Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Hondurasista lähtenyt siirtolaisten karavaani pakenee köyhyyttä ja turvattomuutta – ”Epätoivo on suurta, eikä paremmasta ole tietoa”

Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa. Maan asiantuntijat syyttävät yhteiskunnan eliittiä tuhansien joukkopaosta.
Sateelta suojautuvia siirtolaisia jonossa
Hondurasin siirtolaisten karavaanin osanottajia Agua Calientessa Guatemalan rajalla 18. lokakuuta. (Kuva: Thelma Mejía / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa kohti Yhdysvaltoja matkaava siirtolaiskaravaani on seurausta Hondurasin yhteiskunnan romahduksesta, jota hallitseva eliitti ei edes pyri korjaamaan, asiantuntijat sanovat.

”Maamme on hätätilassa, eikä kukaan uskalla ehdottaa presidentti Juan Orlando Hernándezille, että hänen pitäisi istua neuvottelupöytään etsimään poliittisia ratkaisuja”, kansanliikkeisiin perehtynyt sosiologi Eugenio Sosa sanoo.

Hondurasilaisten joukkopaon syiksi hän listaa köyhyyden, työttömyyden, korruption, turvattomuuden ja väkivallan. Vuoden 2016 tietojen mukaan 65,7 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä, ajatuspaja Fosdeh kertoo. Maan väkiluku on nyt 9,5 miljoonaa.

Hondurasin minimipalkka on 312 euroa kuussa, mutta yksityisellä sektorilla valtaosa ja valtiollakin miltei puolet tienaa vähemmän.

Lähes joka toinen lähtöaikeissa

Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa.

”Epätoivo on suurta, eikä paremmasta ole tietoa. Karavaani on syntynyt hallituksen toimettomuudesta ongelmien edessä”, siirtolaiskysymysten tuntija Ricardo Puerta sanoo.

”Aikaisemmin maasta lähti 200 henkeä päivässä, mutta nyt lähennellään kansainvaellusta”, hän kuvaa.

Karavaani lähti liikkeelle 13. lokakuuta San Pedro Sulasta. Pian siihen oli liittynyt 7 000 henkeä, joista noin kolmannes on alaikäisiä. Lisäksi 1 500 hondurasilaisen joukko kokoontui 23. lokakuuta Guatemalan Zapacassa yhtyäkseen karavaaniin.

Kaiken kattava kriisi

”Julkisissa sairaaloissa ei ole lääkkeitä, yksityiselle sektorille ei synny kaivattuja työpaikkoja, ja elinkustannukset nousevat raketin lailla. Maatamme koettelee taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi”, yrittäjäjärjestö Cohepin toimitusjohtaja Armando Urtecho määrittelee.

Hänen mukaansa epävarma tilanne huolestuttaa yrittäjiä ja maan sisällä on muodostumassa lisää mielenosoituskulkueita, jotka voivat radikalisoitua.

Urtecho viittaa jesuiittapappi Ismael Morenon johtamaan Ihmisarvon karavaaniin, joka suuntasi 23. lokakuuta La Barcan kunnasta kohti pääkaupunki Tegucigalpaa. Se haluaa tukea siirtolaiskaravaania mutta vaatii myös presidentti Hernándezin eroa.

Hernándezin uudelleenvalinta syksyllä 2017 herätti epäilyjä. Jesuiittojen kyselyssä 70 prosenttia vastaajista uskoi hänen tulleen valituksi vilpillisin keinoin.

Hondurasin perustuslaki kielsi aiemmin presidentin uudelleenvalinnan, mutta Hernándezin oikeistolainen kansallispuolue toteutti kiistellyn lakiuudistuksen viime vaalien alla.

Köyhien rahat vaalityöhön

Vallanpitäjiin kohdistuvista korruptioepäilyistä härskeimpiin kuulu se, että köyhien avuksi tarkoitetut kymmenen miljoonaa euroa käytettiin vaalikampanjointiin. Jälkiä yritetään peitellä parlamentissa uusilla lakialoitteilla.

”Presidentti ei näe kriisiä eikä ongelman mittasuhteita. Hän ei tajua, ettei demokratia suostu kestämään määrättömästi kurjuutta”, nimettömänä esiintyvä korkea virkamies sanoo.

Latinobarómetro de las Américasin viime vuonna tekemä kysely kertoi, että Hondurasin demokratia on vaipunut koomaan, sillä sitä kannattaa enää 36 prosenttia asukkaista. Laskua oli kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2016.

Tutkijoiden mukaan siirtolaiskaravaani on oire yhteiskunnan siirtymisestä konfliktialttiiseen muutosvaiheeseen, joka voi järisyttää järjestelmän perusteita.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaturvallisuus Honduras Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet