Uutiset Kehityspolitiikka

Humanitaarisen avun huippukokous päättyi suuriin lupauksiin

YK:n pääsihteeri oli pettynyt kuitenkin siihen, että G7-maiden johtajista vain yksi saapui paikalle.
Humanitaarisen kokouksen päätösseremonia. (Kuva: UN Photo / Eskinder Debebe)

YK:n jäsenmaat päättivät eilen maailman ensimmäisen humanitaarisen avun huippukokouksen lupauksiin muun muassa humanitaarisen avun tehokkaammasta käytöstä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ylisti kokouksen saavutuksia mutta ilmaisi myös pettymyksensä siitä, että G7-maiden johtajista vain Saksan liittokansleri Angela Merkel oli saapunut paikalle.

Banin mukaan YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden erimielisyydet ovat viime vuosina vaikeuttaneet edistystä humanitaarisissa kysymyksissä.

"Siksi vetoan erityisesti turvallisuusneuvoston pysyviin jäsenmaihin tärkeiden askelten ottamiseksi korkeimmalla tasolla. Heidän poissaolonsa tästä kokouksesta ei ole tekosyy toimimattomuuteen", hän sanoi.

Esimerkiksi Venäjä ei lähettänyt Istanbulissa järjestettyyn kokoukseen lainkaan korkean tason edustajia. Uutistoimisto Reutersin mukaan yksi syy oli se, että Ban oli ennen kokouksen alkua kehottanut pysyviä jäsenmaita pidättäytymään veto-oikeuden käytöstä laajojen julmuuksien tuomitsemisen yhteydessä.

Kokousta kritisoitiin jo etukäteen tehottomaksi, sillä sen ohjelmaan ei sisältynyt sitovan sopimuksen tekoa. Paikalla oli kuitenkin 9 000 osallistujaa 173 maasta, mukaan lukien 55 valtion tai hallituksen päämiestä.

YK:n mukaan kokouksessa tehtiin 1 500 sitoumusta. Siellä perustettiin muun muassa neljän miljardin dollarin rahasto kriisitilanteiden koulutuksen turvaamiseksi. Suuret avunantajamaat ja avustusjärjestöt sitoutuivat myös ennakolta suunniteltuun Grand Bargain -lupaukseen, jossa avunantajamaat lupaavat lisätä apua ja avustusjärjestöt käyttää sitä läpinäkyvämmin. Avunantajat sitoutuivat myös kanavoimaan 25 prosenttia humanitaarisesta avusta paikallisille toimijoille vuoteen 2020 mennessä; tällä hetkellä osuus on vain 2,5 prosenttia.

Myös Suomi julkisti kokouksessa omat humanitaarisen avun sitoumuksensa. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhanvälitystyön vahvistaminen, naisten tasa-arvon edistämien kriiseissä sekä vammaisten oikeuksien vahvistaminen.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Kehityspolitiikka kehityskatastrofiapuYK Ulkoministeriö

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet