Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat
Urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi esiin lasten parissa, sanoo entinen jalkapalloilija Ilari Äijälä. (Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

”Lapset eivät ehkä pidä matematiikasta tai kirjainten opettelusta, mutta he pitävät urheilusta. Se on hauskaa, ja heillä on siihen motivaatiota”, sanoo Ilari Äijälä, joka on Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö ja entinen jalkapalloilija.

Urheilu on keskeisellä sijalla vuonna 2003 aloitetussa Punainen kortti rasismille -kampanjassa. Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton eli Fimun pyörittämän hankkeen tavoitteena on ehkäistä rasismia ja syrjintää aina lasten urheilutapahtumista huippu-urheiluun asti. Myös tuloksia on syntynyt.

Esimerkiksi vuonna 2016 hanke tavoitti yli 40 000 ihmistä. Viime vuonna se järjesti 172 tapahtumaa, joista 70 lapsille ja nuorille.

Useimmiten hyödynnetään jalkapalloa mutta lisäksi myös koripalloa, jääkiekkoa, käsipalloa, futsalia, lentopalloa, taekwondoa ja lumilautailua.

”Kun osallistumme tapahtumiin, annamme etukäteen lausunnon, jonka mukaan tietynlainen käytös ei ole sallittua tapahtumassa”, Äijälä kertoo ja esittelee valtavaa punaista korttia, jossa lukee hankkeen slogan.

Hän kertoo, että lapset alkavat usein kysellä kortin nähdessään, mitä se tarkoittaa.

”Se on hyvä hetki aloittaa keskustelu siitä, mitä on rasismi, mitä he voivat tehdä, jos joku huutaa rasistisia kommentteja tai mitä tehdä, jos joku kiusaa”, Äijälä selittää.

Hänen mukaansa nykyisessä suomalaisessa koulujärjestelmässä tällainen keskustelu on harvinaista ja joissakin kouluissa jopa olematonta.

Tärkeä syy on opettajien ajanpuute ja kiire, mutta monissa tapauksissa kiusaamista tai rasismia kohtaavat lapset ovat ujoja eivätkä kerro tilanteestaan. Lapset eivät yleensäkään kerro herkästi tunteistaan: myöskään kiusaajalla ei välttämättä ole riittävästi tilaa ilmaista itseään.

Äijälän mukaan urheilu ja harrastukset ovatkin hyvä tapa luoda keskustelua lasten keskuudessa.

Uudenlainen Suomi

Kiusaaminen, rasismi ja muut syrjinnän muodot leviävät helposti. Ilarin Äijälän mielestä tulevaisuus näyttää kuitenkin paremmalta.

”Minulla on paljon toiveita seuraavan sukupolven suhteen, sillä lasten ja nuorten Suomi on hyvin erilainen kuin Suomi, jossa minä kasvoin. Heidän Suomestaan on tullut paljon monikulttuurisempi ja avoimempi myös muille kulttuureille ja mielestäni se on hyvä lähestymistapa.”

Suomennos: Teija Laakso

PÄIVITYS 3.12. Jutusta poistettu osia sekaannuksen vuoksi.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuskoulutuslapsetnuorisosiirtolaisuus Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen