Ihmiskaupan uhrit

Ihmiskaupan uhrien kohtalot ovat monenlaisia. Osa päätyy prostituoiduiksi, osa laittomille palvelumarkkinoille - esimerkiksi kotiapulaisiksi - ja osa lapsisotilaiksi. Naisia ja työttöjä kaupataan eniten Aasiassa ja Euroopan entisissä sosialistimaissa. Miesten osuus ihmiskaupassa on noin kymmenen prosenttia.

19.10.2006

•

Kirsi Junttila

Yhdysvaltain ulkoministeriön tekemän arvion mukaan maasta toiseen käytävän ihmiskaupan uhreina on 800 000 – 900 000 ihmistä vuosittain. Kun mukaan lasketaan maan rajojen sisällä käytävä ihmiskauppa, arvoidaan uhreja olevan jopa neljä miljoonaa. Rikollisesta toiminnasta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, joten uhrien määrä voi olla huomattavasti suurempikin. Esimerkiksi YK:n huume- ja rikososaston UNODC:n raportissa arvioidaan, että määrä saattaa olla jopa kymmenkertainen.

Ihmiskauppiaiden uhrit päätyvät prostituoiduiksi, laittomiksi työntekijöiksi esimerkiksi palvelualalle tai rakennuksille, lapsisotilaiksi, kaupallisille avioliitto- ja adoptiomarkkinoille sekä elinten luovuttajiksi. UNODC:n raportin mukaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi joutuu 87 prosenttia ihmiskaupan uhreista. Pakkotyövoimaksi päätyy 28 prosenttia uhreista. Monet pakkotyössä olevat naiset, kuten kotiapulaiset, ovat myös seksuaalisen riiston uhreja.

Valtaosa uhreista naisia Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreista noin 80 prosenttia on naisia ja lapsia. Heidät pakotetaan työskentelemään esimerkiksi kotiapulaisina ja maataloustyöntekijöinä, mutta valtaosa alistetaan prostutuoiduiksi tai muuten seksiteollisuuden palvelukseen. Ihmiskaupan yleisin muoto onkin prostituutio. Kansainvälisen naiskaupan ja prostituution yhteys on kiistämätön.

Naisia ja tyttöjä kaupataan eniten Aasiassa ja Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa. Kauppaa helpottaa viranomaisten korruptoituneisuus. Usein rikollisjärjestöt toimivat yhteistyössä rajavartijoiden kanssa.

Naiset päätyvät prostituutioon... Yksin Euroopassa on YK:n huume-ja rikososaston UNODC:n mukaan jopa 500 000 laittomin keinoin maahan tuotua seksityöläistä. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on raportoinut, että maahan tuodaan joka vuosi 45 000 – 50 000 naista ja tyttöä, joista suuri osa joutuu seksibisnekseen mukaan.

Kolmasosa maailman nais- ja lapsikaupasta käydään Kaakkois-Aasiasta käsin. UNICEF arvioi, että 200 000 - 250 000 ihmistä kuljetetaan sieltä ulkomaille joka vuosi. Arviossa ei ole mukana maiden sisäinen nais- ja tyttökauppa, jota seksiturismi ruokkii.

Seksikaupan uhreiksi joutuneet naiset on huijattu mukaan lupaamalla hyväpalkkainen työpaikka tai varakas aviomies ulkomailta. Määränpäässä työpaikaksi osoittautuukin bordelli tai luvattu aviomies onkin parittaja. Naisia myös ryöstetään tai oman perheen miehet myyvät heidät.

Koska prostituutio on monissa maissa laitonta, on naisten vaikea pyytää viranomaisten apua. He pelkäävät rikollisten kostoa ja maastakarkoitusta - usein heitä kohdellaankin rekisteröimättöminä maahanmuuttajina ja heidät palautetaan kotimaahansa. Palautetut naiset joutuvat helposti jälleen ihmiskauppiaiden uhreiksi.

... ja postimyyntivaimoiksi Monet kehitysmaissa toimivat kansalaisjärjestöt lukevat naiskaupaksi myös vaimojen välittämisen. Internetissä olevista luetteloista voi vaimoa kaipaava asiakkas valita mieleisensä ehdokkaan ja ostaa hänet – myös palautusoikeudella. On hyvin kyseenalaista, ovatko kaikki naiset mukana vapaaehtoisesti. Nuorimmat “postimyyntivaimot” ovat 13-vuotiaita.

Kaupallinen vaimonvälitys on tuottoisaa toimintaa. Internetissä on tuhansien avioliitonvälittäjien sivuja, joilta “tuotteen” voi tilata huomaamattomasti kotipäätteeltä. Verkossa toimimalla rikollisjärjestöt pystyvät pitkään välttämään viranomaisten huomion.

Uhreina kaikkein heikoimmat: lapset Lasten todellista osuutta ihmiskaupan uhreista on mahdotonta tietää. YK:n arvioiden mukaan vuosittain yli miljoona lasta joutuu ihmiskaupan uhreiksi, ja heistä suurin osa on tyttöjä. YK:n raportin mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ihmiskaupan uhriksi joutuneita tyttöjä on tavattu kuusi kertaa enemmän kuin poikia. Kaikkiaan lasten osuus uhreista on jatkuvasti lisääntynyt.

Lapsikauppaa on myös laiton adoptio, jonka välityksellä vauvoja toimitetaan rikkaisiin teollisuusmaihin muun muassa Aasian ja Etelä-Amerikan maista. UNICEF:in arvion mukaan esimerkiksi Guatemalasta myydään joka vuosi 1500 vauvaa ja pikkulasta adoptoitavaksi pääasiassa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Euroopan maihin.

Lapsia prostituutioon, pakkotyöhön ja sotilaiksi Tyttöjä välitetään ilotytöiksi paljon Aasian ja Itä-Euroopan maista. UNICEF:in mukaan esimerkiksi Nepalista myydään vuosittain 12 000 tyttöä Intian bordelleihin. Lapsikauppaa käydään myös Länsi-Afrikassa, jossa UNICEF arvioi ihmiskaupan uhreiksi joutuvan 200 000 lasta vuosittain. Tavallista on jopa alle 10-vuotiaiden tyttöjen myyminen yläluokan perheiden kotiapulaisiksi. YK:n huume- ja rikososaston UNODC:n raportin mukaan Afrikassa ihmiskaupan uhreista 60 prosenttia on lapsia.

Lapsia ei myydä pelkästään prostituoiduiksi, vaan suuri osa heistä päätyy pakkotyövoimaksi maatiloille, suurplantaaseille, rakennustyömaille sekä erilaisiin tehtaisiin, verstaisiin ja mattokutomoihin. Kaikista työtä tekevistä lapsista noin kaksi kolmasosaa työskentelee vaarallisissa olosuhteissa kuten kaivoksissa, kemikaalien käsittelijöinä tai vaarallisten koneiden käyttäjinä. Poikia pakotetaan myös lapsisotilaiksi. Maailman 300 000 lapsisotilaasta monet ovat ihmiskaupan uhreja.

Miehet halpatyövoimaa YK:n raportin mukaan aikuisten miesten osuus maailmanlaajuisessa ihmiskaupassa on noin kymmenen prosenttia. Todellisuudessa miehiä ihmiskaupan uhreina voi olla enemmänkin, sillä useiden maiden ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö kiinnittää huomiota lähinnä prostituutioon pakotettuihin naisiin ja lapsikauppaan. Näin halpa- ja pakkotyövoimaksi tuodut miehet jäävät tunnistamatta ihmiskaupan uhreina. Myös Euroopan maiden rakennustyömailla heitä saattaa olla tuhansia.

Belgiassa ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä on useiden vuosien ajan sovellettu sekä kaupalliseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön että pakkotyöhön. Siellä onkin Euroopan komission vuonna 2003 julkaistun raportin mukaan paljastunut useita ihmiskaupan miesuhreja – melkein kaikki nuoria jalkapalloilijoita Nigeriasta.

UNODC:n mukaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita miehiä on tavattu pakkotyövoimana niin kutsutuissa kolmen D:n (dirty, difficult, dangerous - likaista, vaikeaa, vaarallista) töissä eri maissa. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan miesuhrien osuus paljastuneissa ihmiskaupparikoksissa on nousussa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia