Uutiset Etiopian demokratiakehitys

HRW: Etiopian hallitus tappanut yli 400 mielenosoittajaa

Mielenosoituksista ja pidätyksistä tihkuu vähän tietoa, sillä Etiopia rajoittaa mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa kovalla kädellä.
Etiopian lippuja
(Kuva: John Iglar / CC BY-SA 2.0) (Kuva: John Iglar / CC BY-SA 2.0)

Etiopian turvallisuusjoukot ovat tappaneet yli 400 ihmistä ja pidättäneet kymmeniä tuhansia lisää Oromian alueella tapahtuneiden protestien yhteydessä marraskuusta 2015 alkaen, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Protestit saivat alkunsa Etiopian hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja maan suurimman etnisen ryhmän, oromojen alueelle. Maassa on kehityksen ja teollistamisen nimissä häädetty viljelijöitä mailtaan aiemminkin, ja mielenosoittajat pelkäsivät, että näin kävisi nytkin.

Hallitus ilmoitti jo tammikuussa luopuvansa suunnitelmasta, mutta sen jälkeen on protestoitu hallituksen kovia otteita vastaan, HRW kertoo tuoreessa raportissaan.

Järjestö on tutkinut yli 500 tapahtuneesta protestista 62:ta. Sen mukaan turvallisuusjoukot ovat protesteja hallitakseen ampuneet mielenosoittajia kovilla panoksilla ja tappaneet muun muassa opiskelijaprotestoijia ja jopa alaikäisiä. Pidätettyjen joukossa puolestaan on muun muassa opettajia, opiskelijoita, muusikoita, oppositiopoliitikkoja, terveydenhuollon työntekijöitä ja auttajia. Osa on vapautettu, osa on yhä vangittuna. Oppositiopoliitikot ja toimittajat ovat saaneet syytteitä terrorismin vastaisen lain nojalla. Osa pidätetyistä on kertonut kidutuksesta ja raiskauksista.

Huhtikuun jälkeen protestit ovat laantuneet, mutta monet ovat yhä pidätettyinä eikä tapauksia ole tutkittu uskottavasti.

"Olen elänyt täällä koko ikäni, enkä ole koskaan nähnyt yhtä brutaalia hyökkäystä. Kansaamme pidätetään ja tapetaan säännöllisesti, mutta täällä jokaisella perheellä on ainakin yksi lapsi pidätettynä", kertoo raporttia varten haastateltu Yoseph Wollegan alueelta.

HRW:n mukaan myös osa mielenosoittajista on käyttänyt väkivaltaa tuhoten muun muassa hallituksen omaisuutta, mutta suurin osa sen tutkimista mielenosoituksista on ollut rauhanomaisia.

Mielenosoituksista on ollut vaikea saada tietoa, sillä Etiopia rajoittaa mediaa ja ihmisoikeustutkijoita kovalla kädellä. Protestien alettua maa on HRW:n mukaan rajoittanut sosiaaliseen mediaan pääsyä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etiopian hallinto on kiistänyt syytökset. Sen mukaan kuolleiden todellinen lukumäärä on 173 ja turvallisuusjoukot ovat monin paikoin toimineet ammattimaisesti.

Etiopian demokratiakehitys aktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia Human Rights Watch

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat