Uutiset Myanmarin kehitys

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa
YK:n kansainvälinen tuomioistuin toimii Haagissa Alankomaissa. (Kuva: Roman Boed / CC BY 2.0)

Länsi-Afrikassa sijaitseva Gambian valtio on vienyt Myanmarin YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ) Myanmarin rohingya-vähemmistön kansanmurhasta.

Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö. Yli 740 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation heidän aseellista ryhmittymäänsä ja samalla siviilejä vastaan.

Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä, raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.

Pääosin muslimeista koostuva Gambia kertoi vievänsä tapauksen oikeuteen muun muassa islamilaisten valtioiden yhteistyöelimen OIC:n suosituksesta.

Maan oikeusministeri Abubacarr Tambadou kertoi myös käyneensä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, jonne rohingyoja on paennut. Hän sanoi tilanteen muistuttaneen häntä hänen työstään Ruandan kansanmurhaa käsitelleen tuomioistuimen syyttäjänä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Vuonna 1946 perustettu ICJ on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Se ei tutki tapauksia oma-aloitteisesti, vaan se käsittelee kysymyksiä, joita jäsenvaltiot tai YK tuovat sen tutkittaviksi. Sekä Gambia että Myanmar ovat mukana vuonna 1948 solmitussa kansanmurhan vastaisessa YK-sopimuksessa, joka velvoittaa myös rankaisemaan kansanmurhasta.

ICJ:llä ei tuomion antamisen lisäksi ole mahdollisuutta valvoa päätöksensä toteutumista, mutta mikäli Myanmarin todetaan syyllistyneen kansanmurhaan, sen kansainvälinen maine on vaarassa.

”Gambian toimet aloittavat oikeusprosessin maailman korkeimmassa oikeudessa, joka voi päättää, että Myanmarin julmuudet rohingyoja vastaan rikkovat kansanmurhan vastaista sopimusta. Oikeuden nopeat toimet voivat auttaa lopettamaan pahimmat käynnissä olevat loukkaukset rohingyoja vastaan Myanmarissa”, sanoo Param-Preet Singh, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin kansainvälisen oikeuden apulaisjohtaja tiedotteessa.

Gambia on vastatoipumassa presidentti Yahya Jammeh’n hirmuvallasta ja on hiljattain palannut demokratiaan.

”Maana, joka on juuri nousemassa vuosikymmenien julmasta diktatuurista, Gambian johtajuus on erityisen huomattavaa ja tervetullutta. Muiden sopimuksen osapuolten pitäisi seurata maata ja antaa selkeä ja horjumaton tukensa”, sanoo No Peace Without Justicen kansainvälisen oikeuden johtaja Alison Smith.

Aiemmin myös YK:n tutkintakomissio on sanonut, että Myanmarin johtoa on syytä epäillä kansanmurhasta. Myös Kanada, Bangladesh, Nigeria, Turkki ja Ranska ovat virallisesti päättäneet kutsua tapahtumia kansanmurhaksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin on myös tutkimassa tapahtumia, vaikka Myanmar ei olekaan oikeusistuimen jäsen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikosYK Burma, MyanmarGambia

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.