Uutiset Ihmisoikeudet

Filippiinien ihmisoikeusaktivisteista tuli valtion vihollisia - ”meillä on turvaton olo”

Filippiinien viime vuonna valittu presidentti Rodrigo Duterte on uhannut tappaa ihmisoikeusaktivisteja. Suomessa vieraillut alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävä aktivisti Judy A. Pasimio toivoo, että länsimaat painostaisivat kovemmin maata.
Pilvenpiirtäjiä Makatissa Filippiineillä
Filippiiniläisten ihmisoikeusaktivistien taivaalla on nyt synkkiä pilviä. Kuva Makatista, joka kuuluu Manilan metropolialueeseen. (Kuva: Benson Kua / CC BY-SA 2.0)

”Nyt kun keskustelumme väliaikaisesti päättyy, toivon solidaarisuuttanne. Tarvitsemme sitä enemmän kuin koskaan. -- Minua pelottaa”, kirjoittaa filippiiniläinen ihmisoikeusaktivisti Judy A. Pasimio tuoreessa kirjassa Kirjeitä tulevaisuudesta – ääniä maapallon säästymisestä.

Kirjassa on julkaistu eteläisen pallonpuoliskon asukkaiden sekä suomalaisten aktivistien ja tutkijoiden välistä kirjeenvaihtoa, joka käsittelee maapallon tulevaisuutta.

Pasimio on yksi kirjan kirjoittajista, mutta hän myöntää, että tällä hetkellä ajatukset askartelevat tulevaisuuden sijaan enemmän nykyhetkessä. Filippiinit on ollut nyt vajaat puolitoista vuotta presidentti Rodrigo Duterten vallassa, ja maan ihmisoikeustilanne on vähintäänkin huolestuttava.

”Väkivalta on institutionalisoitunut. Näiden kuukausien aikana presidentti on vakiinnuttanut väkivaltaisen hallitsemistapansa, ja se on mennyt läpi lainsäädäntöelimissäkin”, hän kertoi lokakuun alussa vieraillessaan Suomessa markkinoimassa Siemenpuu-säätiön julkaisemaa kirjaa.

Pasimio on tehnyt pitkään työtä alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävässä Lilak-järjestössä sekä Filippiinien Maan ystävissä. Hän on aktiivinen myös järjestöjen Duterten valtaannousun jälkeen perustamassa iDefend-ihmisoikeusverkostossa. Duterten vallan takia yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän.

”Propagandasta ihmisoikeuksia vastaan on tullut hyvin rahoitettua ja ilkeää ja se on tehnyt meistä epävarmempia. Silti on yhä tärkeämpää, että menemme kaduille ja yhteisöihin puhumaan ihmisoikeuksista”, hän sanoo.

Ei hienovaraista uhkailua

Kesäkuussa 2016 virkaansa astunut presidentti Duterte tunnetaan länsimaissa etenkin huumeiden vastaisesta sodasta, jossa on kuollut ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yli 12 000 ihmistä. Hän on antanut viranomaisille vallan tappaa huumeiden käyttäjiksi ja myyjiksi epäiltyjä ihmisiä – usein köyhien kaupunginosien asukkaita.

Presidentti on julistanut Mindanaon saarella poikkeustilan islamistikapinallisten vastaisten taisteluiden vuoksi. Rauhanneuvottelut kommunistien kanssa ovat keskeytyneet. Hän on myös ehdottanut kuolemanrangaistuksen palauttamista sekä uhannut erota YK:sta.

Tulilinjalla ovat myös ihmisoikeusaktivistit. Duterte on uhkaillut useaan otteeseen huumesotaa kritisoivia aktivisteja ja muun muassa uhannut mestata nämä. Kesken Suomen-vierailun Pasimio lukee mediasta, että hallinto on listannut valtion vihollisten joukkoon paitsi kommunistit ja islamistit, myös ihmisoikeuspuolustajat.

”Presidentti ei ole piilotellut mielipidettään siitä, että hän pitää ihmisoikeuspuolustajia kiusankappaleina. Yksikään hänen uhkauksistaan ei ole ollut hienovarainen. Meillä on turvaton olo”, hän toteaa.

Rankaisemattomuudesta tuli normi

Filippiinit oli jo ennen Duterten kautta yksi maailman vaarallisimmista paikoista puolustaa ihmisoikeuksia, etenkin maa- ja ympäristöoikeuksia. Aktivisteja tapetaan joka vuosi. Iso osa heistä on ollut alkuperäiskansojen jäseniä, joita on Filippiinien yli satamiljoonaisesta väestöstä noin 14–17 miljoonaa.

He ovat joutuneet väistymään perinteisiltä mailtaan viime vuosikymmeninä plantaasien, kaivosprojektien ja voimaloiden tieltä samalla, kun maan metsät on hävitetty lähes kokonaan. Moni on vastustanut toimia mutta joutunut maksamaan hengellään.

Duterten valtaannousu on kääntänyt tilanteen huonompaan suuntaan. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n mukaan Duterten valtaannousun jälkeen maassa on tapettu yli 50 ihmisoikeusaktivistia. Useimmat ovat olleet viljelijöitä ja alkuperäiskansa-aktivisteja.

Pasimio ei kuulu alkuperäiskansoihin mutta tuntee tilanteen hyvin. Hänen mukaansa oleellista on, että Duterten hallinnon myötä rankaisemattomuudesta ja väkivallasta on tullut osa yleistä ilmapiiriä. Presidentin jatkuva väkivaltainen retoriikka ja naisten halventaminen esimerkiksi raiskauksista ”vitsailemalla” saa tuntumaan, että kaikki on sallittua.

”Alkuperäiskansat sanovat, ettei huumeiden vastainen sota vaikuta heihin, sillä se tapahtuu kaupungeissa. Mutta kun puhumme naisille, he sanovat, että heitä pelottaa eniten väkivallan kulttuuri, joka yhdistyy rankaisemattomuuteen.”

Judy A. Pasimio
Judy A. Pasimio vieraili muun muassa Tampereella esittelemässä uutta kirjaa, jossa etelän ja pohjoisen pallonpuoliskon aktivistit käyvät keskenään kirjeenvaihtoa. (Kuva: Teija Laakso)

Painetta tarvitaan

Duterte sai viime vuoden presidentinvaaleissa yli 16 miljoonaa ääntä. Kansanomainen protestiehdokas vetosi myös alkuperäiskansoihin, jotka ovat olleet pettyneitä edellisen hallituksen politiikkaan. 

Virkaan noustuaan Duterte ei kuitenkaan ole säästänyt väkivaltaiselta retoriikaltaan alkuperäiskansojakaan.

”Hän on väittänyt, että alkuperäiskansaheimojen kouluja käytetään kommunistien rekrytointiin ja että hän voi yhtä hyvin pommittaa niitä. Kaikki sosiaaliset uudistukset ja lupaukset köyhille ja syrjäytyneille ovat menneet viemäristä alas”, Pasimio toteaa.

Pasimion Lilak-järjestö pyrkii nyt kertomaan Duterten äänestäjille, millaista tämän politiikka todellisuudessa on. Osa äänestäjistä on jo alkanut ymmärtää vaikutukset, hän kertoo.

Hän toivoo, että länsimaat painostaisivat enemmän Filippiinien hallintoa.

”Presidentti vaikuttaa kovalta 'en välitä, mitä sanotte' -tyypiltä, mutta hän välittää kyllä kansainvälisestä imagostaan. Uskon, että kansainvälinen paine tappamisen lopettamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi voisi auttaa.”

Esimerkiksi EU onkin jo varoittanut, että se saattaa poistaa Filippiineiltä kauppaetuuksia.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderkansalaisoikeudetdemokratia Filippiinit Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Robert Ryömä (ei varmistettu) 29.10.2017 - 23:04

Filippiinit kuten myös Thaimaa kuuluvat ns. läntiseen arvoyhteisöön, joten länsi sulkee silmänsä sikäläisiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Jos rikkaan lännen kansalaiset eivät rikastuttaisi noita maita turismirahoillaan, sillä voisi olla jotain vaikutusta

Lue myös

Vanhanaikainen tykki merenrannassa.

Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.
Mielenosoittajia kuvien ja kylttien kera

Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.
Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen