Uutiset

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Nainen lähikuvassa
Amina Blackwood Meeks on jamaikalainen tarinankertoja, joka muun muassa järjestää tarinankerrontafestivaalia. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Amina Blackwood Meeks on kasvanut tarinoiden äärellä. Niitä kertoivat hänen vanhempansa työtä tehdessään, vapaa-ajalla ja aina, kun lapsille piti antaa opetus.

”En edes tiennyt, että he ovat tarinankertojia – meille se oli vain keskustelemista. Vanhemmillani oli tarina kaikelle: kun kysyit kysymyksen, sait tarinan. Kun rikoit sääntöjä, sait tarinan. Kuulin tarinoita ennen kuin edes tiesin, että ne ovat tarinoita”, hän kuvailee.

Meeks on näyttelijä, luennoitsija, kouluttaja ja tutkija, jonka väitöskirja käsitteli Karibian alueen tarinankerrontakulttuuria ja sen roolia alueen maiden kehityksessä.

Varsinainen ammatti on kuitenkin tarinankertoja. Meeksillä on oma tarinankerrontajärjestö ja hän johtaa Jamaikalla tarinankerrontafestivaalia. Hän myös vierailee eri puolilla maailmaa tapahtumissa, joiden tavoitteena on suullisen perinteen elvyttäminen ja ylläpito.

Hän näkee tarinoissa universaaleja piirteitä ja uskoo, että ne ovat keskeisiä ihmiskunnan selviytymisen kannalta.

”Haluan välittää ymmärrystä siitä, mitä muinaiset ihmiset arvostivat ja mitkä arvot pitivät yhteiskuntia koossa. Tarinoiden kautta voimme oppia, mitä asioita meidän pitää ylläpitää, jotta sivilisaatio ei tuhoutuisi.”

Huiputtajahahmo löytyy niin Jamaikalta kuin Suomestakin

Tammikuussa Meeks vieraili Suomessa ja esiintyi seitsemässä tilaisuudessa Vantaalla, Turussa ja Kouvolassa.

Ympäristö on haastava, sillä Suomessa suullinen tarinankerrontataito on käytännössä kadonnut. Googlaamalla sanan ”tarinankerronta” löytää lähinnä markkinointisivustoja, joissa opastetaan käyttämään tarinoita tuotebrändien rakentamisessa.

Todellinen, suullinen tarinankerrontaperinne on jotain aivan muuta. Meeksin mukaan keskeistä on vuorovaikutus ja henkilökohtainen ote.

”On ihan erilaista kertoa kuin lukea tarina, koska yleisön ja kertojan vuorovaikutuksen kautta tarina muuttuu. Suullista kerrontaa ei voi korvata millään muulla aivan kuten puhelin tai tabletti ei voi korvata kirjaa.”

Nainen pitelee valotähteä
Amina Blackwood Meeks esiintyi Suomessa tammikuussa. (Kuva: Markus Luukkonen / Samova Storytelling)

Kerrottavat tarinat ja tapa vaihtelevat kertojan ja kulttuurin mukaan. Meeks kertoo etenkin vanhoja länsiafrikkalaisia tarinoita, jotka ovat kulkeutuneet Jamaikalle orjien mukana, ja lisää niihin jotakin uutta. Hän liittää esityksiinsä myös laulua ja tanssia. Yleensä tarinan keskiössä on ratkaistava ongelma tai arvoitus. Esityksen mitta ja jopa tarinan sisältö vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon yleisö osallistuu.

Meeksin lempihahmoja on Anansi, länsiafrikkalaisten akanien tarinoissa esiintyvä hämähäkkihahmo. Pieni ja sisukas altavastaaja haastaa tarinoissa jonkun itseään isomman, kuten tiikerin tai leijonan.

Hahmo muistuttaa etäisesti suomalaisten kansantarinoiden kettua, joka huijaa karhulta hännän. Meeksin mukaan huiputtajahahmo löytyykin lähes kaikista kansantarinoista.

Tarinoilla voidaan kuvastaa monenlaisia asioita. Esimerkiksi Anansissa on nähty myös orjuuteen ja siitä vapautumiseen liittyviä kaikuja.

”Anansi-tarinat tarjoavat ajatuksen siitä, että koolla ei aina ole tekemistä voiman tai voimattomuuden kanssa. Tarinoihin sisältyy aina muutos, ja se antaa ihmiselle mahdollisuuden uskoa, että muutos on mahdollinen, oli tilanne mikä hyvänsä. Joskus ainoa, mitä ihmisellä on jäljellä, ovat tarinat, jotka mahdollistavat sen muistamisen, mitä hän on ja mitä hän voi olla.”

Suullista perinnettä ei voi korvata

Meeksin Suomen-vierailu oli osa suomalaisen tarinankerrontajärjestö Samovan EU-rahoitteista hanketta, jonka tavoitteena on tuoda tarinoiden kautta esiin yhteiskunnallisia teemoja: sitä, miten erilaiset ihmisryhmät tarinoissa kehystetään ja kenen äänet tarinoiden kautta pääsevät esiin. Hankkeessa myös tuotetaan yläkoulun opettajille oppimateriaalia siitä, miten tarinankerrontaa voi käyttää opetuksessa.

”Tarinoissa käsitellään esimerkiksi kolonialismia, köyhyyttä ja epätasa-arvoa – tavoitteenamme on, että näistä aiheista opittaisiin enemmän tarinoiden kautta”, kertoo hanketta koordinoiva Christa Prusskij.

Myös Meeksin mielestä tarinankerronta voi opettaa suhtautumista nykyisiin isoihin globaaleihin haasteisiin, kuten vaikkapa ilmastonmuutokseen tai luonnonvarojen hupenemiseen, sillä luonto ja sen kunnioittaminen ovat tarinoissa keskeisessä roolissa. Tarinat opettavat hänen mukaansa paljon myös moninaisuudesta.

Hänen mukaansa tarinankerrontaperinne elää maailmalla parhaillaan elpymisvaihetta. Jamaikalla tarinankerronta on aina ollut itsestäänselvä osa kulttuuria, mutta viime vuosina siellä on lisäksi alettu viettää Meeksin Ntukuma-järjestön aloitteesta jopa virallista tarinankerrontapäivää. Myös esimerkiksi Etelä-Afrikassa järjestetään tarinankerrontafestivaalia.

Myös Suomessa Meeksin tilaisuudet olivat viimeistä paikkaa myöden täynnä. Yleisön aktiivisuus oli hänellekin yllätys.

”Minulle kerrottiin, että enimmäkseen yleisö vain kuuntelee ja että se ei tarkoita, ettei heitä kiinnostaisi. Mutta kaikki yleisöt suostuivat esimerkiksi laulamaan kanssani”, hän kertoo.

kulttuuritieto Jamaika

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”