Uutiset Egyptin tulevaisuus

HRW: Egyptin sotilastuomioistuimissa tuhansia siviilejä

Oikeudenkäynneissä on ollut yhtä aikaa jopa satoja ihmisiä, ihmisoikeusjärjestö kertoo.
Protesti siviilien sotilasoikeudenkäyntejä vastaan vuonna 2011. (Kuva: oxfamnovib / CC BY-ND 2.0)

Egyptin sotilastuomioistuimissa on ollut ainakin 7 420 siviiliä lokakuun 2014 jälkeen, jolloin maassa laajennettiin sotilastuomioistuinten tuomiovaltaa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestö on saanut egyptiläiseltä ihmisoikeusjärjestöltä käsiinsä listan, joka antaa laajimman tähän asti saadun kuvan siitä, mitä vaikutuksia presidentti Abdel Fattah al-Sisin säätämällä lailla on ollut.

Järjestön mukaan useimmat sotilastuomioistuimissa tuomitut siviilit ovat saaneet tuomionsa massaoikeudenkäyntien tuloksena. Listan mukaan suurimmassa niistä oli mukana yhteensä 327 siviiliä. Tuomittujen sukulaisten mukaan osa tunnustuksista on saatu kiduttamalla.

"Siviilien siirtäminen sotilasoikeuteen on Egyptin viranomaisten yritys saada sorrolleen oikeudellinen kumileimasin. Mutta nämä sotilasoikeudenkäynnit, joissa on usein satoja siviileitä samaan aikana, eivät ole reiluja eivätkä uskottavia", sanoo järjestön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Nadim Houry.

Lokakuussa 2014 hyväksytty laki asettaa kaiken julkisen omaisuuden armeijan vallan alle, mukaan lukien esimerkiksi öljyputket ja tiet. Näin siviileitä voidaan syyttää vaikkapa tien tukkimisesta. Tuomioistuimia hallinnoi puolustusministeriö, ja niiden tuomarit ovat upseereita. Siviilien tuomitseminen niissä rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Kaikkien siviilien syytteitä ei tiedetä, mutta mediatietojen mukaan monia on syytetty laittomiin tai väkivaltaisiin protesteihin osallistumisesta tai Muslimiveljeskunnan kannattamisesta, HRW sanoo. Oikeudenkäynneissä on ollut mukana myös lapsia – aiemmin tänä vuonna sotilastuomioistuimet saivat kansainvälistä huomiota, kun sotilasoikeus tuomitsi vahingossa 3-vuotiaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt sen jälkeen, kun armeija syrjäytti ensimmäisen vapailla vaaleilla valitun presidentti Mohamed Mursin vuonna 2013. Maassa sovelletaan kovaa terrorismin vastaista lakia, ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunta on ahtaalla.

Egyptin tulevaisuus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Egypti Human Rights Watch

Lue myös

Kairon rakennuksia

Egyptissä laajimmat pidätykset sitten presidentin valtaannousun – Joukossa myös 111 lasta

Egyptin viranomaiset ovat reagoineet syyskuussa alkaneisiin mielenosoituksiin pidättämällä protestoijia ja toisinajattelijoita. ”Hallitus on suunnitellut tämän hyökkäyksen murskatakseen pienetkin vastarinnan merkit”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Najia Bounaim.
Mielenosoittajia panssarivaunun ympärillä

Egyptin johto kurittaa niin oppositiota kuin jalkapallofanejakin – ”tässä ei ole enää mitään järkeä”

Egyptin johto käy yhä kovemmin ottein vastustajinaan pitämiensä ihmisten kimppuun. Toukokuussa pidätykset vain yltyivät. ”He haluavat rangaista jokaista, joka oli mukana vallankumouksessa”, sanoo naisaktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja Azza Soliman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.