Uutiset Intian kehitys

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori
Vishnu Vardhani on seurannut viime vuosina huolissaan kotimaansa Intian kehitystä. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Viime keväänä Intiassa käytiin parlamenttivaalit, joiden tulos ei jättänyt jossiteltavaa. Maata vuodesta 2014 hallinnut Narendra Modin kansalaispuolue sai murskavoiton. Oppositio kuihtui kokoon, ja kansa näytti toivovan jatkoa Modin hindunationalistiselle ja taloudellista kasvua painottavalle politiikalle.

Kenties vaalivoiton rohkaisemana Modi esitteli viime joulukuussa kaksi toisiaan täydentävää lakiehdotusta. Ensimmäinen edellyttäisi intialaisten todistavan, että he ovat asuneet maassa yhtäjaksoisesti viimeisen neljäntoista vuoden ajan, mikä lienee monelle vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Toinen, niin sanottu kansalaisuuslaki, takaa kansalaisuuden kaikille maassa vuodesta 2014 asuneille paitsi muslimeille. Mikäli se pannaan toimeen, monia muslimeja uhkaa valtiottomuus.

Intiassa on eri arvioiden mukaan noin kaksi sataa miljoonaa muslimia. Eikä hallitus pysty karkottamaan, vangitsemaan tai tappamaan kaikkia, jotka eivät pysty todistamaan asuneensa maassa tarpeeksi kauan, muistuttaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Otso Harju.

Sen sijaan laki viestii monelle muslimille, että he saavat olla Intiassa, kunhan he eivät vaadi mitään ja pysyvät hiljaa.

”Etuoikeutetulla on suurempi velvollisuus vastustaa lakia”

Ensimmäiset kansalaisuuslakia vastustavat mielenosoitukset nähtiin monietnisessä Assamin osavaltiossa Intian koillisosassa joulukuun alussa. Sen jälkeen ne levisivät eri puolille Intiaa, mukaan lukien Delhiin.

Joulun alla mieltä osoitettiin jo Helsingin Rautatientorillakin. Järjestäjänä toimi Intiassa kasvanut Vishnu Vardhani.

Hän kuuli ensimmäistä kertaa lakiehdotuksesta kotikaupungissa asuvalta huolestuneelta ystävältään, joka oli äskettäin nainut pakistanilaisen.

”En voinut uskoa sitä todeksi. Intia on maallinen ja monikulttuurinen valtio. Tapahtumien seuraaminen Helsingissä tuntui lannistavalta. Olen hindu, eli lain valossa etuoikeutettu, siksi minulla on entistäkin suurempi velvollisuus vastustaa lakia”, vihaiselta vaikuttava Vardhani sanoo.

Hän matkustaa tällä viikolla Intiaan osallistuakseen mielenosoituksiin.

Helsingin intialaisyhteisö on Vardhanin mukaan hyvin moninainen ja siksi jakautunut lakimuutoksen suhteen. Vastustajien lisäksi on myös niitä, jotka tukevat lakimuutosta näyttävästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vardhani oli kuitenkin tyytyväinen Helsingin mielenosoitukseen.

”Meitä ei ollut Rautatientorilla kuin 60 mielenosoittajaa, mutta televisiokanava Keralassa noteerasi meidät ja saimme heidän avullaan lähetettyä viestin siitä, ettei intialainen diaspora eikä muukaan maailma hyväksy lakia kaikessa hiljaisuudessa.”

Kansainvälinen media alkoi uutisoida lakiuudistuksesta vasta sitten, kun poliisi tukahdutti uudistusta vastustaneet mielenosoitukset Delhin ja Aligarhin maineikkaissa islamilaisissa yliopistoissa joulukuun puolivälissä.

”Intialaisissa yliopistoissa eri yhteiskuntaluokat seurustelevat vapaammin keskenään kuin ehkä missään muualla yhteiskunnassa. Siksi yliopistot ovat perinteisesti olleet poliittisia ruutitynnyreitä. Kansanvälisen ja kansallisen uutiskynnyksen ylittyminen taas selittyy sillä, että media on pääkaupungissa läsnä, kun taas esimerkiksi Assamin osavaltiossa mielenosoittajien on vaikeampi saada ääntään kuuluviin”, tutkija Harju toteaa.

Harva valtio on arvostellut lakimuutosta

Intian politiikka on huolestuttanut viime vuosina Vishnu Vardhania entistä enemmän. Häntä sapettaa etenkin homoseksuaalien heikentynyt asema ja puheet puhtaasta intialaisesta elämästä, johon liittyy kasvisruoka, lehmien suojelu sekä nuorten valvominen puistoissa.

Syitä mielenosoittamiseen on siis Vardhanin mukaan ollut jo paljon ennen kansalaisuuslakia.  

”Häpeän sitä, että en protestoinut esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista vastaan. Moninaisuus edistää hyvinvointia ja sitä samaa vaurautta ja kasvua, josta hallitus niin mielellään puhuu”, Vardhani sanoo.

Muuta maailmaa Intian tilanne ei näytä huolestuttavan. Väitöskirjatutkija Otso Harju huomauttaa, ettei EU ole liiemmin arvostellut kansalaisuuslakia tai Intian muita ihmisoikeusrikkomuksia – toisin kuin esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista elokuussa 2019.

Suomi isännöi myös Intian ulkoministerin Subrahmanyam Jaishankarin vierailua EU-puheenjohtajuuskauden aikana, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Intia poisti Kashmirin itsehallintostatuksen.

Vierailuun kuului seremonia Helsingin Allotrianpuistossa, jossa esiteltiin Intian valtion pystyttämä Mahatma Gandhin patsas. Tilaisuudessa oli paikalla muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).  

Rohkaisevaakin kehitystä

Gandhin kuvan käyttäminen maabrändin rakentamiseen ja Intian viime vuosien politiikka on saanut Vardhanin pohtimaan suhdettaan kotimaahansa. Aiemmin hän on opettanut osa-aikaisesti joogaa, mutta nyt joogatuntien pitäminen tuntuu kimurantilta.

”En halua osallistua hallituksen brändityöhön. Se maalaa kuvaa Intiasta joogaavana kasvisruoan ihannemaana, jonne länsimaalaiset voivat tulla löytämään itsensä ilman, että he pohtivat maan sisäistä eriarvoisuutta.”

Myös Otso Harju seuraa Intian poliittista kehitystä huolestuneena. Tosin kansalaisuuslaista seuranneissa mielenosoituksissa on havaittavissa rohkaiseviakin puolia.

”Mielenosoitusten retoriikassa näkyy paljon solidaarisuutta Intian eri ryhmien välillä. Lisäksi moni keskiluokkainen on joutunut pohtimaan etuoikeuksiaan ja yhteiskuntajärjestystä laajemminkin.”

Intian kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudeteriarvoisuussiirtolaisuuspolitiikkademokratia IntiaSuomi

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen