Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.
Kuva: Juha Mäkinen

Nature Sustainability -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan ihmiskunnalla on vielä paljon tehtävää, jos aiomme yhdistää inhimillisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden.

Leedsin yliopiston tutkijat tarkastelivat yli 140 maan kehitystä vuosien 1992 ja 2015 välillä hyödyntämällä niin sanottua donitsimallia.

Donitsimallissa tarkastellaan yhtäältä hyvinvoinnin sosiaalista perustaa (esimerkiksi koulutusta, ravitsemusta, toimeentuloa ja demokratiaa) ja toisaalta ekologista kattoa (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä, ravinnekuormitusta ja maankäytön muutoksia).

Sosiaalinen perusta muodostaa donitsin sisäkehän, ekologinen katto puolestaan sen ulkokehän. Ollakseen kestävällä pohjalla yhteiskuntien tulisi tarjota ihmisille riittävä hyvinvoinnin taso rikkomatta ekologista kattoa.

Tutkimuksen varsin lohduton viesti on, että yksikään siinä tarkastelluista maista ei ole tässä tavoitteessa onnistunut.

Suomen kaltaisissa vauraissa maissa sosiaalinen perusta on kunnossa, mutta ekologiset mittarit paukkuvat punaisella. Köyhimmissä maissa taas pysytään ekologisen kuormituksen suhteen kestävällä tasolla, mutta sosiaalinen perusta ei ole kunnossa.

Myöskään keskitulotason maat eivät ole onnistuneet löytämään kultaista keskitietä inhimillisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välillä. Päinvastoin osassa niistä mittarit ovat punaisella sekä donitsin keskuksessa että sen ulkokehällä.

Yksikään maa ei siis saa kiitettävää arvosanaa, mutta valtioiden välillä on kyllä huomattavia eroja. Costa Rica ja Mauritius erottuvat edukseen. Molemmissa sosiaalinen perusta on lähes kunnossa, ja vaikka ekologiset raja-arvot osittain ylittyvät, ylitys on etenkin Costa Rican tapauksessa on hyvin vähäinen.

Costa Rica onkin sijoittunut toistuvasti ykköspaikalle myös hyvinvoinnin ekotehokkuutta tarkastelevassa Happy Planet Index -vertailussa.

Positiivista kehitystä on nähtävissä myös Sri Lankan ja Indonesian kaltaisissa maissa. Niillä on vielä kosolti matkaa sosiaalisen perustan tavoiteltuun tasoon, mutta niissä mittarit ovat kehittyneet hyvään suuntaan: hyvinvointi on kohentunut merkittävästi samalla kun kuormitus ympäristölle on lisääntynyt vain maltillisesti.

Tarkasteltaessa globaalia kehitystä vuosien 1992 ja 2015 välillä nähdään, että etenkin eliniänodotteen, koulutuksen ja ravitsemuksen suhteen maailma on muuttunut selvästi paremmaksi paikaksi. Toisaalta taloudellisen tasa-arvon suhteen on otettu takapakkia.

Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on kuitenkin kasvanut niin, että yhä useampi maa elää kestämättömästi. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat kestävällä tasolla vain puolessa tarkastelluista maista.

Tutkimuksessa käytettyä dataa ja eri maiden donitseja voi tarkastella Leedsin yliopiston sivuilla.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehitysympäristö

Lue myös

Reppuselkäinen meloja kajakissa sademetsän keskellä.

Costa Ricassa nautitaan ekologisesta hyvinvoinnista – Väli-Amerikan ihmemaa nousi jälleen Happy Planet Index -vertailun kärkeen

Brittiläisen ajatushautomon luoma Happy Planet Index mittaa hyvinvoinnin ekotehokkuutta. Perinteisistä hyvinvointimittareista poiketen siinä eivät menesty parhaiten vauraat teollisuusmaat, sillä ympäristölle aiheutuva kuormitus laskee niiden kokonaispisteitä.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.