Uutiset Työ kehitysmaissa

Hikipajan orjat osuuskunnan töihin Argentiinassa

Osuuskunnan vaatetehtaassa pidetään ruokatunti ja työpäivän pituus on seitsemän tuntia, jotta vanhemmat ehtivät hakea lapsensa koulusta.
Bolivialaiset Fidel Daza ja Susana Chiura (takana) työskentelevät nyt Buenos Airesissa toimivassa 20 de Diciembre -osuuskunnassa. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Säällisiä työehtoja ajava Puhtaat vaatteet -kampanja etenee Argentiinassa. Parikymmentä vaatevalmistajaa on jo sitoutunut takaamaan työntekijöilleen kunnon työehdot.

Osuuskunta 20 de Diciembren vaatetehtaassa pidetään ruokatunti ja työpäivän pituus on seitsemän tuntia, jotta vanhemmat ehtivät hakea lapsensa koulusta.

Lounastunti ja työaika löytyvät myös Argentiinan laista, mutta osuuskunnan perustaneen La Alameda -säätiön mukaan suurin osa pääkaupunkiseudun 3 000 hikipajasta ei piittaa säädöksistä. Kansainväliseen Puhtaat vaatteet - kampanjan kuuluvaan järjestön mielestä niissä teetetään orjatyötä.

"Saimme lautasellisen kehnoa ruokaa ja senkin jaoimme lastemme kanssa", kertoo bolivialainen Susana Chiura. Hän on nykyään osuuskunnan jäsen, mutta Argentiinaan hänet toi perulainen hikipajan omistaja.

"Hän lupasi hyvän työpaikan ja asunnon", Chiura kertoo. "Perillä huomasimme, että meille oli puhuttu palturia. Pääsimme ulos vain lauantai-iltapäivisin. Kauppareissut tehtiin valvotusti tehtaan omistajan kyydillä."

Orjatyötä lukituin ovin

Susana Chiura jakoi pienen ja huonosti ilmastoidun huoneen vanhimman poikansa kanssa. Hänen palkkansa oli vain murto-osa lain määrittelemästä minimistä, ja työaika venyi aamukuudesta puolille öin. Palkasta nipistettiin joka kuukausi matkakuluja sekä vuokra ja ruokaraha.

La Alameda -säätiön mukaan Chiura oli muiden hikipajatyöläisten tavoin viimeinen linkki ketjussa, jonka alkupäässä ovat työntekijöiden asemasta tietämättömät tai piittaamattomat vaatefirmat.

Naisten vaateliike Vero Viran omistaja Verónica Virasoro ostaa vaatteita osuuskunnalta. Hän on myös mukana Puhtaat vaatteet -verkostossa, jonka tavoitteena on orjuuden poistaminen Argentiinan tekstiiliteollisuudesta.

Kun Virasoro halusi nähdä paikan, jossa vaatteita tehdään, hän törmäsi suljettuun oveen. "Minusta homma haiskahti. Lukkojen takana piilotellaan aina jotain."

Virasoro uskoo, että moni suunnittelija tilaa tuotteensa hikipajasta, koska se tulee halvaksi. Osa ei edes ymmärrä tekojensa seurauksia.

Kuolema herätti kuluttajat

Huhtikuussa 2015 kaksi bolivialaispoikaa menehtyi tulipalossa buenosairesilaisessa hikipajassa, jossa he myös asuivat.

"Sen jälkeen me saimme useita puheluita tuohtuneilta ihmisiltä, jotka kysyivät, kenen vaatteisiin he voivat pukeutua. Paljastimme useita hikipajoissa tuotteensa valmistuttavia brändejä, ja se sai ihmiset huolestumaan", kertoo osuuskuntaa johtava Tamara Rosenberg.

"Aloimme korostaa asiakkaillemme, että on mahdollista tuottaa muotivaatteita kelvollisissa työoloissa. Osuuskunta saa tilauksia suunnittelijoita, jotka välittävät ihmisoikeuksista ja laskuttavat tuotteistaan kohtuullisesti."

Tuotteet hinta ei kerro työoloista mitään, sillä moni kallis brändi teettää vaatteensa hikipajoissa. "Siellä tehdään 16 tunnin työpäivää noin 300 euron kuukausipalkalla", Rosenberg selittää. Osuuskunnan tehtaassa työaika on seitsemän tuntia ja palkka voi nousta 450 euroon.

Osuuskunta ja suunnittelijat ovat jo järjestäneet eettisen muodin näytöksiä. Rosenbergin suunnitelmissa on luoda reilulle muodille oma tunnuksensa, joka takaa, etteivät vaatteet ole veren tahrimia.

Työ kehitysmaissa ihmisoikeudetkehitystyö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Naisia rivissä puhujanpöydän takana

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin