Uutiset

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Nainen lähikuvassa
Amina Blackwood Meeks on jamaikalainen tarinankertoja, joka muun muassa järjestää tarinankerrontafestivaalia. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Amina Blackwood Meeks on kasvanut tarinoiden äärellä. Niitä kertoivat hänen vanhempansa työtä tehdessään, vapaa-ajalla ja aina, kun lapsille piti antaa opetus.

”En edes tiennyt, että he ovat tarinankertojia – meille se oli vain keskustelemista. Vanhemmillani oli tarina kaikelle: kun kysyit kysymyksen, sait tarinan. Kun rikoit sääntöjä, sait tarinan. Kuulin tarinoita ennen kuin edes tiesin, että ne ovat tarinoita”, hän kuvailee.

Meeks on näyttelijä, luennoitsija, kouluttaja ja tutkija, jonka väitöskirja käsitteli Karibian alueen tarinankerrontakulttuuria ja sen roolia alueen maiden kehityksessä.

Varsinainen ammatti on kuitenkin tarinankertoja. Meeksillä on oma tarinankerrontajärjestö ja hän johtaa Jamaikalla tarinankerrontafestivaalia. Hän myös vierailee eri puolilla maailmaa tapahtumissa, joiden tavoitteena on suullisen perinteen elvyttäminen ja ylläpito.

Hän näkee tarinoissa universaaleja piirteitä ja uskoo, että ne ovat keskeisiä ihmiskunnan selviytymisen kannalta.

”Haluan välittää ymmärrystä siitä, mitä muinaiset ihmiset arvostivat ja mitkä arvot pitivät yhteiskuntia koossa. Tarinoiden kautta voimme oppia, mitä asioita meidän pitää ylläpitää, jotta sivilisaatio ei tuhoutuisi.”

Huiputtajahahmo löytyy niin Jamaikalta kuin Suomestakin

Tammikuussa Meeks vieraili Suomessa ja esiintyi seitsemässä tilaisuudessa Vantaalla, Turussa ja Kouvolassa.

Ympäristö on haastava, sillä Suomessa suullinen tarinankerrontataito on käytännössä kadonnut. Googlaamalla sanan ”tarinankerronta” löytää lähinnä markkinointisivustoja, joissa opastetaan käyttämään tarinoita tuotebrändien rakentamisessa.

Todellinen, suullinen tarinankerrontaperinne on jotain aivan muuta. Meeksin mukaan keskeistä on vuorovaikutus ja henkilökohtainen ote.

”On ihan erilaista kertoa kuin lukea tarina, koska yleisön ja kertojan vuorovaikutuksen kautta tarina muuttuu. Suullista kerrontaa ei voi korvata millään muulla aivan kuten puhelin tai tabletti ei voi korvata kirjaa.”

Nainen pitelee valotähteä
Amina Blackwood Meeks esiintyi Suomessa tammikuussa. (Kuva: Markus Luukkonen / Samova Storytelling)

Kerrottavat tarinat ja tapa vaihtelevat kertojan ja kulttuurin mukaan. Meeks kertoo etenkin vanhoja länsiafrikkalaisia tarinoita, jotka ovat kulkeutuneet Jamaikalle orjien mukana, ja lisää niihin jotakin uutta. Hän liittää esityksiinsä myös laulua ja tanssia. Yleensä tarinan keskiössä on ratkaistava ongelma tai arvoitus. Esityksen mitta ja jopa tarinan sisältö vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon yleisö osallistuu.

Meeksin lempihahmoja on Anansi, länsiafrikkalaisten akanien tarinoissa esiintyvä hämähäkkihahmo. Pieni ja sisukas altavastaaja haastaa tarinoissa jonkun itseään isomman, kuten tiikerin tai leijonan.

Hahmo muistuttaa etäisesti suomalaisten kansantarinoiden kettua, joka huijaa karhulta hännän. Meeksin mukaan huiputtajahahmo löytyykin lähes kaikista kansantarinoista.

Tarinoilla voidaan kuvastaa monenlaisia asioita. Esimerkiksi Anansissa on nähty myös orjuuteen ja siitä vapautumiseen liittyviä kaikuja.

”Anansi-tarinat tarjoavat ajatuksen siitä, että koolla ei aina ole tekemistä voiman tai voimattomuuden kanssa. Tarinoihin sisältyy aina muutos, ja se antaa ihmiselle mahdollisuuden uskoa, että muutos on mahdollinen, oli tilanne mikä hyvänsä. Joskus ainoa, mitä ihmisellä on jäljellä, ovat tarinat, jotka mahdollistavat sen muistamisen, mitä hän on ja mitä hän voi olla.”

Suullista perinnettä ei voi korvata

Meeksin Suomen-vierailu oli osa suomalaisen tarinankerrontajärjestö Samovan EU-rahoitteista hanketta, jonka tavoitteena on tuoda tarinoiden kautta esiin yhteiskunnallisia teemoja: sitä, miten erilaiset ihmisryhmät tarinoissa kehystetään ja kenen äänet tarinoiden kautta pääsevät esiin. Hankkeessa myös tuotetaan yläkoulun opettajille oppimateriaalia siitä, miten tarinankerrontaa voi käyttää opetuksessa.

”Tarinoissa käsitellään esimerkiksi kolonialismia, köyhyyttä ja epätasa-arvoa – tavoitteenamme on, että näistä aiheista opittaisiin enemmän tarinoiden kautta”, kertoo hanketta koordinoiva Christa Prusskij.

Myös Meeksin mielestä tarinankerronta voi opettaa suhtautumista nykyisiin isoihin globaaleihin haasteisiin, kuten vaikkapa ilmastonmuutokseen tai luonnonvarojen hupenemiseen, sillä luonto ja sen kunnioittaminen ovat tarinoissa keskeisessä roolissa. Tarinat opettavat hänen mukaansa paljon myös moninaisuudesta.

Hänen mukaansa tarinankerrontaperinne elää maailmalla parhaillaan elpymisvaihetta. Jamaikalla tarinankerronta on aina ollut itsestäänselvä osa kulttuuria, mutta viime vuosina siellä on lisäksi alettu viettää Meeksin Ntukuma-järjestön aloitteesta jopa virallista tarinankerrontapäivää. Myös esimerkiksi Etelä-Afrikassa järjestetään tarinankerrontafestivaalia.

Myös Suomessa Meeksin tilaisuudet olivat viimeistä paikkaa myöden täynnä. Yleisön aktiivisuus oli hänellekin yllätys.

”Minulle kerrottiin, että enimmäkseen yleisö vain kuuntelee ja että se ei tarkoita, ettei heitä kiinnostaisi. Mutta kaikki yleisöt suostuivat esimerkiksi laulamaan kanssani”, hän kertoo.

kulttuuritieto Jamaika

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”