Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Hondurasilaisktivistit vaativat Finnfundia vetäytymään patohankkeesta

Vesivoimalan rakentamista vastustavat, Suomessa vierailevat aktivistit pelkäävät turvallisuutensa puolesta Berta Cáceresin murhan jälkeen. Finnfund on lähettämässä maahan riippumattoman asiantuntijaryhmän.
Katutaidetta Berta Cacéresin muistoksi Lontoossa. (Kuva: Maureen Barlin / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisen kehitysrahoituslaitos Finnfundin ja hollantilaisen kehityspankin FMO:n on lopetettava kokonaan rahoituksensa kiistellylle patohankkeelle Hondurasissa, vaativat Suomessa vierailevat aktivistit.

FMO ja Finnfund ilmoittivat maaliskuussa keskeyttävänsä maksatukset hankkeelle toistaiseksi. Aiemmin maaliskuussa oli murhattu patohanketta vastustavan Copinh-järjestön johtaja Berta Cáceres sekä hieman myöhemmin samassa järjestössä toiminut Nelson García.

"Marttyyreita on jo tarpeeksi. Emme tarvitse enää yhtään lisää", sanoi Copinh-järjestön delegaatioon kuuluva Rosalina Dominguez tänään Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen sisarensa aviomies ammuttiin patohankkeeseen liittyvän mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2013.

Lenca-alkuperäiskansaan kuuluvat aktivistit ovat jo vuosia vastustaneet vesivoimalaa, jota rakennetaan Hondurasin Gualcarque-jokeen. Joki on lencoille pyhä, ja he pelkäävät voimalan vaikuttavan elinkeinomahdollisuuksiinsa.

"Joen ympärillä tehtyjen hakkuiden vuoksi vesi on samentunut. Otamme joesta käyttövetemme ja eläinten juomavedet. Joki on meille tärkeä elämän lähde", vetosi delegaatioon kuuluva Francisco Javier Sanchez.

"Emme tiedä, miten meille käy"

Kiista voimalan rakentamisesta kärjistyi vuonna 2013, kun Copinhin aktivistit estivät tiesululla rakentajayhtiön pääsyn työmaalle. Sen jälkeen voimalan paikkaa on vaihdettu, mutta se ei aktivistien mielestä riitä. Tilanne on kärjistynyt väkivaltaiseksi.

Aktivistien mukaan sekä armeija, poliisi että hankeyhtiön, hondurasilaisen Desan, turvamiehet ovat käyneet heidän kimppuunsa. Useita ihmisiä on kuollut ja monet, myös Suomessa vierailevat aktivistit, saavat tappouhkauksia. Niistä kertoi myös maaliskuussa ammuttu Cáceres, joka oli pyytänyt viranomaisilta suojelua ennen kuolemaansa.

"Emme tiedä, miten meille käy, kun palaamme Hondurasiin. Kukaan ei takaa turvallisuuttamme", Javier sanoi.

Lencat vastustavat voimalahanketta myös siksi, ettei heiltä heidän mukaansa ole kysytty suostumusta siihen, toisin kuin Hondurasin ratifioima kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus edellyttää. Rahoittajat ovat eri mieltä.

Hankkeeseen vuonna 2012 liittyneen Finnfundin mukaan voimalan maat on saatu vapaaehtoisilta myyjiltä, ja lisäksi alkuperäiskansojen suostumus on selvitettävä vain silloin, kun näitä joudutaan siirtämään mailtaan. Näin ei Agua Zarcan kohdalla ole, ja lisäksi Finnfundin mukaan lupa on joka tapauksessa kysytty.

Yhdysvaltalaisen School of Americas Watch -ihmisoikeusliikkeen aktivistin Brigitte Gyntherin mukaan "suostumus" kuitenkin saatiin tilaisuudessa, jossa suurin osa ihmisistä itse asiassa vastusti hanketta. Tätä ennen viranomaiset olivat jo hyväksyneet hankkeen toteutuksen.

Hänen mukaansa nyt suostumuksen kysely on myöhäistä, sillä uhkailun vuoksi ihmiset eivät uskalla vastata.

Tiedotustilaisuudessa puhuneen Gyntherin mielestä koko kahakkaa pitää tarkastella Hondurasin vuonna 2009 tapahtuneen vallankaappauksen näkökulmasta. Sen seurauksena maan oikeusjärjestelmä ei toimi, vakavistakin rikoksista on mahdollista selvitä rangaistuksetta ja korruptio kukoistaa.

"Jos tämä hanke tapahtuisi maassa, jossa lakeja noudatetaan ja oikeusjärjestelmä toimii, on mahdollista, ettemme edes olisi täällä."

Finnfund lähettää asiantuntijoita

Vielä ei ole tietoa siitä, ottavatko FMO ja Finnfund aktivistien pyynnöstä vaarin. Finnfund on aiemmin pitänyt selkkausta Hondurasin hallinnon ja Copinhin välisenä. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo, että FMO ja Finnfund ovat kuitenkin lähettämässä mahdollisesti jo ensi viikolla Hondurasiin riippumatonta asiantuntijaryhmää selvittämään tilannetta.

"FMO on käynyt Hollannissa hankkeeseen kriittisesti suhtautuvien kansalaisjärjestöjen kanssa dialogia siitä, mitä asioita pitäisi selvittää ja keitä asiantuntijaryhmään voisi kuulua. Sellainen porukka ollaan nyt saamassa kasaan", hän kertoo.

Hänen mukaansa Finnfund ei ole silti lähelläkään päätöstä siitä, mitä tehdä projektille. Päätöstä ei tehdä ainakaan ennen kuin asiantuntijaryhmä on antanut arvionsa. Hanke on joka tapauksessa jo suunnilleen puolivälissä, ja vetäytymisen tapahtuessa joku muu yhtiö todennäköisesti jatkaisi rakennustyötä, hän arvioi.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatkehitysenergiapolitiikkayhtiöt Honduras

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit