Uutiset Etiopian demokratiakehitys

HRW: Etiopian hallitus tappanut yli 400 mielenosoittajaa

Mielenosoituksista ja pidätyksistä tihkuu vähän tietoa, sillä Etiopia rajoittaa mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa kovalla kädellä.
Etiopian lippuja
(Kuva: John Iglar / CC BY-SA 2.0) (Kuva: John Iglar / CC BY-SA 2.0)

Etiopian turvallisuusjoukot ovat tappaneet yli 400 ihmistä ja pidättäneet kymmeniä tuhansia lisää Oromian alueella tapahtuneiden protestien yhteydessä marraskuusta 2015 alkaen, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Protestit saivat alkunsa Etiopian hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja maan suurimman etnisen ryhmän, oromojen alueelle. Maassa on kehityksen ja teollistamisen nimissä häädetty viljelijöitä mailtaan aiemminkin, ja mielenosoittajat pelkäsivät, että näin kävisi nytkin.

Hallitus ilmoitti jo tammikuussa luopuvansa suunnitelmasta, mutta sen jälkeen on protestoitu hallituksen kovia otteita vastaan, HRW kertoo tuoreessa raportissaan.

Järjestö on tutkinut yli 500 tapahtuneesta protestista 62:ta. Sen mukaan turvallisuusjoukot ovat protesteja hallitakseen ampuneet mielenosoittajia kovilla panoksilla ja tappaneet muun muassa opiskelijaprotestoijia ja jopa alaikäisiä. Pidätettyjen joukossa puolestaan on muun muassa opettajia, opiskelijoita, muusikoita, oppositiopoliitikkoja, terveydenhuollon työntekijöitä ja auttajia. Osa on vapautettu, osa on yhä vangittuna. Oppositiopoliitikot ja toimittajat ovat saaneet syytteitä terrorismin vastaisen lain nojalla. Osa pidätetyistä on kertonut kidutuksesta ja raiskauksista.

Huhtikuun jälkeen protestit ovat laantuneet, mutta monet ovat yhä pidätettyinä eikä tapauksia ole tutkittu uskottavasti.

"Olen elänyt täällä koko ikäni, enkä ole koskaan nähnyt yhtä brutaalia hyökkäystä. Kansaamme pidätetään ja tapetaan säännöllisesti, mutta täällä jokaisella perheellä on ainakin yksi lapsi pidätettynä", kertoo raporttia varten haastateltu Yoseph Wollegan alueelta.

HRW:n mukaan myös osa mielenosoittajista on käyttänyt väkivaltaa tuhoten muun muassa hallituksen omaisuutta, mutta suurin osa sen tutkimista mielenosoituksista on ollut rauhanomaisia.

Mielenosoituksista on ollut vaikea saada tietoa, sillä Etiopia rajoittaa mediaa ja ihmisoikeustutkijoita kovalla kädellä. Protestien alettua maa on HRW:n mukaan rajoittanut sosiaaliseen mediaan pääsyä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etiopian hallinto on kiistänyt syytökset. Sen mukaan kuolleiden todellinen lukumäärä on 173 ja turvallisuusjoukot ovat monin paikoin toimineet ammattimaisesti.

Etiopian demokratiakehitys aktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia Human Rights Watch

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.