Uutiset Veroparatiisit ja verovälttely

Globaalit verot jakoivat mielipiteitä kehitysseminaarissa

Millaisia keinoja löytyy globaalin hyvinvoinnin lisäämiseksi ja löytyykö poliittista tahtoa jakaa maailman rahakirstua tasaisemmin, kysyttiin Kehys ry:n järjestämässä seminaarissa.

Kehys ry:n viime viikolla pyöreän pöydän ääreen kutsumat suomalaisvaikuttajat olivat yhtä mieltä siitä, että markkinoilla on tärkeä rooli kehityksessä, mutta mielipiteet rahavirtojen suitsimisesta yhteisen hyvän luomiseksi erosivat toisistaan selvästi.

"Jos tällä hetkellä ajatellaan maailman rahavirtoja, niin rahoitusjärjestelmän sisällä virtaa 70–100 kertaa enemmän rahaa vuodessa kuin mitä koko maailman bruttokansantuote on. On aika luonteva ajatus, että sieltä voitaisiin verottaa jotain", sanoo maailmanpolitiikan professori ja vasemmistopoliitikko Heikki Patomäki.

Jo 1990-luvulla valuutanvaihtoveron puolesta kampanjoineen Patomäen mukaan globaalin hyvinvoinnin tuottaminen vaatii globaalia talouden sääntelyä, joka on toteutettavissa uusien, vapaaehtoisten maiden muodostamien demokraattisten instituutioiden avulla.

Euroopan unionissa suunnitteilla olevalla rahoitusmarkkinaverolla ei Patomäen mukaan kuitenkaan ole merkitystä globaalin oikeudenmukaisuuden tai kehityksen kannalta, koska vain murto-osa sitä kautta kertyvistä varoista aiotaan kohdistaa kehitykseen ja ympäristötavoitteisiin.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkosen mukaan rahoitusmarkkinaveron kaltaiset uudistukset olisi nostettava EU:n ja Yhdysvaltojen välisteb vapaakauppaneuvottelujen ja G20-maiden kokousten asialistalle. Hän visioi WTO:n kontrolloimaa järjestelmää ylikansallisten yritysten tuottojen käyttämiseksi köyhyys- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi.

"Lähtökohta olisi se, että kaikissa maissa, joissa nämä ylikansalliset yritykset toimivat, ne laittaisivat yhden kolmasosan siinä maassa tulevasta tuotosta näiden ongelmien poistamiseen", hän sanoo.

G20-maiden saaminen mukaan uusiin järjestelmiin edellyttää Putkosen mukaan kauppapoliittisia kannustimia ja sitä, että mukaan on jo ensi tilassa lähtenyt maita, joilla on riittävästi taloudellista valtaa, kuten esimerkiksi Saksa.

Markkinat kehityksen moottoriksi

Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko pitää ajatusta rahojen uudelleenjakamisesta yhä monimutkaistuvampien järjestelmien kautta epärealistisena. Hänen mukaan köyhyyden poistamiseksi vaaditaan pitkäkestoisen kehitysyhteistyön lisäksi työtä, yrittämistä ja toimeentuloa tuottavaa toimintaa ruohonjuuritasolla yhteistyössä markkinoiden kanssa.

"If you can't beat them, join them – viralliseen kehitysapuun verrattuna pelkästään yksityiset investoinnit on seitsemänkertaiset. Jos yritystoiminta saadaan muutettua järkeväksi ja paikalliset ihmiset huomioon ottavaksi, osallistavaksi, kestäväksi, vihreäksi, niin me muutamme todella paljon asioita", Saukko toteaa.

Saukon mukaan muutoksen aikaan saamiseksi kehityksen vaikutukset täytyy ensin kääntää kielelle, jota markkinat ymmärtävät.

"Yrityksiä ei todennäköisesti pätkääkään kiinnosta sosiaaliturva, mutta se mikä yrityksiä kiinnostaa, on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö ja osaamispääoma", hän toteaa.

kehitysköyhyysglobalisaatioyhtiöt Kehys ry

Lue myös

Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Taskulaskin

Eläkeyhtiöt veroparatiisitalouden keskiössä

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Taskulaskin

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tuoreimmat

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman