Uutiset

Ihmiskaupan uhriksi joutunut lapsi jää lastensuojelun ulkopuolelle

Nykyisessä järjestelmässä uhrit nähdään ensisijaisesti ulkomaalaisina, eikä suojelua tarvitsevina lapsina.

Alaikäiset ihmiskaupan uhrit jäävät liian usein lastensuojelun ulkopuolelle sillä nykyisessä järjestelmässä uhrit nähdään ensisijaisesti turvapaikanhakijoina, eikä suojelua tarvitsevina lapsina, selviää UNICEFin uudessa tutkimuksessa.

Pohjoismaita käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että vaikka maat ovat työskennelleet aktiivisesti lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, auttamisjärjestelmät ovat vielä liian kaukana toisistaan.

"Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet lapset joutuvat liian usein erilleen kansallisesta lastensuojelusta, jolloin heitä kohdellaan ensisijaisesti ulkomaalaisina," eikä lapsina, toteaa Gordon Alexander, UNICEFin Innocenti-tutkimuskeskuksen johtaja.

Suomessa alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on osa ulkomaalaislainsäädäntöä ja auttamisjärjestelmä on sijoitettu Oulun vastaanottokeskukseen.

"Siellä kyetään hyvin arvioimaan mahdolliset turvauhat, mutta käytännössä lasta auttaa kuntien lastensuojelutyöntekijät", sanoo Vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.

Tutkimuksen mukaan eri toimijoiden välille tarvittaisiin nykyistä kiinteämpää yhteistyötä ja alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se olisi osa lastensuojelujärjestelmää.

"Alaikäisen ihmiskaupan uhrin kohdatessaan viranomaisen tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota hyväksikäytön luonteeseen, eikä siihen kanavaan, miten lapsi on päätynyt tilanteeseen",sanoo Gordon Alexander.

Myös koulutusta ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi annetaan toistaiseksi vähän esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla.

ihmisoikeudetlapset IslantiNorjaRuotsiSuomiTanska

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä