Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan
Mary Njambi joutui ihmiskaupan uhriksi 20-vuotiaana, kun hän lähti Saudi-Arabiaan luullen pääsevänsä hyvin palkatuksi kotiavuksi. Sen sijaan häntä kohdeltiin kuin orjaa ja käytettiin hyväksi seksuaalisesti. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Mary Njambi*, 20-vuotias yksinhuoltaja, sai kuusi vuotta sitten kuulla upeasta työmahdollisuudesta. Unelmien pesti sijaitsi kaukana hänen köyhästä kotikylästään, joka sijaitsee Keniassa, Kiambun maakunnassa.

”Paras ystäväni kertoi minulle, että rikkaat saudiarabialaiset perheet tarvitsivat kotiapulaisia. Palkkani olisi 1 000 dollaria kuukaudessa ja ylitöistä maksettaisiin erikseen”, Njambi kertoo.

Ystävä vei hänet Nairobiin keskustassa sijainneeseen rekrytointitoimistoon. Toimisto hoiti matkajärjestelyt, eikä Njambin tarvinnut maksaa senttiäkään.

Kolmen kuukauden kuluttua Njambi ja 15 muuta lähtivät kohti Saudi-Arabiaa.

”Meidät erotettiin toisistamme lentokentällä ja minut vietiin työnantajani kotiin. Kun astuin sisään, nainen alkoi huutaa minulle arabiaksi.”

Ihmisiä myydään ja ostetaan

Kesäkuussa julkaistussa ihmiskauppaa käsittelevässä 2019 Global Report Trafficking in Persons -raportissa Kenia mainitaan niin ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- kuin kohdemaanakin.

Ihmiskaupasta tietoa keräävän The Counter Trafficking Data Collaborativen mukaan Njambi on ikänsä ja sukupuolensa puolesta tyypillinen ihmiskaupan uhri. Joka kuudes uhreista on lapsi, kaksi kolmesta 18–29-vuotiaita.

”Köyhyys ja sukupuolten epätasa-arvo tekevät naisista ja tytöistä haavoittuvia”, Kwalen maakunnan parlamentin jäsen ja Tawiq Muslim Association -järjestön perustaja Zuleikha Hassan sanoo.

”Meidän täytyy kouluttaa yhteisöt tunnistamaan oikeaksi työksi naamioidut ihmiskauppatilanteet.”

Kiinnijäämisriski lähellä nollaa

Mary Njambi kertoo, että raskas työ, 18 tunnin työpäivät ja peti lattialla luonnehtivat hänen ensimmäisiä työpäiviään. Pian hän oli fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhri.

Päivät vaihtuivat kuukausiin, eikä Njambi saanut sen paremmin palkkaa kuin vapaapäivääkään.

”Eräänä päivän kiipesin katolle ja uhkasin hypätä, jos he eivät toimita minua kotiini. Se toimi”, hän kertoo.

Vuosi oli 2013, ja tieto satojen kenialaistyttöjen kohtalosta Lähi-idässä levisi ympäri Keniaa.

”Onnekkaat pääsivät kotiin pahoinpideltyinä ja ruhjottuina. Toiset tulivat arkuissa. Vuonna 2014 hallitus kielsi kenialaisia matkustamasta töihin Lähi-itään”, selittää nairobilaista rekrytointifirmaa johtava Dinah Mbula*.

”Hallitus yritti panna rekrytoinnin kuriin, mutta kauhutarinat eivät estäneet epätoivoisia työttömiä ihmisiä lähtemästä Lähi-itään.”

Mbulan mukaan ihmiskaupan uhreja kohdellaan kuin rikollisia.

”Rekrytoijat voivat jatkaa puuhiaan, koska he tietävät, että todennäköisyys sille, että uhri kääntyy poliisin puoleen, on lähes olematon.”

Kotiapulaisia värvätään jälleen

Vuonna 2017 Kenia kumosi säädöksen, joka kielsi lähtemästä työn perässä Lähi-itään. Sitä ennen se solmi kahdenvälisiä sopimuksia Saudi-Arabian, Qatarin ja Arabiemiirikuntien kanssa.

Kiellon kumoamisen jälkeen rekrytointifirmojen toiminta tutkittiin. Mbula sanoo, että yli tuhat yritystä tarkastettiin ja vain sata selvisi puhtain paperein. Korruption takia tilanne ei kuitenkaan korjaantunut.

”Toiminta jatkuu, oli lupaa tai ei”, hän toteaa.

Kuluvan vuoden alkupuolella Kenia antoi Saudi-Arabialle luvan rekrytoida jälleen myös kotiapulaisia. Kenian työministeriön mukaan tällä hetkellä 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa.

Häpeä estää avun hakemisen.

Mary Njambin mukaan kotiin on helpompi palata vähin äänin kuin kertoa kokemuksistaan ääneen.

”Ihmiset sanovat, että saat olla kiitollinen, kun palasit hengissä. Tukea tai neuvontaa on turha odottaa.”

Nykyään Njambi pitää ruokakauppaa paikallisessa ostoskeskuksessa. Hän sanoo, että ihmiskaupan uhreiksi joutuneita verrataan usein heihin, jotka menivät Lähi-itään ja menestyivät.

”Ihmiselle sanotaan, että kokemuksesi on vain huonoa onnea ja häntä kehotetaan yrittämään jotain muuta maata, kuten Libanonia. Minun tarinani toistuu joka päivä, sillä ihmiset ovat epätoivoisia.”

*Nimi muutettu

Ihmiskauppa gendersukupuolten tasa-arvoköyhyystyö Lähi-ItäKenia Suomen IPS

Lue myös

Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä