Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Hondurasilaisktivistit vaativat Finnfundia vetäytymään patohankkeesta

Vesivoimalan rakentamista vastustavat, Suomessa vierailevat aktivistit pelkäävät turvallisuutensa puolesta Berta Cáceresin murhan jälkeen. Finnfund on lähettämässä maahan riippumattoman asiantuntijaryhmän.
Katutaidetta Berta Cacéresin muistoksi Lontoossa. (Kuva: Maureen Barlin / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisen kehitysrahoituslaitos Finnfundin ja hollantilaisen kehityspankin FMO:n on lopetettava kokonaan rahoituksensa kiistellylle patohankkeelle Hondurasissa, vaativat Suomessa vierailevat aktivistit.

FMO ja Finnfund ilmoittivat maaliskuussa keskeyttävänsä maksatukset hankkeelle toistaiseksi. Aiemmin maaliskuussa oli murhattu patohanketta vastustavan Copinh-järjestön johtaja Berta Cáceres sekä hieman myöhemmin samassa järjestössä toiminut Nelson García.

"Marttyyreita on jo tarpeeksi. Emme tarvitse enää yhtään lisää", sanoi Copinh-järjestön delegaatioon kuuluva Rosalina Dominguez tänään Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen sisarensa aviomies ammuttiin patohankkeeseen liittyvän mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2013.

Lenca-alkuperäiskansaan kuuluvat aktivistit ovat jo vuosia vastustaneet vesivoimalaa, jota rakennetaan Hondurasin Gualcarque-jokeen. Joki on lencoille pyhä, ja he pelkäävät voimalan vaikuttavan elinkeinomahdollisuuksiinsa.

"Joen ympärillä tehtyjen hakkuiden vuoksi vesi on samentunut. Otamme joesta käyttövetemme ja eläinten juomavedet. Joki on meille tärkeä elämän lähde", vetosi delegaatioon kuuluva Francisco Javier Sanchez.

"Emme tiedä, miten meille käy"

Kiista voimalan rakentamisesta kärjistyi vuonna 2013, kun Copinhin aktivistit estivät tiesululla rakentajayhtiön pääsyn työmaalle. Sen jälkeen voimalan paikkaa on vaihdettu, mutta se ei aktivistien mielestä riitä. Tilanne on kärjistynyt väkivaltaiseksi.

Aktivistien mukaan sekä armeija, poliisi että hankeyhtiön, hondurasilaisen Desan, turvamiehet ovat käyneet heidän kimppuunsa. Useita ihmisiä on kuollut ja monet, myös Suomessa vierailevat aktivistit, saavat tappouhkauksia. Niistä kertoi myös maaliskuussa ammuttu Cáceres, joka oli pyytänyt viranomaisilta suojelua ennen kuolemaansa.

"Emme tiedä, miten meille käy, kun palaamme Hondurasiin. Kukaan ei takaa turvallisuuttamme", Javier sanoi.

Lencat vastustavat voimalahanketta myös siksi, ettei heiltä heidän mukaansa ole kysytty suostumusta siihen, toisin kuin Hondurasin ratifioima kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus edellyttää. Rahoittajat ovat eri mieltä.

Hankkeeseen vuonna 2012 liittyneen Finnfundin mukaan voimalan maat on saatu vapaaehtoisilta myyjiltä, ja lisäksi alkuperäiskansojen suostumus on selvitettävä vain silloin, kun näitä joudutaan siirtämään mailtaan. Näin ei Agua Zarcan kohdalla ole, ja lisäksi Finnfundin mukaan lupa on joka tapauksessa kysytty.

Yhdysvaltalaisen School of Americas Watch -ihmisoikeusliikkeen aktivistin Brigitte Gyntherin mukaan "suostumus" kuitenkin saatiin tilaisuudessa, jossa suurin osa ihmisistä itse asiassa vastusti hanketta. Tätä ennen viranomaiset olivat jo hyväksyneet hankkeen toteutuksen.

Hänen mukaansa nyt suostumuksen kysely on myöhäistä, sillä uhkailun vuoksi ihmiset eivät uskalla vastata.

Tiedotustilaisuudessa puhuneen Gyntherin mielestä koko kahakkaa pitää tarkastella Hondurasin vuonna 2009 tapahtuneen vallankaappauksen näkökulmasta. Sen seurauksena maan oikeusjärjestelmä ei toimi, vakavistakin rikoksista on mahdollista selvitä rangaistuksetta ja korruptio kukoistaa.

"Jos tämä hanke tapahtuisi maassa, jossa lakeja noudatetaan ja oikeusjärjestelmä toimii, on mahdollista, ettemme edes olisi täällä."

Finnfund lähettää asiantuntijoita

Vielä ei ole tietoa siitä, ottavatko FMO ja Finnfund aktivistien pyynnöstä vaarin. Finnfund on aiemmin pitänyt selkkausta Hondurasin hallinnon ja Copinhin välisenä. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo, että FMO ja Finnfund ovat kuitenkin lähettämässä mahdollisesti jo ensi viikolla Hondurasiin riippumatonta asiantuntijaryhmää selvittämään tilannetta.

"FMO on käynyt Hollannissa hankkeeseen kriittisesti suhtautuvien kansalaisjärjestöjen kanssa dialogia siitä, mitä asioita pitäisi selvittää ja keitä asiantuntijaryhmään voisi kuulua. Sellainen porukka ollaan nyt saamassa kasaan", hän kertoo.

Hänen mukaansa Finnfund ei ole silti lähelläkään päätöstä siitä, mitä tehdä projektille. Päätöstä ei tehdä ainakaan ennen kuin asiantuntijaryhmä on antanut arvionsa. Hanke on joka tapauksessa jo suunnilleen puolivälissä, ja vetäytymisen tapahtuessa joku muu yhtiö todennäköisesti jatkaisi rakennustyötä, hän arvioi.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatkehitysenergiapolitiikkayhtiöt Honduras

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta