Uutiset

Huumekauppa muuttaa muotoaan

Kolumbian mafia siirtyi bisnestyyliin, Meksikossa väkivalta jyllää, kertoo Emilio Godoy.

Latinalaisen Amerikan huumekaupan päämaat Meksiko, Kolumbia ja Guatemala, kaipaavat kipeästi uusia strategioita koko yhteiskuntaa jäytävän ongelman käsittelyyn.

Meksikon presidentti Felipe Calderón on vuodesta 2006 yrittänyt kitkeä huumekauppaa asein. Mafia on yhä voimissaan, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 90 000 ihmistä on kuollut, noin 10 000 kateissa ja 250 000 joutunut pakenemaan kotoaan.

Maailman johtava kokaiinintuottaja, Kolumbia, kohtaa toisenlaisia haasteita, maan huumekaupan asiantuntija Ricardo Vargas sanoo.

"Ymmärtääkseen omia huumekartellejaan, Kolumbian pitäisi tutkia Italian mafian toimintaa. Meksiko taas voisi ottaa oppia Kolumbian tapahtumista", Vargas opastaa.

Hänen mukaansa Kolumbian huumekauppa on siirtynyt lähemmäs Italian mafian mallia. Uutta linjaa leimaavat väkivallan väheneminen, hienostuneemmat tavat hoitaa laittomia puuhia, hyvät suhteet politiikan maailmaan ja kyky hyödyntää alueen talouskasvua.

Suunta bisnekseen

"Huumekauppiaat ovat myös sijoittajia, jotka pesevät valtavia rahamääriä. Siksi he eivät tarvitse väkivaltaa, vaan bisnekseen suuntautuneita rakenteita", Vargas selittää.

Kolumbiassa muutos näkyy jo, mutta Meksiko on yhä raa'an väkivallan vaiheessa.

Pienestä keskiamerikkalaisesta Guatemalasta on tullut tärkeä huumekaupan varasto ja välietappi. Maan henkirikostilasto hipoo maailman kärkeä.

Guatemalan presidentti Otto Pérez Molina on ehdottanut huumekaupan säänneltyä vapauttamista alueella, joka kattaisi myös Yhdysvallat.

"Olemme vain pieni alue, joka sattuu sijaitsemaan suurimman käyttäjäkunnan ja laajimman huumetuotannon välissä", Perez Molina luonnehti maansa asemaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

Guatemalan, Kolumbian ja Meksikon presidentit vetosivat lokakuussa YK:hon, että järjestö paneutuisi pikimmiten huumekauppaan ja sen maailmanlaajuisesti aiheuttamiin ongelmiin.

Kolumbialainen tutkija Luis Garay korostaa, että tarvitaan likeistä tiedusteluyhteistyötä ja rahavirtojen valvontaa.

"Tiedustelun on ylitettävä valtioiden rajat, kuten rikollisjärjestötkin tekevät", Garay sanoo. Hän julkaisi lokakuussa tutkimuksen siitä, miten laittomat verkostot ovat kietoneet julkiset laitokset pauloihinsa kolmessa maassa.

Meksikon autonomisen yliopiston professori Luis Astorga muistuttaa, että huumekaupan tärkeimmän markkina-alueen eli Yhdysvaltain keskeistä roolia ei pidä unohtaa minkään tason yhteistyössä.

Mafia uhkaa vahvistua

Meksikossa joulukuun alussa virkaan astuva uusi presidentti Enrique Peña on luvannut vähentää tappamista ja pyrkiä hajottamaan huumekartellit.

Hänen toimintansa Méxicon osavaltion kuvernöörinä 2005-2011 ei lupaa hyvää. Alueella murhattiin vuonna 2007 yhdeksän henkeä 100 000:ta asukasta kohti, mutta vuonna 2010 luku oli jo 14.

Vargas ennustaa, että huumeväkivalta alkaa Meksikossakin asteittain laantua, kun toiminta muuttuu bisnesluonteisemmaksi Kolumbian tapaan.

"Se tullaan näkemään Meksikon suurena poliittisena saavutuksena, mutta tosiasiassa rikollisjärjestöt vain muuttavat kanaviaan", hän varoittaa.

Meksikon huumekartellit osallistuvat lukuisiin rikollisiin toimintoihin, joihin kuuluvat huume- ja ihmiskaupan ohella sieppaukset, kiristys ja salakuljetus. Tämä antaa niille paljon pelivaraa, Vargas huomauttaa.

USA:ssa laillistetaan

Yhdysvaltain Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden päätös laillistaa pienimuotoinen kannabiksen hallussapito ja käyttö vaikuttaa Meksikon huumekauppaan.

Meksikolaisen Imco-järjestön selvityksen mukaan Yhdysvalloissa on noin 30 miljoonaa marihuanan käyttäjää ja huumetta kuluu 3 700 tonnia vuodessa. Meksiko tuottaa aineesta 40-67 prosenttia.

Marihuanan laillistaminen vähentäisi Meksikon huumekartellien tuloja 23-30 prosenttia Washingtonissa ja Oregonissa, Imco laskee. Tutkijoiden mukaan huumekartellit kuitenkin käärivät suurimmat voitot kokaiinikaupalla.

huumeet KolumbiaGuatemalaMeksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen