Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Hondurasilaisktivistit vaativat Finnfundia vetäytymään patohankkeesta

Vesivoimalan rakentamista vastustavat, Suomessa vierailevat aktivistit pelkäävät turvallisuutensa puolesta Berta Cáceresin murhan jälkeen. Finnfund on lähettämässä maahan riippumattoman asiantuntijaryhmän.
Katutaidetta Berta Cacéresin muistoksi Lontoossa. (Kuva: Maureen Barlin / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisen kehitysrahoituslaitos Finnfundin ja hollantilaisen kehityspankin FMO:n on lopetettava kokonaan rahoituksensa kiistellylle patohankkeelle Hondurasissa, vaativat Suomessa vierailevat aktivistit.

FMO ja Finnfund ilmoittivat maaliskuussa keskeyttävänsä maksatukset hankkeelle toistaiseksi. Aiemmin maaliskuussa oli murhattu patohanketta vastustavan Copinh-järjestön johtaja Berta Cáceres sekä hieman myöhemmin samassa järjestössä toiminut Nelson García.

"Marttyyreita on jo tarpeeksi. Emme tarvitse enää yhtään lisää", sanoi Copinh-järjestön delegaatioon kuuluva Rosalina Dominguez tänään Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen sisarensa aviomies ammuttiin patohankkeeseen liittyvän mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2013.

Lenca-alkuperäiskansaan kuuluvat aktivistit ovat jo vuosia vastustaneet vesivoimalaa, jota rakennetaan Hondurasin Gualcarque-jokeen. Joki on lencoille pyhä, ja he pelkäävät voimalan vaikuttavan elinkeinomahdollisuuksiinsa.

"Joen ympärillä tehtyjen hakkuiden vuoksi vesi on samentunut. Otamme joesta käyttövetemme ja eläinten juomavedet. Joki on meille tärkeä elämän lähde", vetosi delegaatioon kuuluva Francisco Javier Sanchez.

"Emme tiedä, miten meille käy"

Kiista voimalan rakentamisesta kärjistyi vuonna 2013, kun Copinhin aktivistit estivät tiesululla rakentajayhtiön pääsyn työmaalle. Sen jälkeen voimalan paikkaa on vaihdettu, mutta se ei aktivistien mielestä riitä. Tilanne on kärjistynyt väkivaltaiseksi.

Aktivistien mukaan sekä armeija, poliisi että hankeyhtiön, hondurasilaisen Desan, turvamiehet ovat käyneet heidän kimppuunsa. Useita ihmisiä on kuollut ja monet, myös Suomessa vierailevat aktivistit, saavat tappouhkauksia. Niistä kertoi myös maaliskuussa ammuttu Cáceres, joka oli pyytänyt viranomaisilta suojelua ennen kuolemaansa.

"Emme tiedä, miten meille käy, kun palaamme Hondurasiin. Kukaan ei takaa turvallisuuttamme", Javier sanoi.

Lencat vastustavat voimalahanketta myös siksi, ettei heiltä heidän mukaansa ole kysytty suostumusta siihen, toisin kuin Hondurasin ratifioima kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus edellyttää. Rahoittajat ovat eri mieltä.

Hankkeeseen vuonna 2012 liittyneen Finnfundin mukaan voimalan maat on saatu vapaaehtoisilta myyjiltä, ja lisäksi alkuperäiskansojen suostumus on selvitettävä vain silloin, kun näitä joudutaan siirtämään mailtaan. Näin ei Agua Zarcan kohdalla ole, ja lisäksi Finnfundin mukaan lupa on joka tapauksessa kysytty.

Yhdysvaltalaisen School of Americas Watch -ihmisoikeusliikkeen aktivistin Brigitte Gyntherin mukaan "suostumus" kuitenkin saatiin tilaisuudessa, jossa suurin osa ihmisistä itse asiassa vastusti hanketta. Tätä ennen viranomaiset olivat jo hyväksyneet hankkeen toteutuksen.

Hänen mukaansa nyt suostumuksen kysely on myöhäistä, sillä uhkailun vuoksi ihmiset eivät uskalla vastata.

Tiedotustilaisuudessa puhuneen Gyntherin mielestä koko kahakkaa pitää tarkastella Hondurasin vuonna 2009 tapahtuneen vallankaappauksen näkökulmasta. Sen seurauksena maan oikeusjärjestelmä ei toimi, vakavistakin rikoksista on mahdollista selvitä rangaistuksetta ja korruptio kukoistaa.

"Jos tämä hanke tapahtuisi maassa, jossa lakeja noudatetaan ja oikeusjärjestelmä toimii, on mahdollista, ettemme edes olisi täällä."

Finnfund lähettää asiantuntijoita

Vielä ei ole tietoa siitä, ottavatko FMO ja Finnfund aktivistien pyynnöstä vaarin. Finnfund on aiemmin pitänyt selkkausta Hondurasin hallinnon ja Copinhin välisenä. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo, että FMO ja Finnfund ovat kuitenkin lähettämässä mahdollisesti jo ensi viikolla Hondurasiin riippumatonta asiantuntijaryhmää selvittämään tilannetta.

"FMO on käynyt Hollannissa hankkeeseen kriittisesti suhtautuvien kansalaisjärjestöjen kanssa dialogia siitä, mitä asioita pitäisi selvittää ja keitä asiantuntijaryhmään voisi kuulua. Sellainen porukka ollaan nyt saamassa kasaan", hän kertoo.

Hänen mukaansa Finnfund ei ole silti lähelläkään päätöstä siitä, mitä tehdä projektille. Päätöstä ei tehdä ainakaan ennen kuin asiantuntijaryhmä on antanut arvionsa. Hanke on joka tapauksessa jo suunnilleen puolivälissä, ja vetäytymisen tapahtuessa joku muu yhtiö todennäköisesti jatkaisi rakennustyötä, hän arvioi.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatkehitysenergiapolitiikkayhtiöt Honduras

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset