Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat
Urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi esiin lasten parissa, sanoo entinen jalkapalloilija Ilari Äijälä. (Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

”Lapset eivät ehkä pidä matematiikasta tai kirjainten opettelusta, mutta he pitävät urheilusta. Se on hauskaa, ja heillä on siihen motivaatiota”, sanoo Ilari Äijälä, joka on Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö ja entinen jalkapalloilija.

Urheilu on keskeisellä sijalla vuonna 2003 aloitetussa Punainen kortti rasismille -kampanjassa. Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton eli Fimun pyörittämän hankkeen tavoitteena on ehkäistä rasismia ja syrjintää aina lasten urheilutapahtumista huippu-urheiluun asti. Myös tuloksia on syntynyt.

Esimerkiksi vuonna 2016 hanke tavoitti yli 40 000 ihmistä. Viime vuonna se järjesti 172 tapahtumaa, joista 70 lapsille ja nuorille.

Useimmiten hyödynnetään jalkapalloa mutta lisäksi myös koripalloa, jääkiekkoa, käsipalloa, futsalia, lentopalloa, taekwondoa ja lumilautailua.

”Kun osallistumme tapahtumiin, annamme etukäteen lausunnon, jonka mukaan tietynlainen käytös ei ole sallittua tapahtumassa”, Äijälä kertoo ja esittelee valtavaa punaista korttia, jossa lukee hankkeen slogan.

Hän kertoo, että lapset alkavat usein kysellä kortin nähdessään, mitä se tarkoittaa.

”Se on hyvä hetki aloittaa keskustelu siitä, mitä on rasismi, mitä he voivat tehdä, jos joku huutaa rasistisia kommentteja tai mitä tehdä, jos joku kiusaa”, Äijälä selittää.

Hänen mukaansa nykyisessä suomalaisessa koulujärjestelmässä tällainen keskustelu on harvinaista ja joissakin kouluissa jopa olematonta.

Tärkeä syy on opettajien ajanpuute ja kiire, mutta monissa tapauksissa kiusaamista tai rasismia kohtaavat lapset ovat ujoja eivätkä kerro tilanteestaan. Lapset eivät yleensäkään kerro herkästi tunteistaan: myöskään kiusaajalla ei välttämättä ole riittävästi tilaa ilmaista itseään.

Äijälän mukaan urheilu ja harrastukset ovatkin hyvä tapa luoda keskustelua lasten keskuudessa.

Uudenlainen Suomi

Kiusaaminen, rasismi ja muut syrjinnän muodot leviävät helposti. Ilarin Äijälän mielestä tulevaisuus näyttää kuitenkin paremmalta.

”Minulla on paljon toiveita seuraavan sukupolven suhteen, sillä lasten ja nuorten Suomi on hyvin erilainen kuin Suomi, jossa minä kasvoin. Heidän Suomestaan on tullut paljon monikulttuurisempi ja avoimempi myös muille kulttuureille ja mielestäni se on hyvä lähestymistapa.”

Suomennos: Teija Laakso

PÄIVITYS 3.12. Jutusta poistettu osia sekaannuksen vuoksi.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuskoulutuslapsetnuorisosiirtolaisuus Suomi

Lue myös

Bussi ja sen edessä ja päällä ihmisiä

Somalian kehitys on menossa kohti parempaa, mutta harva haluaa palata sinne vapaaehtoisesti

Maahanmuuttovirasto kannustaa kielteisen päätöksen saaneita somalialaisia turvapaikanhakijoita palaamaan takaisin kotimaahansa vapaaehtoisen paluun ohjelman avulla. Rahallisesta tuesta huolimatta vain harva palaa. Yksi syy on se, että kotimaasta lähdön syyt ovat yhä olemassa kielteisestä päätöksestä huolimatta, kertoo paperittomia somalialaisia haastatellut tutkija Abdirashid Ismail.
Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.