Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan
Mary Njambi joutui ihmiskaupan uhriksi 20-vuotiaana, kun hän lähti Saudi-Arabiaan luullen pääsevänsä hyvin palkatuksi kotiavuksi. Sen sijaan häntä kohdeltiin kuin orjaa ja käytettiin hyväksi seksuaalisesti. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Mary Njambi*, 20-vuotias yksinhuoltaja, sai kuusi vuotta sitten kuulla upeasta työmahdollisuudesta. Unelmien pesti sijaitsi kaukana hänen köyhästä kotikylästään, joka sijaitsee Keniassa, Kiambun maakunnassa.

”Paras ystäväni kertoi minulle, että rikkaat saudiarabialaiset perheet tarvitsivat kotiapulaisia. Palkkani olisi 1 000 dollaria kuukaudessa ja ylitöistä maksettaisiin erikseen”, Njambi kertoo.

Ystävä vei hänet Nairobiin keskustassa sijainneeseen rekrytointitoimistoon. Toimisto hoiti matkajärjestelyt, eikä Njambin tarvinnut maksaa senttiäkään.

Kolmen kuukauden kuluttua Njambi ja 15 muuta lähtivät kohti Saudi-Arabiaa.

”Meidät erotettiin toisistamme lentokentällä ja minut vietiin työnantajani kotiin. Kun astuin sisään, nainen alkoi huutaa minulle arabiaksi.”

Ihmisiä myydään ja ostetaan

Kesäkuussa julkaistussa ihmiskauppaa käsittelevässä 2019 Global Report Trafficking in Persons -raportissa Kenia mainitaan niin ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- kuin kohdemaanakin.

Ihmiskaupasta tietoa keräävän The Counter Trafficking Data Collaborativen mukaan Njambi on ikänsä ja sukupuolensa puolesta tyypillinen ihmiskaupan uhri. Joka kuudes uhreista on lapsi, kaksi kolmesta 18–29-vuotiaita.

”Köyhyys ja sukupuolten epätasa-arvo tekevät naisista ja tytöistä haavoittuvia”, Kwalen maakunnan parlamentin jäsen ja Tawiq Muslim Association -järjestön perustaja Zuleikha Hassan sanoo.

”Meidän täytyy kouluttaa yhteisöt tunnistamaan oikeaksi työksi naamioidut ihmiskauppatilanteet.”

Kiinnijäämisriski lähellä nollaa

Mary Njambi kertoo, että raskas työ, 18 tunnin työpäivät ja peti lattialla luonnehtivat hänen ensimmäisiä työpäiviään. Pian hän oli fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhri.

Päivät vaihtuivat kuukausiin, eikä Njambi saanut sen paremmin palkkaa kuin vapaapäivääkään.

”Eräänä päivän kiipesin katolle ja uhkasin hypätä, jos he eivät toimita minua kotiini. Se toimi”, hän kertoo.

Vuosi oli 2013, ja tieto satojen kenialaistyttöjen kohtalosta Lähi-idässä levisi ympäri Keniaa.

”Onnekkaat pääsivät kotiin pahoinpideltyinä ja ruhjottuina. Toiset tulivat arkuissa. Vuonna 2014 hallitus kielsi kenialaisia matkustamasta töihin Lähi-itään”, selittää nairobilaista rekrytointifirmaa johtava Dinah Mbula*.

”Hallitus yritti panna rekrytoinnin kuriin, mutta kauhutarinat eivät estäneet epätoivoisia työttömiä ihmisiä lähtemästä Lähi-itään.”

Mbulan mukaan ihmiskaupan uhreja kohdellaan kuin rikollisia.

”Rekrytoijat voivat jatkaa puuhiaan, koska he tietävät, että todennäköisyys sille, että uhri kääntyy poliisin puoleen, on lähes olematon.”

Kotiapulaisia värvätään jälleen

Vuonna 2017 Kenia kumosi säädöksen, joka kielsi lähtemästä työn perässä Lähi-itään. Sitä ennen se solmi kahdenvälisiä sopimuksia Saudi-Arabian, Qatarin ja Arabiemiirikuntien kanssa.

Kiellon kumoamisen jälkeen rekrytointifirmojen toiminta tutkittiin. Mbula sanoo, että yli tuhat yritystä tarkastettiin ja vain sata selvisi puhtain paperein. Korruption takia tilanne ei kuitenkaan korjaantunut.

”Toiminta jatkuu, oli lupaa tai ei”, hän toteaa.

Kuluvan vuoden alkupuolella Kenia antoi Saudi-Arabialle luvan rekrytoida jälleen myös kotiapulaisia. Kenian työministeriön mukaan tällä hetkellä 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa.

Häpeä estää avun hakemisen.

Mary Njambin mukaan kotiin on helpompi palata vähin äänin kuin kertoa kokemuksistaan ääneen.

”Ihmiset sanovat, että saat olla kiitollinen, kun palasit hengissä. Tukea tai neuvontaa on turha odottaa.”

Nykyään Njambi pitää ruokakauppaa paikallisessa ostoskeskuksessa. Hän sanoo, että ihmiskaupan uhreiksi joutuneita verrataan usein heihin, jotka menivät Lähi-itään ja menestyivät.

”Ihmiselle sanotaan, että kokemuksesi on vain huonoa onnea ja häntä kehotetaan yrittämään jotain muuta maata, kuten Libanonia. Minun tarinani toistuu joka päivä, sillä ihmiset ovat epätoivoisia.”

*Nimi muutettu

Ihmiskauppa gendersukupuolten tasa-arvoköyhyystyö Lähi-ItäKenia Suomen IPS

Lue myös

T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Raportti: Pankit voisivat tehdä enemmän modernin orjakaupan kitkemiseksi

Ihmiskauppa ja orjuus ovat ”traaginen markkinahäiriö”, sanoo YK-yliopiston analyytikko James Cockayne. Asiantuntijaryhmän mukaan rahoituslaitosten pitäisi tunnistaa paremmin ihmissalakuljetusrinkeihin liittyvät kassavirrat.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.