Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Hallituspuolueiden kuntavaaliehdokkaat eivät innostu pakolaisten kuntapaikkojen lisäämisestä

Esimerkiksi perussuomalaisten ehdokkaista vain kaksi on sitoutunut ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tavoitteeseen lisätä pakolaisten kuntapaikkoja.
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD. (Kuva: Andrea Cirillo / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee hallituspuolueita, joiden kuntavaaliehdokkaista vain harva on sitoutunut edistämään pakolaisten sekä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen lisäämistä omassa kotikunnassaan.

Amnesty on vaalien alla haastanut kaikki ehdokkaat sitoutumaan julkisesti pakolaisten kuntapaikkojen edistämiseen. Sitoumukseen on lähtenyt kuitenkin mukaan  keskustan ehdokkaista vain 69, kokoomuksesta sata ja perussuomalaisista vain kaksi ehdokasta. Sen sijaan vihreiden, vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien edustajista tavoitteeseen on sitoutunut kustakin puolueesta useita satoja ehdokkaita.

"Hallitus vaatii perussuomalaisen työministeri Jari Lindströmin johdolla lisää kuntapaikkoja pakolaisille. On hyvin ristiriitaista, ettei samaa tahtoa näytä nyt löytyvän kuntapäättäjänä", sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio järjestön tiedotteessa.

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset tarvitsevat kuntapaikan, jotta he pääsevät muuttamaan vastaanottokeskuksesta tai pakolaisleiriltä kuntaan ja pääsevät kotouttamispalveluiden piiriin. Alkuvuonna noin 2 000 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa odotti vastaanottokeskuksessa sijoittamista kuntaan. Hidas kuntiin pääsy vaikeuttaa kotoutumista, pitkittää kiintiöpakolaisten Suomeen muuttoa ja aiheuttaa turhia kustannuksia, Amnesty muistuttaa.

"On sekä epäinhimillistä, hölmöä että kallista vitkutella oleskeluluvan jo saaneiden pakolaislasten ja kidutustraumoja kantavien ihmisten pääsyssä kiinni uuteen elämäänsä. Kunnista on löytynyt tahtoa kuntapaikkojen lisäämiseen – tästä hyvästä kehityksestä on pidettävä kiinni myös vaalien jälkeen", Aarnio sanoo.

Ehdokkaat ovat voineet allekirjoittaa myös toisen tavoitteen, väkivaltaa kokeneiden naisten palveluiden parantamisen kunnissa. Tähän mennessä pakolaisten kuntapaikkojen lisäämiseen on sitoutunut yhteensä 2 095 ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan 2 154 kuntavaaliehdokasta.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Kreikan saarille saapui syyskuussa eniten turvapaikanhakijoita kolmeen vuoteen – YK:n pakolaisjärjestö vetoaa etenkin yksin tulleiden lasten auttamiseksi

Kreikan saarilla on nyt 30 000 turvapaikanhakijaa ja vastaanottokeskuksissa on moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin niihin mahtuisi. YK:n pakolaisjärjestö vaatii tuhansien siirtämistä mantereelle jatkamaan turvapaikkaprosessiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.