Uutiset

Ihmiskaupan uhriksi joutunut lapsi jää lastensuojelun ulkopuolelle

Nykyisessä järjestelmässä uhrit nähdään ensisijaisesti ulkomaalaisina, eikä suojelua tarvitsevina lapsina.

Alaikäiset ihmiskaupan uhrit jäävät liian usein lastensuojelun ulkopuolelle sillä nykyisessä järjestelmässä uhrit nähdään ensisijaisesti turvapaikanhakijoina, eikä suojelua tarvitsevina lapsina, selviää UNICEFin uudessa tutkimuksessa.

Pohjoismaita käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että vaikka maat ovat työskennelleet aktiivisesti lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, auttamisjärjestelmät ovat vielä liian kaukana toisistaan.

"Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet lapset joutuvat liian usein erilleen kansallisesta lastensuojelusta, jolloin heitä kohdellaan ensisijaisesti ulkomaalaisina," eikä lapsina, toteaa Gordon Alexander, UNICEFin Innocenti-tutkimuskeskuksen johtaja.

Suomessa alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on osa ulkomaalaislainsäädäntöä ja auttamisjärjestelmä on sijoitettu Oulun vastaanottokeskukseen.

"Siellä kyetään hyvin arvioimaan mahdolliset turvauhat, mutta käytännössä lasta auttaa kuntien lastensuojelutyöntekijät", sanoo Vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.

Tutkimuksen mukaan eri toimijoiden välille tarvittaisiin nykyistä kiinteämpää yhteistyötä ja alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se olisi osa lastensuojelujärjestelmää.

"Alaikäisen ihmiskaupan uhrin kohdatessaan viranomaisen tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota hyväksikäytön luonteeseen, eikä siihen kanavaan, miten lapsi on päätynyt tilanteeseen",sanoo Gordon Alexander.

Myös koulutusta ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi annetaan toistaiseksi vähän esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla.

ihmisoikeudetlapset IslantiNorjaRuotsiSuomiTanska

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat