Uutiset Intian naisten asema

Hiekanotosta tuli naisten bisnes Intiassa

Naiset elättävät itsensä toimittamalla hiekkaa maan kasvavan rakennusteollisuuden käyttöön. Tulot voivat jopa viisinkertaistua.
(Kuva: Ivan Lian / cc 2.0)

(IPS) -- Äkäiset työmiehet ja laittomat hiekkamafiat ryydittävät Kode Sujathan työpäivää 40 asteen helteessä Etelä-Intian Andhra Pradeshissa. Hän johtaa työtä naisten hiekkaosuuskunnassa, jollaisia toimii jo satoja eri puolilla maata.

Sujatha, 37, on päättänyt saada Undavallin hiekanoton kestävälle pohjalle. Se vähentää ympäristöhaittoja ja antaa osuuskunnan 18 naiselle säällisen toimeentulon.

Vuosikymmeniä jatkunut rakennusbuumi on kiihdyttänyt hiekan ja soran kysyntää Intiassa. Maan rakennusala on kolmanneksi suurin maailmassa. Se ahmii rutkasi hiekkaa ja soraa, jota kaivetaan usein luvatta jokiuomista.

Intiaan on syntynyt runsaasti naisten oma-apuryhmiä, joissa köyhät ovat lyöneet roponsa yhteen ja ryhtyneet jakamaan korottomia mikrolainoja uusille elinkeinoille. 49 miljoonan asukkaan Andhra Pradeshissa ryhmiä on arviolta 850 000 ja niissä yli 10 miljoonaa jäsentä.

Naisryhmät osoittautuivat ihanteellisiksi yhteistyökumppaneiksi osavaltion perustamalle yhdistykselle, joka toimii maaseudun köyhyyden helpottamiseksi, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Solomon Arokiyaraj.

Viisinkertaiset tulot

Naisryhmien hoidossa on 300 soran- ja hiekanottopaikkaa Andhra Pradeshissa. Undavallin kylän naisille on osoitettu kahdeksan hehtaarin alue, jonka liettymistä he torjuvat ympäristöviranomaisten valvonnassa.

Ruoppaaja lastaa maa-aineksen joesta veneisiin, joista se siirretään myöhemmin kuorma-autoihin. Hanketta valvova osavaltion edustaja Venketeshwara Rao arvioi, että Gunturin alueen kahdeksan naisryhmää ovat viime marraskuusta lähtien myyneet yli miljoona kuutiota hiekkaa. Kaupan arvo hipoo miljoonaa euroa.

Ennen hiekkabisnekseen tuloaan naiset ansaitsivat maatöissä alle euron päivässä. Nyt päiväansio on yli viisi euroa, ja osuuskunnalle heruu noin kuusi eurosenttiä hiekkakuutiota kohti.

Intiassa on viime vuosina säädetty useita lakeja, jotka kieltävät luvattoman hiekanoton, mutta "soramafiat" jatkavat tuottoisaa toimintaansa. Osa toimii tyystin ilman lupaa, toiset ylittävät sallitut määrät ja aluerajat.

Kadonneet miljoonat

Andhra Pradeshin viranomaiset arvioivat, että luvaton hiekanotto on rosvonnut valtiolta 135 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna osavaltio kumosi muut paitsi naisryhmille myönnetyt hiekanottoluvat. Ne on osoitettu alueille, joilla liiallinen sedimentoituminen aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten Undavallin Krishnajoen vanhalla padolla.

Naisryhmät saavat toimiluvan hiekanottoon korkeintaan vuodeksi, mutta sen aikana ryhmän jäsenillä on mahdollisuus oppia uusia taitoja, kuten tietokoneen käyttöä.

"Pellolla olin van yksi työntekijä muiden joukossa ja lähes näkymätön. Nyt olen vastuussa operaatiosta ja opastan muita. On hieno tunne muuttua näkyväksi", sanoo Yepuri Mani Undavallin naisryhmästä.

Hiekka hupenee maailmasta

(IPS) -- Hiekka ja sora ovat käymässä maailmassa harvinaisiksi, muistuttaa YK:n ympäristöohjelman Unepin tuore raportti. Sen mukaan noita maa-aineksia hyödynnetään maailmassa yli 40 miljardia tonnia vuodessa eli enemmän kuin mitään muuta kaivannaista. Määrä vastaa tuplasti jokien vuosittain kuljettama maa-ainesta.

Pelkästään betoninvalmistukseen käytetään 30 miljardia tonnia hiekkaa vuodessa. Yletön hiekanotto joista pahentaa eroosiota ja lisää tulvariskiä. Lisäksi se vaarantaa pohjavesivaroja ja vähentää pohjasedimenttiä.

Hiekan ja soran kuljetuksesta aiheutuu paljon päästöjä, ja yhden sementtitonnin valmistuksessa vapautuu 0,9 tonnia hiilidioksidia. Betoniteollisuuden lasketaan tuottavan noin viisi prosenttia maailman kasvihuonekaasuista.

Intian naisten asema gendertyötalous Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti