Uutiset Intian kehitys

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori
Vishnu Vardhani on seurannut viime vuosina huolissaan kotimaansa Intian kehitystä. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Viime keväänä Intiassa käytiin parlamenttivaalit, joiden tulos ei jättänyt jossiteltavaa. Maata vuodesta 2014 hallinnut Narendra Modin kansalaispuolue sai murskavoiton. Oppositio kuihtui kokoon, ja kansa näytti toivovan jatkoa Modin hindunationalistiselle ja taloudellista kasvua painottavalle politiikalle.

Kenties vaalivoiton rohkaisemana Modi esitteli viime joulukuussa kaksi toisiaan täydentävää lakiehdotusta. Ensimmäinen edellyttäisi intialaisten todistavan, että he ovat asuneet maassa yhtäjaksoisesti viimeisen neljäntoista vuoden ajan, mikä lienee monelle vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Toinen, niin sanottu kansalaisuuslaki, takaa kansalaisuuden kaikille maassa vuodesta 2014 asuneille paitsi muslimeille. Mikäli se pannaan toimeen, monia muslimeja uhkaa valtiottomuus.

Intiassa on eri arvioiden mukaan noin kaksi sataa miljoonaa muslimia. Eikä hallitus pysty karkottamaan, vangitsemaan tai tappamaan kaikkia, jotka eivät pysty todistamaan asuneensa maassa tarpeeksi kauan, muistuttaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Otso Harju.

Sen sijaan laki viestii monelle muslimille, että he saavat olla Intiassa, kunhan he eivät vaadi mitään ja pysyvät hiljaa.

”Etuoikeutetulla on suurempi velvollisuus vastustaa lakia”

Ensimmäiset kansalaisuuslakia vastustavat mielenosoitukset nähtiin monietnisessä Assamin osavaltiossa Intian koillisosassa joulukuun alussa. Sen jälkeen ne levisivät eri puolille Intiaa, mukaan lukien Delhiin.

Joulun alla mieltä osoitettiin jo Helsingin Rautatientorillakin. Järjestäjänä toimi Intiassa kasvanut Vishnu Vardhani.

Hän kuuli ensimmäistä kertaa lakiehdotuksesta kotikaupungissa asuvalta huolestuneelta ystävältään, joka oli äskettäin nainut pakistanilaisen.

”En voinut uskoa sitä todeksi. Intia on maallinen ja monikulttuurinen valtio. Tapahtumien seuraaminen Helsingissä tuntui lannistavalta. Olen hindu, eli lain valossa etuoikeutettu, siksi minulla on entistäkin suurempi velvollisuus vastustaa lakia”, vihaiselta vaikuttava Vardhani sanoo.

Hän matkustaa tällä viikolla Intiaan osallistuakseen mielenosoituksiin.

Helsingin intialaisyhteisö on Vardhanin mukaan hyvin moninainen ja siksi jakautunut lakimuutoksen suhteen. Vastustajien lisäksi on myös niitä, jotka tukevat lakimuutosta näyttävästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vardhani oli kuitenkin tyytyväinen Helsingin mielenosoitukseen.

”Meitä ei ollut Rautatientorilla kuin 60 mielenosoittajaa, mutta televisiokanava Keralassa noteerasi meidät ja saimme heidän avullaan lähetettyä viestin siitä, ettei intialainen diaspora eikä muukaan maailma hyväksy lakia kaikessa hiljaisuudessa.”

Kansainvälinen media alkoi uutisoida lakiuudistuksesta vasta sitten, kun poliisi tukahdutti uudistusta vastustaneet mielenosoitukset Delhin ja Aligarhin maineikkaissa islamilaisissa yliopistoissa joulukuun puolivälissä.

”Intialaisissa yliopistoissa eri yhteiskuntaluokat seurustelevat vapaammin keskenään kuin ehkä missään muualla yhteiskunnassa. Siksi yliopistot ovat perinteisesti olleet poliittisia ruutitynnyreitä. Kansanvälisen ja kansallisen uutiskynnyksen ylittyminen taas selittyy sillä, että media on pääkaupungissa läsnä, kun taas esimerkiksi Assamin osavaltiossa mielenosoittajien on vaikeampi saada ääntään kuuluviin”, tutkija Harju toteaa.

Harva valtio on arvostellut lakimuutosta

Intian politiikka on huolestuttanut viime vuosina Vishnu Vardhania entistä enemmän. Häntä sapettaa etenkin homoseksuaalien heikentynyt asema ja puheet puhtaasta intialaisesta elämästä, johon liittyy kasvisruoka, lehmien suojelu sekä nuorten valvominen puistoissa.

Syitä mielenosoittamiseen on siis Vardhanin mukaan ollut jo paljon ennen kansalaisuuslakia.  

”Häpeän sitä, että en protestoinut esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista vastaan. Moninaisuus edistää hyvinvointia ja sitä samaa vaurautta ja kasvua, josta hallitus niin mielellään puhuu”, Vardhani sanoo.

Muuta maailmaa Intian tilanne ei näytä huolestuttavan. Väitöskirjatutkija Otso Harju huomauttaa, ettei EU ole liiemmin arvostellut kansalaisuuslakia tai Intian muita ihmisoikeusrikkomuksia – toisin kuin esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista elokuussa 2019.

Suomi isännöi myös Intian ulkoministerin Subrahmanyam Jaishankarin vierailua EU-puheenjohtajuuskauden aikana, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Intia poisti Kashmirin itsehallintostatuksen.

Vierailuun kuului seremonia Helsingin Allotrianpuistossa, jossa esiteltiin Intian valtion pystyttämä Mahatma Gandhin patsas. Tilaisuudessa oli paikalla muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).  

Rohkaisevaakin kehitystä

Gandhin kuvan käyttäminen maabrändin rakentamiseen ja Intian viime vuosien politiikka on saanut Vardhanin pohtimaan suhdettaan kotimaahansa. Aiemmin hän on opettanut osa-aikaisesti joogaa, mutta nyt joogatuntien pitäminen tuntuu kimurantilta.

”En halua osallistua hallituksen brändityöhön. Se maalaa kuvaa Intiasta joogaavana kasvisruoan ihannemaana, jonne länsimaalaiset voivat tulla löytämään itsensä ilman, että he pohtivat maan sisäistä eriarvoisuutta.”

Myös Otso Harju seuraa Intian poliittista kehitystä huolestuneena. Tosin kansalaisuuslaista seuranneissa mielenosoituksissa on havaittavissa rohkaiseviakin puolia.

”Mielenosoitusten retoriikassa näkyy paljon solidaarisuutta Intian eri ryhmien välillä. Lisäksi moni keskiluokkainen on joutunut pohtimaan etuoikeuksiaan ja yhteiskuntajärjestystä laajemminkin.”

Intian kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudeteriarvoisuussiirtolaisuuspolitiikkademokratia IntiaSuomi

Lue myös

Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Ilmakuva pellosta ja kalalammikosta

Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat

Noin miljardi litraa jätevettä johdetaan päivittäin Intian Itä-Kolkatan kosteikon kalalammikoihin. Ihmisten jätökset muuntuvat siellä leviksi, joka taas sopii kalanrehuksi. Järjestelmä puhdistaa jätevettä ja tukee kalastuselinkeinoa, mutta sen suurin uhka ovat viranomaiset.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä