Uutiset

Globalisaatiota ruodittiin Kuubassakin

Vaikka diktatuurit ovat kaatuneet Latinalaisessa Amerikassa, taloussuunnittelussa on mennyt jotain pahasti pieleen, kun maiden tärkein vientituote on ihminen.

HAVANNA -- Maailmankuulu kuubalainen muusikko Silvio Rodríguez on sanonut, että hänen musiikkinsa ja sanomansa ei välttämättä muuta maailmaa, mutta se voi olla osa maailman muuttamiseen pyrkivää liikettä.

Kuuban ekonomistien järjestön puheenjohtaja Roberto Verrier Castro lainasi maanmiehensä sanomisia kiteyttääkseen ytimekkäästi tällä viikolla Havannassa pidettävän globalisaation ja kehityksen ongelmia käsittelevän konferenssin tarkoituksen. Ensisijaisesti ekonomisteille suunnattu, sarjassaan jo seitsemäs viisipäiväinen konferenssi pidetään Havannan konferenssipalatsissa.

Osallistujia on saapunut ennätykselliset 1200 ympäri maailmaa, mutta valtaosa ymmärrettävästi Latinalaisesta Amerikasta. Noin sadan esitelmöitsijän joukossa on useita talous- ja yhteiskuntatieteiden tunnettuja nimiä, kuten Latinalaisen Amerikan talouskomission CEPALin johtaja José Luis Machinea, Nobel-palkittu Reinhard Selten, YK:n kehityspoliittinen päällikkö Jan Kregel, Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja Ignacio Ramonet, professorit Oscar Ugarteche Perusta ja Osvaldo Sunkel Chilestä.

Vaikka edelleen sosialismin nimeen vannovassa Kuubassa ollaankin, avajaistilaisuudessa CEPALin Machinea yritti vakllaritalouden ulkopuolella eikä dollari enää kelpaa maksuvälineeksi. Ei edes kulmabuuttaa kuulijoita siitä, että maiden tai mantereiden talous- ja kehitysongelmien voittamiseksi ei ole olemassa minkäänlaisia maagisia reseptejä.

Tarkoituksellinen viittaus tai ei, Kuubassa on otettu käyttöön kaksi kuukautta sitten eräänlainen dollarivero, jolla paikataan maan talouden mittavaa budjettivajetta. Käytännössä se tarkoittaa, että Kuuba on näennäisesti doaarissa tai taksissa. Dollarit on vaihdettava ns. chavitoiksi eli valuuttapesoiksi, ja vaihdettaessa valtio ottaa toimituksesta 10 prosenttia välistä.

Talousuudistuksissa on varjopuolensa

Machinea korosti, että Latinalaisen Amerikan ongelmia on lähestyttävä mantereen sisältä käsin. Samalla hän muistutti, että parin viime vuosikymmenen aikana tapahtunut talouksien avautuminen ja vientitalouteen keskittyminen on kieltämättä kehittänyt joitakin mantereen makrotalouksia.

"Mutta mihin suuntaan ja millä hinnalla", kysyi Machinea heti perään.

"Uusliberalistinen strategia ei ole tuonut mukanaan odotettuja ja luvattuja tuloksia. Tulonjako on entistä epäoikeudenmukaisempi, sosiaalinen epävarmuus, työttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet. Talouksien kasvu on ollut heikkoa ja epävakaista, valtion instituutiot ovat heikentyneet ja valtion ote talous- ja sosiaalipolitiikan suunnittelusta on herpaantunut."

Keskeinen kysymys Machinean mukaan on, miten löydetään sellainen malli, jonka kehitysstrategian keskiössä on kysymys tasavertaisuuden lisäämisestä.

Chileläinen Osvaldo Sunkel säesti Machinean sanomisia, mutta nosti esiin ajankohtaisen kysymyksen hyvästä hallinnosta. Parin viime vuosikymmenen aikana mantereen maat ovat siirtyneet demokratian tielle ja kaataneet totalitääriset hallinnot. Kansan odotukset demokratiasta ovat olleet suuret, ja ne ovatkin joutuneet ristiriitaan uusliberalistisen globalisaation tarjonnan kanssa.

"Ja sitten olemme valinneet valtaan useita presidenttejä, jotka ovat esittäneet edistyksellisiä poliittisia ohjelmia. Kuitenkin lähes jokainen heistä on nopeasti koonnut hallituksen, joka alkaa toteuttaa täysin ohjelman vastaista uusliberalistista politiikkaa." Sunkel viittasi epäsuorasti Brasilian Lulaan, jolle hän ennustaa juuri edellä mainitusta syystä vaikeita poliittisia ongelmia tulevaisuudessa.

Nostalgisesti Sunkel kaipasi valtion vahvempaa puuttumista yhteiskunnallista toimintaa sääteleviin prosesseihin. "Kuten sodan jälkeen aina 70-luvulle asti. Nyt markkinat ovat keskiössä ja laittavat rajat valtion toiminnalle."

"Jotain on mennyt pahasti pieleen, kun mantereemme maiden tärkein vientituote on ihminen." Trendi on Sunkelin mukaan ymmärrettävissä lukujen valossa: vuonna 1990 Latinalaisessa Amerikassa oli noin 8 miljoonaa työtöntä, kymmenen vuotta myöhemmin uusliberalististen talouskuurien jälkeen 18 miljoonaa. Samaan aikaan rikkaudet ovat keskittyneet yhä harvempien käsiin.

Julkaisija: Kepa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan