Uutiset Egyptin tulevaisuus

HRW: Egyptin sotilastuomioistuimissa tuhansia siviilejä

Oikeudenkäynneissä on ollut yhtä aikaa jopa satoja ihmisiä, ihmisoikeusjärjestö kertoo.
Protesti siviilien sotilasoikeudenkäyntejä vastaan vuonna 2011. (Kuva: oxfamnovib / CC BY-ND 2.0)

Egyptin sotilastuomioistuimissa on ollut ainakin 7 420 siviiliä lokakuun 2014 jälkeen, jolloin maassa laajennettiin sotilastuomioistuinten tuomiovaltaa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestö on saanut egyptiläiseltä ihmisoikeusjärjestöltä käsiinsä listan, joka antaa laajimman tähän asti saadun kuvan siitä, mitä vaikutuksia presidentti Abdel Fattah al-Sisin säätämällä lailla on ollut.

Järjestön mukaan useimmat sotilastuomioistuimissa tuomitut siviilit ovat saaneet tuomionsa massaoikeudenkäyntien tuloksena. Listan mukaan suurimmassa niistä oli mukana yhteensä 327 siviiliä. Tuomittujen sukulaisten mukaan osa tunnustuksista on saatu kiduttamalla.

"Siviilien siirtäminen sotilasoikeuteen on Egyptin viranomaisten yritys saada sorrolleen oikeudellinen kumileimasin. Mutta nämä sotilasoikeudenkäynnit, joissa on usein satoja siviileitä samaan aikana, eivät ole reiluja eivätkä uskottavia", sanoo järjestön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Nadim Houry.

Lokakuussa 2014 hyväksytty laki asettaa kaiken julkisen omaisuuden armeijan vallan alle, mukaan lukien esimerkiksi öljyputket ja tiet. Näin siviileitä voidaan syyttää vaikkapa tien tukkimisesta. Tuomioistuimia hallinnoi puolustusministeriö, ja niiden tuomarit ovat upseereita. Siviilien tuomitseminen niissä rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Kaikkien siviilien syytteitä ei tiedetä, mutta mediatietojen mukaan monia on syytetty laittomiin tai väkivaltaisiin protesteihin osallistumisesta tai Muslimiveljeskunnan kannattamisesta, HRW sanoo. Oikeudenkäynneissä on ollut mukana myös lapsia – aiemmin tänä vuonna sotilastuomioistuimet saivat kansainvälistä huomiota, kun sotilasoikeus tuomitsi vahingossa 3-vuotiaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt sen jälkeen, kun armeija syrjäytti ensimmäisen vapailla vaaleilla valitun presidentti Mohamed Mursin vuonna 2013. Maassa sovelletaan kovaa terrorismin vastaista lakia, ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunta on ahtaalla.

Egyptin tulevaisuus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Egypti Human Rights Watch

Lue myös

Kairon rakennuksia

Egyptissä laajimmat pidätykset sitten presidentin valtaannousun – Joukossa myös 111 lasta

Egyptin viranomaiset ovat reagoineet syyskuussa alkaneisiin mielenosoituksiin pidättämällä protestoijia ja toisinajattelijoita. ”Hallitus on suunnitellut tämän hyökkäyksen murskatakseen pienetkin vastarinnan merkit”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Najia Bounaim.
Mielenosoittajia panssarivaunun ympärillä

Egyptin johto kurittaa niin oppositiota kuin jalkapallofanejakin – ”tässä ei ole enää mitään järkeä”

Egyptin johto käy yhä kovemmin ottein vastustajinaan pitämiensä ihmisten kimppuun. Toukokuussa pidätykset vain yltyivät. ”He haluavat rangaista jokaista, joka oli mukana vallankumouksessa”, sanoo naisaktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja Azza Soliman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat