Uutiset Myanmarin kehitys

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa
YK:n kansainvälinen tuomioistuin toimii Haagissa Alankomaissa. (Kuva: Roman Boed / CC BY 2.0)

Länsi-Afrikassa sijaitseva Gambian valtio on vienyt Myanmarin YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ) Myanmarin rohingya-vähemmistön kansanmurhasta.

Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö. Yli 740 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation heidän aseellista ryhmittymäänsä ja samalla siviilejä vastaan.

Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä, raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.

Pääosin muslimeista koostuva Gambia kertoi vievänsä tapauksen oikeuteen muun muassa islamilaisten valtioiden yhteistyöelimen OIC:n suosituksesta.

Maan oikeusministeri Abubacarr Tambadou kertoi myös käyneensä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, jonne rohingyoja on paennut. Hän sanoi tilanteen muistuttaneen häntä hänen työstään Ruandan kansanmurhaa käsitelleen tuomioistuimen syyttäjänä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Vuonna 1946 perustettu ICJ on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Se ei tutki tapauksia oma-aloitteisesti, vaan se käsittelee kysymyksiä, joita jäsenvaltiot tai YK tuovat sen tutkittaviksi. Sekä Gambia että Myanmar ovat mukana vuonna 1948 solmitussa kansanmurhan vastaisessa YK-sopimuksessa, joka velvoittaa myös rankaisemaan kansanmurhasta.

ICJ:llä ei tuomion antamisen lisäksi ole mahdollisuutta valvoa päätöksensä toteutumista, mutta mikäli Myanmarin todetaan syyllistyneen kansanmurhaan, sen kansainvälinen maine on vaarassa.

”Gambian toimet aloittavat oikeusprosessin maailman korkeimmassa oikeudessa, joka voi päättää, että Myanmarin julmuudet rohingyoja vastaan rikkovat kansanmurhan vastaista sopimusta. Oikeuden nopeat toimet voivat auttaa lopettamaan pahimmat käynnissä olevat loukkaukset rohingyoja vastaan Myanmarissa”, sanoo Param-Preet Singh, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin kansainvälisen oikeuden apulaisjohtaja tiedotteessa.

Gambia on vastatoipumassa presidentti Yahya Jammeh’n hirmuvallasta ja on hiljattain palannut demokratiaan.

”Maana, joka on juuri nousemassa vuosikymmenien julmasta diktatuurista, Gambian johtajuus on erityisen huomattavaa ja tervetullutta. Muiden sopimuksen osapuolten pitäisi seurata maata ja antaa selkeä ja horjumaton tukensa”, sanoo No Peace Without Justicen kansainvälisen oikeuden johtaja Alison Smith.

Aiemmin myös YK:n tutkintakomissio on sanonut, että Myanmarin johtoa on syytä epäillä kansanmurhasta. Myös Kanada, Bangladesh, Nigeria, Turkki ja Ranska ovat virallisesti päättäneet kutsua tapahtumia kansanmurhaksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin on myös tutkimassa tapahtumia, vaikka Myanmar ei olekaan oikeusistuimen jäsen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikosYK Burma, MyanmarGambia

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas