Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Hondurasista lähtenyt siirtolaisten karavaani pakenee köyhyyttä ja turvattomuutta – ”Epätoivo on suurta, eikä paremmasta ole tietoa”

Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa. Maan asiantuntijat syyttävät yhteiskunnan eliittiä tuhansien joukkopaosta.
Sateelta suojautuvia siirtolaisia jonossa
Hondurasin siirtolaisten karavaanin osanottajia Agua Calientessa Guatemalan rajalla 18. lokakuuta. (Kuva: Thelma Mejía / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa kohti Yhdysvaltoja matkaava siirtolaiskaravaani on seurausta Hondurasin yhteiskunnan romahduksesta, jota hallitseva eliitti ei edes pyri korjaamaan, asiantuntijat sanovat.

”Maamme on hätätilassa, eikä kukaan uskalla ehdottaa presidentti Juan Orlando Hernándezille, että hänen pitäisi istua neuvottelupöytään etsimään poliittisia ratkaisuja”, kansanliikkeisiin perehtynyt sosiologi Eugenio Sosa sanoo.

Hondurasilaisten joukkopaon syiksi hän listaa köyhyyden, työttömyyden, korruption, turvattomuuden ja väkivallan. Vuoden 2016 tietojen mukaan 65,7 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä, ajatuspaja Fosdeh kertoo. Maan väkiluku on nyt 9,5 miljoonaa.

Hondurasin minimipalkka on 312 euroa kuussa, mutta yksityisellä sektorilla valtaosa ja valtiollakin miltei puolet tienaa vähemmän.

Lähes joka toinen lähtöaikeissa

Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa.

”Epätoivo on suurta, eikä paremmasta ole tietoa. Karavaani on syntynyt hallituksen toimettomuudesta ongelmien edessä”, siirtolaiskysymysten tuntija Ricardo Puerta sanoo.

”Aikaisemmin maasta lähti 200 henkeä päivässä, mutta nyt lähennellään kansainvaellusta”, hän kuvaa.

Karavaani lähti liikkeelle 13. lokakuuta San Pedro Sulasta. Pian siihen oli liittynyt 7 000 henkeä, joista noin kolmannes on alaikäisiä. Lisäksi 1 500 hondurasilaisen joukko kokoontui 23. lokakuuta Guatemalan Zapacassa yhtyäkseen karavaaniin.

Kaiken kattava kriisi

”Julkisissa sairaaloissa ei ole lääkkeitä, yksityiselle sektorille ei synny kaivattuja työpaikkoja, ja elinkustannukset nousevat raketin lailla. Maatamme koettelee taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi”, yrittäjäjärjestö Cohepin toimitusjohtaja Armando Urtecho määrittelee.

Hänen mukaansa epävarma tilanne huolestuttaa yrittäjiä ja maan sisällä on muodostumassa lisää mielenosoituskulkueita, jotka voivat radikalisoitua.

Urtecho viittaa jesuiittapappi Ismael Morenon johtamaan Ihmisarvon karavaaniin, joka suuntasi 23. lokakuuta La Barcan kunnasta kohti pääkaupunki Tegucigalpaa. Se haluaa tukea siirtolaiskaravaania mutta vaatii myös presidentti Hernándezin eroa.

Hernándezin uudelleenvalinta syksyllä 2017 herätti epäilyjä. Jesuiittojen kyselyssä 70 prosenttia vastaajista uskoi hänen tulleen valituksi vilpillisin keinoin.

Hondurasin perustuslaki kielsi aiemmin presidentin uudelleenvalinnan, mutta Hernándezin oikeistolainen kansallispuolue toteutti kiistellyn lakiuudistuksen viime vaalien alla.

Köyhien rahat vaalityöhön

Vallanpitäjiin kohdistuvista korruptioepäilyistä härskeimpiin kuulu se, että köyhien avuksi tarkoitetut kymmenen miljoonaa euroa käytettiin vaalikampanjointiin. Jälkiä yritetään peitellä parlamentissa uusilla lakialoitteilla.

”Presidentti ei näe kriisiä eikä ongelman mittasuhteita. Hän ei tajua, ettei demokratia suostu kestämään määrättömästi kurjuutta”, nimettömänä esiintyvä korkea virkamies sanoo.

Latinobarómetro de las Américasin viime vuonna tekemä kysely kertoi, että Hondurasin demokratia on vaipunut koomaan, sillä sitä kannattaa enää 36 prosenttia asukkaista. Laskua oli kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2016.

Tutkijoiden mukaan siirtolaiskaravaani on oire yhteiskunnan siirtymisestä konfliktialttiiseen muutosvaiheeseen, joka voi järisyttää järjestelmän perusteita.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaturvallisuus Honduras Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

YK:n pakolaisjärjestö vaatii evakuoimaan Naurun ja Papuan turvapaikanhakijat – Lapset ja nuoret itsetuhoisia

Australia on siirtänyt vuosien ajan siirtolaisia ja pakolaisia Tyynenmeren saarille. Moni heistä oireilee psyykkisesti epävarmuuden ja huonojen elinolosuhteiden vuoksi. Lääkärit ilman rajoja kertoo jopa vain 9-vuotiaista lapsista, jotka halusivat mieluummin kuolla kuin elää Naurulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.