaisemista Suomessa.

Iminin käännytystä ei tule panna täytäntöön vaan hänen tulee voida jättää uusi turvapaikkahakemus Suomessa, joka ratkaistaisiin täällä. Hänen tilanteeseensa tulee löytää ratkaisu, joka turvaa perheen mahdollisuuden yhteiseloon jossain heille turvallisessa maassa.

LISÄTIETOJA: Kristiina Kouros, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto, puh. 4155 2550/040-835 2548 Liisa Murto, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta, puh. 2519 000/050-366 5942 Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International, puh. 58604466/050 36 76 311

pakolaisetihmisoikeudet Kiina

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Raportti: Suuret teknologiafirmat vaarassa sotkeutua tappajarobottien kehittämiseen

Tuoreen raportin mukaan muun muassa Microsoft ja Amazon voivat viedä maailman lähemmäs kohti tappajarobotteja, elleivät ne sanoudu irti niiden kehittämisestä.
Joukko naisia istumassa

Tulikivenkatkuinen runo presidentistä johti 1,5 vuoden vankeustuomioon Ugandassa – Runoilija sai tuomion kyberhäirinnästä

Tohtori Stella Nyanzi kirjoitti räävittömän runon, jossa toivotaan, ettei presidentti Yoweri Museveni olisi koskaan syntynytkään. Kovan tuomion pelätään tukkivan muidenkin kriitikoiden suut.
Puiden taimia ruukuissa

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä – Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää

Metsää raivataan Sambiassa muun muassa polttopuuksi ja maanviljelyksen tarpeisiin. Nyt metsiensuojelun avuksi ovat tulleet paikalliset yhteisöt.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan