Uutiset Suomen asekaupat

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi
Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen ja Turkin asekauppoja. (Kuva: Safia Osman / CC BY-NC-ND 2.0)

Rauhanjärjestöt kritisoivat hallituksen torstaista päätöstä myöntää miehittämättömien ilma-alusten laukaisujärjestelmiä valmistavalle tamperelaiselle Robonic-yritykselle asevientilupa Turkkiin. Järjestöjen mukaan Turkin heikon ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen takia maahan ei pitäisi viedä aseita tai edes niiden osia.

Valtioneuvoston yleisistunnossa eilen torstaina myönnetty lupa kattaa kaksi ilma-alusten lähetysalustaa, varaosat, adapterit, lähetysalustoihin liittyvät dokumentit sekä koulutuksen, konsultoinnin ja teknisen tuen.

”Päätös ei ole hyvää ja johdonmukaista ulkopolitiikkaa. Se ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Suomea myös sitoo EU:n yhteinen kanta asekaupasta sekä kansainvälinen asekauppasopimus. Kumpikin kieltävää asekaupan maihin, joissa on riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin. Hallitusohjelman mukaan Suomi myös aikoo edistää asekauppasopimuksen toimeenpanoa.

Turkin ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt etenkin vuonna 2016 tapahtuneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Maahan julistettiin poikkeustila, jonka nojalla erotettiin virkamiehiä ja vangittiin tuhansia terrorismisyytösten perusteella. Parlamentin ja oikeuslaitoksen valtaa on heikennetty ja yli 150 toimittajaa on telkien takana. Myös otteet kurdivähemmistöä, oppositiota ja kansalaisaktivisteja kohtaan ovat koventuneet. Poikkeustilasta luovuttiin kesällä 2018.

Eilen vientiluvan saaneiden materiaalien loppukäyttäjä on valtioneuvoston päätöksen mukaan ilmailualan yritys Turkish Aerospace Industries. Sen suurin yksittäinen omistaja on Turkish Armed Forces Foundation, jonka tarkoituksena on parantaa maan armeijan kapasiteettia puolustusteollisuuden kautta. Alustoja on tarkoitus käyttää ilma-alusten lähettämiseen ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä harjoiteltaessa.

Turkki oli asekauppaa seuraavan SaferGlobe-järjestön mukaan vuonna 2017 Suomen aseviennin neljänneksi suorin kohdemaa. Asekaupan arvo oli yli 13,5 miljoonaa euroa.

Suomen asekaupat aseet & armeijatalouskauppayhtiöt TurkkiSuomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.