Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.

Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Kuva: Juha Mäkinen.

Nature Sustainability -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan ihmiskunnalla on vielä paljon tehtävää, jos aiomme yhdistää inhimillisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden.

Leedsin yliopiston tutkijat tarkastelivat yli 140 maan kehitystä vuosien 1992 ja 2015 välillä hyödyntämällä niin sanottua donitsimallia.

Donitsimallissa tarkastellaan yhtäältä hyvinvoinnin sosiaalista perustaa (esimerkiksi koulutusta, ravitsemusta, toimeentuloa ja demokratiaa) ja toisaalta ekologista kattoa (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä, ravinnekuormitusta ja maankäytön muutoksia).

Sosiaalinen perusta muodostaa donitsin sisäkehän, ekologinen katto puolestaan sen ulkokehän. Ollakseen kestävällä pohjalla yhteiskuntien tulisi tarjota ihmisille riittävä hyvinvoinnin taso rikkomatta ekologista kattoa.

Tutkimuksen varsin lohduton viesti on, että yksikään siinä tarkastelluista maista ei ole tässä tavoitteessa onnistunut.

Suomen kaltaisissa vauraissa maissa sosiaalinen perusta on kunnossa, mutta ekologiset mittarit paukkuvat punaisella. Köyhimmissä maissa taas pysytään ekologisen kuormituksen suhteen kestävällä tasolla, mutta sosiaalinen perusta ei ole kunnossa.

Myöskään keskitulotason maat eivät ole onnistuneet löytämään kultaista keskitietä inhimillisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välillä. Päinvastoin osassa niistä mittarit ovat punaisella sekä donitsin keskuksessa että sen ulkokehällä.

Yksikään maa ei siis saa kiitettävää arvosanaa, mutta valtioiden välillä on kyllä huomattavia eroja. Costa Rica ja Mauritius erottuvat edukseen. Molemmissa sosiaalinen perusta on lähes kunnossa, ja vaikka ekologiset raja-arvot osittain ylittyvät, ylitys on etenkin Costa Rican tapauksessa on hyvin vähäinen.

Costa Rica onkin sijoittunut toistuvasti ykköspaikalle myös hyvinvoinnin ekotehokkuutta tarkastelevassa Happy Planet Index -vertailussa.

Positiivista kehitystä on nähtävissä myös Sri Lankan ja Indonesian kaltaisissa maissa. Niillä on vielä kosolti matkaa sosiaalisen perustan tavoiteltuun tasoon, mutta niissä mittarit ovat kehittyneet hyvään suuntaan: hyvinvointi on kohentunut merkittävästi samalla kun kuormitus ympäristölle on lisääntynyt vain maltillisesti.

Tarkasteltaessa globaalia kehitystä vuosien 1992 ja 2015 välillä nähdään, että etenkin eliniänodotteen, koulutuksen ja ravitsemuksen suhteen maailma on muuttunut selvästi paremmaksi paikaksi. Toisaalta taloudellisen tasa-arvon suhteen on otettu takapakkia.

Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on kuitenkin kasvanut niin, että yhä useampi maa elää kestämättömästi. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat kestävällä tasolla vain puolessa tarkastelluista maista.

Tutkimuksessa käytettyä dataa ja eri maiden donitseja voi tarkastella Leedsin yliopiston sivuilla.

Lisää uusi kommentti