Uutiset

Huumekauppa muuttaa muotoaan

Kolumbian mafia siirtyi bisnestyyliin, Meksikossa väkivalta jyllää, kertoo Emilio Godoy.

Latinalaisen Amerikan huumekaupan päämaat Meksiko, Kolumbia ja Guatemala, kaipaavat kipeästi uusia strategioita koko yhteiskuntaa jäytävän ongelman käsittelyyn.

Meksikon presidentti Felipe Calderón on vuodesta 2006 yrittänyt kitkeä huumekauppaa asein. Mafia on yhä voimissaan, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 90 000 ihmistä on kuollut, noin 10 000 kateissa ja 250 000 joutunut pakenemaan kotoaan.

Maailman johtava kokaiinintuottaja, Kolumbia, kohtaa toisenlaisia haasteita, maan huumekaupan asiantuntija Ricardo Vargas sanoo.

"Ymmärtääkseen omia huumekartellejaan, Kolumbian pitäisi tutkia Italian mafian toimintaa. Meksiko taas voisi ottaa oppia Kolumbian tapahtumista", Vargas opastaa.

Hänen mukaansa Kolumbian huumekauppa on siirtynyt lähemmäs Italian mafian mallia. Uutta linjaa leimaavat väkivallan väheneminen, hienostuneemmat tavat hoitaa laittomia puuhia, hyvät suhteet politiikan maailmaan ja kyky hyödyntää alueen talouskasvua.

Suunta bisnekseen

"Huumekauppiaat ovat myös sijoittajia, jotka pesevät valtavia rahamääriä. Siksi he eivät tarvitse väkivaltaa, vaan bisnekseen suuntautuneita rakenteita", Vargas selittää.

Kolumbiassa muutos näkyy jo, mutta Meksiko on yhä raa'an väkivallan vaiheessa.

Pienestä keskiamerikkalaisesta Guatemalasta on tullut tärkeä huumekaupan varasto ja välietappi. Maan henkirikostilasto hipoo maailman kärkeä.

Guatemalan presidentti Otto Pérez Molina on ehdottanut huumekaupan säänneltyä vapauttamista alueella, joka kattaisi myös Yhdysvallat.

"Olemme vain pieni alue, joka sattuu sijaitsemaan suurimman käyttäjäkunnan ja laajimman huumetuotannon välissä", Perez Molina luonnehti maansa asemaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

Guatemalan, Kolumbian ja Meksikon presidentit vetosivat lokakuussa YK:hon, että järjestö paneutuisi pikimmiten huumekauppaan ja sen maailmanlaajuisesti aiheuttamiin ongelmiin.

Kolumbialainen tutkija Luis Garay korostaa, että tarvitaan likeistä tiedusteluyhteistyötä ja rahavirtojen valvontaa.

"Tiedustelun on ylitettävä valtioiden rajat, kuten rikollisjärjestötkin tekevät", Garay sanoo. Hän julkaisi lokakuussa tutkimuksen siitä, miten laittomat verkostot ovat kietoneet julkiset laitokset pauloihinsa kolmessa maassa.

Meksikon autonomisen yliopiston professori Luis Astorga muistuttaa, että huumekaupan tärkeimmän markkina-alueen eli Yhdysvaltain keskeistä roolia ei pidä unohtaa minkään tason yhteistyössä.

Mafia uhkaa vahvistua

Meksikossa joulukuun alussa virkaan astuva uusi presidentti Enrique Peña on luvannut vähentää tappamista ja pyrkiä hajottamaan huumekartellit.

Hänen toimintansa Méxicon osavaltion kuvernöörinä 2005-2011 ei lupaa hyvää. Alueella murhattiin vuonna 2007 yhdeksän henkeä 100 000:ta asukasta kohti, mutta vuonna 2010 luku oli jo 14.

Vargas ennustaa, että huumeväkivalta alkaa Meksikossakin asteittain laantua, kun toiminta muuttuu bisnesluonteisemmaksi Kolumbian tapaan.

"Se tullaan näkemään Meksikon suurena poliittisena saavutuksena, mutta tosiasiassa rikollisjärjestöt vain muuttavat kanaviaan", hän varoittaa.

Meksikon huumekartellit osallistuvat lukuisiin rikollisiin toimintoihin, joihin kuuluvat huume- ja ihmiskaupan ohella sieppaukset, kiristys ja salakuljetus. Tämä antaa niille paljon pelivaraa, Vargas huomauttaa.

USA:ssa laillistetaan

Yhdysvaltain Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden päätös laillistaa pienimuotoinen kannabiksen hallussapito ja käyttö vaikuttaa Meksikon huumekauppaan.

Meksikolaisen Imco-järjestön selvityksen mukaan Yhdysvalloissa on noin 30 miljoonaa marihuanan käyttäjää ja huumetta kuluu 3 700 tonnia vuodessa. Meksiko tuottaa aineesta 40-67 prosenttia.

Marihuanan laillistaminen vähentäisi Meksikon huumekartellien tuloja 23-30 prosenttia Washingtonissa ja Oregonissa, Imco laskee. Tutkijoiden mukaan huumekartellit kuitenkin käärivät suurimmat voitot kokaiinikaupalla.

huumeet KolumbiaGuatemalaMeksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista