Uutiset Intian kehitys

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori
Vishnu Vardhani on seurannut viime vuosina huolissaan kotimaansa Intian kehitystä. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Viime keväänä Intiassa käytiin parlamenttivaalit, joiden tulos ei jättänyt jossiteltavaa. Maata vuodesta 2014 hallinnut Narendra Modin kansalaispuolue sai murskavoiton. Oppositio kuihtui kokoon, ja kansa näytti toivovan jatkoa Modin hindunationalistiselle ja taloudellista kasvua painottavalle politiikalle.

Kenties vaalivoiton rohkaisemana Modi esitteli viime joulukuussa kaksi toisiaan täydentävää lakiehdotusta. Ensimmäinen edellyttäisi intialaisten todistavan, että he ovat asuneet maassa yhtäjaksoisesti viimeisen neljäntoista vuoden ajan, mikä lienee monelle vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Toinen, niin sanottu kansalaisuuslaki, takaa kansalaisuuden kaikille maassa vuodesta 2014 asuneille paitsi muslimeille. Mikäli se pannaan toimeen, monia muslimeja uhkaa valtiottomuus.

Intiassa on eri arvioiden mukaan noin kaksi sataa miljoonaa muslimia. Eikä hallitus pysty karkottamaan, vangitsemaan tai tappamaan kaikkia, jotka eivät pysty todistamaan asuneensa maassa tarpeeksi kauan, muistuttaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Otso Harju.

Sen sijaan laki viestii monelle muslimille, että he saavat olla Intiassa, kunhan he eivät vaadi mitään ja pysyvät hiljaa.

”Etuoikeutetulla on suurempi velvollisuus vastustaa lakia”

Ensimmäiset kansalaisuuslakia vastustavat mielenosoitukset nähtiin monietnisessä Assamin osavaltiossa Intian koillisosassa joulukuun alussa. Sen jälkeen ne levisivät eri puolille Intiaa, mukaan lukien Delhiin.

Joulun alla mieltä osoitettiin jo Helsingin Rautatientorillakin. Järjestäjänä toimi Intiassa kasvanut Vishnu Vardhani.

Hän kuuli ensimmäistä kertaa lakiehdotuksesta kotikaupungissa asuvalta huolestuneelta ystävältään, joka oli äskettäin nainut pakistanilaisen.

”En voinut uskoa sitä todeksi. Intia on maallinen ja monikulttuurinen valtio. Tapahtumien seuraaminen Helsingissä tuntui lannistavalta. Olen hindu, eli lain valossa etuoikeutettu, siksi minulla on entistäkin suurempi velvollisuus vastustaa lakia”, vihaiselta vaikuttava Vardhani sanoo.

Hän matkustaa tällä viikolla Intiaan osallistuakseen mielenosoituksiin.

Helsingin intialaisyhteisö on Vardhanin mukaan hyvin moninainen ja siksi jakautunut lakimuutoksen suhteen. Vastustajien lisäksi on myös niitä, jotka tukevat lakimuutosta näyttävästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vardhani oli kuitenkin tyytyväinen Helsingin mielenosoitukseen.

”Meitä ei ollut Rautatientorilla kuin 60 mielenosoittajaa, mutta televisiokanava Keralassa noteerasi meidät ja saimme heidän avullaan lähetettyä viestin siitä, ettei intialainen diaspora eikä muukaan maailma hyväksy lakia kaikessa hiljaisuudessa.”

Kansainvälinen media alkoi uutisoida lakiuudistuksesta vasta sitten, kun poliisi tukahdutti uudistusta vastustaneet mielenosoitukset Delhin ja Aligarhin maineikkaissa islamilaisissa yliopistoissa joulukuun puolivälissä.

”Intialaisissa yliopistoissa eri yhteiskuntaluokat seurustelevat vapaammin keskenään kuin ehkä missään muualla yhteiskunnassa. Siksi yliopistot ovat perinteisesti olleet poliittisia ruutitynnyreitä. Kansanvälisen ja kansallisen uutiskynnyksen ylittyminen taas selittyy sillä, että media on pääkaupungissa läsnä, kun taas esimerkiksi Assamin osavaltiossa mielenosoittajien on vaikeampi saada ääntään kuuluviin”, tutkija Harju toteaa.

Harva valtio on arvostellut lakimuutosta

Intian politiikka on huolestuttanut viime vuosina Vishnu Vardhania entistä enemmän. Häntä sapettaa etenkin homoseksuaalien heikentynyt asema ja puheet puhtaasta intialaisesta elämästä, johon liittyy kasvisruoka, lehmien suojelu sekä nuorten valvominen puistoissa.

Syitä mielenosoittamiseen on siis Vardhanin mukaan ollut jo paljon ennen kansalaisuuslakia.  

”Häpeän sitä, että en protestoinut esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista vastaan. Moninaisuus edistää hyvinvointia ja sitä samaa vaurautta ja kasvua, josta hallitus niin mielellään puhuu”, Vardhani sanoo.

Muuta maailmaa Intian tilanne ei näytä huolestuttavan. Väitöskirjatutkija Otso Harju huomauttaa, ettei EU ole liiemmin arvostellut kansalaisuuslakia tai Intian muita ihmisoikeusrikkomuksia – toisin kuin esimerkiksi Kashmirin itsehallinnon poistamista elokuussa 2019.

Suomi isännöi myös Intian ulkoministerin Subrahmanyam Jaishankarin vierailua EU-puheenjohtajuuskauden aikana, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Intia poisti Kashmirin itsehallintostatuksen.

Vierailuun kuului seremonia Helsingin Allotrianpuistossa, jossa esiteltiin Intian valtion pystyttämä Mahatma Gandhin patsas. Tilaisuudessa oli paikalla muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).  

Rohkaisevaakin kehitystä

Gandhin kuvan käyttäminen maabrändin rakentamiseen ja Intian viime vuosien politiikka on saanut Vardhanin pohtimaan suhdettaan kotimaahansa. Aiemmin hän on opettanut osa-aikaisesti joogaa, mutta nyt joogatuntien pitäminen tuntuu kimurantilta.

”En halua osallistua hallituksen brändityöhön. Se maalaa kuvaa Intiasta joogaavana kasvisruoan ihannemaana, jonne länsimaalaiset voivat tulla löytämään itsensä ilman, että he pohtivat maan sisäistä eriarvoisuutta.”

Myös Otso Harju seuraa Intian poliittista kehitystä huolestuneena. Tosin kansalaisuuslaista seuranneissa mielenosoituksissa on havaittavissa rohkaiseviakin puolia.

”Mielenosoitusten retoriikassa näkyy paljon solidaarisuutta Intian eri ryhmien välillä. Lisäksi moni keskiluokkainen on joutunut pohtimaan etuoikeuksiaan ja yhteiskuntajärjestystä laajemminkin.”

Intian kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudeteriarvoisuussiirtolaisuuspolitiikkademokratia IntiaSuomi

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”