Uutiset Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi

Ihmisoikeusjärjestö HRW vaatii YK:ta tutkimaan Libanonin vuoden takaisen räjähdyksen – ”He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet”, kritisoi tyttärensä menettänyt isä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin uusi raportti syyttää useita korkean tason viranomaisia ja poliitikkoja Libanonissa vuosi sitten tapahtuneesta, yli 200 ihmisen kuolemaan johtaneesta räjähdyksestä. Maan lähes romahtanut hallinto ei ole kyennyt tutkimaan tapausta vaan on pikemminkin pyrkinyt estämään tutkinnan.
Vaurioitunut rakennus, jonka edessä keltainen nauha.
Beirutin räjähdys vei yli 200 ihmisen hengen ja aiheutti miljardien dollarien vahingot. (Kuva: Bernard Khalil / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

”Tämä on epätodellista. Tuntuu, kuin olisimme elokuvassa. Ei voi uskoa, että tämä on tapahtunut meille”, sanoo Paul Naggear.

Naggear ja hänen puolisonsa Tracy menettivät kolmevuotiaan tyttärensä Alexandran tasan vuosi sitten, kun Beirutin satamassa räjähti huolimattomasti varastoitu lasti ammoniumnitraattia vain muutaman sadan metrin päässä tiheästi asutetun kaupungin keskustasta.

Räjähdyksessä kuoli 218 ihmistä ja yli 7 000 loukkaantui. Virallinen tutkinta on edennyt hitaasti.

Se tiedetään, että monet korkean tason viranomaiset ja poliitikot tiesivät vaarallisesta lastista satama-alueella, mutta eivät toimineet ajoissa sen siirtämiseksi muualle.

Tämän vahvistaa myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) eilen julkaisema raportti, joka käy yksityiskohtaisesti läpi tapahtumia ja siihen johtaneita syitä. Sen mukaan Libanonin hallitus rikkoi sekä oman maansa lakeja että kansainvälistä oikeutta varastoidessaan hengenvaarallisen lastin lähelle asuinalueita.

Raportti perustuu yli sadan asiakirjan tutkintaan ja viranomaisten, poliitikkojen, asianajajien sekä uhrien ja heidän omaistensa haastatteluihin.

”Se, mitä 4.8.2020 tapahtui, ei ole poikkeus vaan luonnollinen seuraus rankaisemattomuudesta, korruptiosta, byrokratiasta ja asioiden huonosta hoitamisesta”, tiivisti raportin tekoon osallistunut HRW:n kriisi- ja konfliktijohtaja Lama Fakih tiedotustilaisuudessa eilen.

”Sitten unohdin asian”

Ammoniumnitraatti saapui Beirutiin alun perin vuonna 2013 Moldovan lipun alla purjehtivan Rhosus-laivan mukana. Laivan omistussuhteet ovat epämääräiset, ja määränpäänä oli paperien mukaan Mosambik, mutta HRW:n mukaan voi pohtia, oliko Beirut sittenkin aiottu määränpää.

Laiva takavarikoitiin maksamattomien velkojen takia, ja kun huonokuntoiseen alukseen alkoi valua vettä, lasti siirrettiin sataman varastohalliin syksyllä 2014.

Raportin mukaan lastin säilyttämisestä ja sen vaarallisuudesta tiesivät niin satamaviranomaiset, armeija, tulli, turvallisuusviranomaiset, oikeuslaitos kuin lopulta presidentti ja pääministerikin. Eri tahot kuitenkin keskittyivät pallottelemaan tapausta toisilleen.

Esimerkiksi tulliviranomaiset pyysivät tuomarilta useita kertoja, että lasti myytäisiin tai vietäisiin muualle. Tuomarin mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut asiassa toimivaltaa, ja HRW:n selvitysten mukaan tuomarin lupaa ei ehkä muutenkaan olisi tarvittu.

Valtion turvallisuusviranomaiset tekivät lastista lopulta raportin kesällä 2020, mutta kului viikkokausia ennen kuin lopullinen versio saavutti pääministeri Hassan Diabin ja presidentti Michel Aounin. Aoun kertoi antaneensa neuvonantajalleen tehtäväksi seurata tapausta, Diab taas aikoi vierailla satama-alueella mutta perui käyntinsä.

”Sitten unohdin asian eikä kukaan seurannut asiaa. Katastrofeja sattuu joka päivä”, hän kertoi HRW:n tutkijoille.

Kun huonokuntoiselle varastohallille lopulta lähetettiin korjaajia, näille ei annettu ohjeita eikä heitä valvottu. Lopulta syttyi tulipalo, josta seurasi räjähdys.

Onnettomuus heijastaa koko valtion romahdusta

Libanon on viime vuosina tullut tunnetuksi lähes romahtaneena valtiona. Se on ajautunut taloudelliseen ja poliittiseen kriisin, jonka taustalla on uskonnollis- ja etnispohjaistenpuolueiden välinen vastakkainasettelu, järjestelmällinen korruptio ja huono talousjärjestelmä.

Valuutan arvo on romahtanut, lääkkeistä, sähköstä ja polttoaineesta on pulaa, suurin osa kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja ruuan hinta on pilvissä. Hallitus kaatuu tämän tästä.

Myös satamaräjähdys on esimerkki maan surkeasta hallinnosta. Satamaa on vuosikymmenet hallinnut tilapäiseksi tarkoitettu elin, jonka päätöksentekoa vaikeuttaa poliittisten ryhmien välinen kamppailu, Fakih kertoi.

”Pääpuolueet ovat hyötyneet sataman epämääräisestä asemasta. Satamaan on käytännössä saanut tuoda vaarallista tavaraa, jos on maksanut siitä tarpeeksi.”

Totuuskomissiota toivotaan

HRW:n analyysin mukaan Libanonin viranomaiset ovat rikkoneet kansainvälistä oikeutta, sillä hengenvaaralliseksi tiedetyn lastin varastointi rikkoo oikeutta elämään. Kotimaisena rikoksena kyse on vähintäänkin rikollisesta laiminlyönnistä.

Libanonin valtio on luvannut tutkia tapauksen, mutta näyttää siltä, että se on pikemminkin estänyt tutkintaa. Kiinniotetut ovat olleet lähinnä alempiarvoisia viranomaisia, sillä monille muille on taattu immuniteetti. Esimerkiksi poliitikkoja kuulusteluihin kutsunut tuomari vaihdettiin toiseen.

HRW:n mukaan YK:n ihmisoikeusneuvoston pitäisi puuttua peliin ja perustaa totuuskomissio tapahtumien selvittämiseksi. Seuraava mahdollisuus siihen on syyskuussa.

”Kotimaisen prosessin kautta oikeutta on tällä hetkellä mahdotonta saada. Ihmisoikeusneuvoston tutkinta ei olisi rikosoikeudenkäynti, mutta se voisi luoda pohjaa syyteprosessille ja auttaisi saamaan totuuden selville”, sanoi järjestön johtaja Kenneth Roth.

Tyttärensä menettäneen Paul Naggearin mielestä kyse on suorastaan rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Hän kritisoi erityisen paljon sitä, ettei valtio aloittanut evakuointitoimia edes siinä vaiheessa, kun tulipalo oli jo syttynyt.

”He olisivat voineet evakuoida meidät, mutta sen sijaan he odottivat meidän kuolevan. He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet.”

Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi demokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyyslakioikeus ja rikos Libanon

Lue myös

Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Suurin osa Beirutin räjähdyksessä vaurioituneista rakennuksista on korjattu – Nyt kodittomuutta aiheuttaa nopeasti paheneva köyhyys

Libanonissa elokuussa tapahtuneen räjähdyksen tuhoja on saanut korjattua, mutta nyt koronaviruspandemia, rajut rajoitustoimet ja talouskriisi ajavat ihmisiä köyhyyteen. Monella ei yksinkertaisesti ole varaa vuokraan.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää