Uutiset Ihmisoikeudet

Filippiinien ihmisoikeusaktivisteista tuli valtion vihollisia - ”meillä on turvaton olo”

Filippiinien viime vuonna valittu presidentti Rodrigo Duterte on uhannut tappaa ihmisoikeusaktivisteja. Suomessa vieraillut alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävä aktivisti Judy A. Pasimio toivoo, että länsimaat painostaisivat kovemmin maata.
Pilvenpiirtäjiä Makatissa Filippiineillä
Filippiiniläisten ihmisoikeusaktivistien taivaalla on nyt synkkiä pilviä. Kuva Makatista, joka kuuluu Manilan metropolialueeseen. (Kuva: Benson Kua / CC BY-SA 2.0)

”Nyt kun keskustelumme väliaikaisesti päättyy, toivon solidaarisuuttanne. Tarvitsemme sitä enemmän kuin koskaan. -- Minua pelottaa”, kirjoittaa filippiiniläinen ihmisoikeusaktivisti Judy A. Pasimio tuoreessa kirjassa Kirjeitä tulevaisuudesta – ääniä maapallon säästymisestä.

Kirjassa on julkaistu eteläisen pallonpuoliskon asukkaiden sekä suomalaisten aktivistien ja tutkijoiden välistä kirjeenvaihtoa, joka käsittelee maapallon tulevaisuutta.

Pasimio on yksi kirjan kirjoittajista, mutta hän myöntää, että tällä hetkellä ajatukset askartelevat tulevaisuuden sijaan enemmän nykyhetkessä. Filippiinit on ollut nyt vajaat puolitoista vuotta presidentti Rodrigo Duterten vallassa, ja maan ihmisoikeustilanne on vähintäänkin huolestuttava.

”Väkivalta on institutionalisoitunut. Näiden kuukausien aikana presidentti on vakiinnuttanut väkivaltaisen hallitsemistapansa, ja se on mennyt läpi lainsäädäntöelimissäkin”, hän kertoi lokakuun alussa vieraillessaan Suomessa markkinoimassa Siemenpuu-säätiön julkaisemaa kirjaa.

Pasimio on tehnyt pitkään työtä alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävässä Lilak-järjestössä sekä Filippiinien Maan ystävissä. Hän on aktiivinen myös järjestöjen Duterten valtaannousun jälkeen perustamassa iDefend-ihmisoikeusverkostossa. Duterten vallan takia yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän.

”Propagandasta ihmisoikeuksia vastaan on tullut hyvin rahoitettua ja ilkeää ja se on tehnyt meistä epävarmempia. Silti on yhä tärkeämpää, että menemme kaduille ja yhteisöihin puhumaan ihmisoikeuksista”, hän sanoo.

Ei hienovaraista uhkailua

Kesäkuussa 2016 virkaansa astunut presidentti Duterte tunnetaan länsimaissa etenkin huumeiden vastaisesta sodasta, jossa on kuollut ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yli 12 000 ihmistä. Hän on antanut viranomaisille vallan tappaa huumeiden käyttäjiksi ja myyjiksi epäiltyjä ihmisiä – usein köyhien kaupunginosien asukkaita.

Presidentti on julistanut Mindanaon saarella poikkeustilan islamistikapinallisten vastaisten taisteluiden vuoksi. Rauhanneuvottelut kommunistien kanssa ovat keskeytyneet. Hän on myös ehdottanut kuolemanrangaistuksen palauttamista sekä uhannut erota YK:sta.

Tulilinjalla ovat myös ihmisoikeusaktivistit. Duterte on uhkaillut useaan otteeseen huumesotaa kritisoivia aktivisteja ja muun muassa uhannut mestata nämä. Kesken Suomen-vierailun Pasimio lukee mediasta, että hallinto on listannut valtion vihollisten joukkoon paitsi kommunistit ja islamistit, myös ihmisoikeuspuolustajat.

”Presidentti ei ole piilotellut mielipidettään siitä, että hän pitää ihmisoikeuspuolustajia kiusankappaleina. Yksikään hänen uhkauksistaan ei ole ollut hienovarainen. Meillä on turvaton olo”, hän toteaa.

Rankaisemattomuudesta tuli normi

Filippiinit oli jo ennen Duterten kautta yksi maailman vaarallisimmista paikoista puolustaa ihmisoikeuksia, etenkin maa- ja ympäristöoikeuksia. Aktivisteja tapetaan joka vuosi. Iso osa heistä on ollut alkuperäiskansojen jäseniä, joita on Filippiinien yli satamiljoonaisesta väestöstä noin 14–17 miljoonaa.

He ovat joutuneet väistymään perinteisiltä mailtaan viime vuosikymmeninä plantaasien, kaivosprojektien ja voimaloiden tieltä samalla, kun maan metsät on hävitetty lähes kokonaan. Moni on vastustanut toimia mutta joutunut maksamaan hengellään.

Duterten valtaannousu on kääntänyt tilanteen huonompaan suuntaan. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n mukaan Duterten valtaannousun jälkeen maassa on tapettu yli 50 ihmisoikeusaktivistia. Useimmat ovat olleet viljelijöitä ja alkuperäiskansa-aktivisteja.

Pasimio ei kuulu alkuperäiskansoihin mutta tuntee tilanteen hyvin. Hänen mukaansa oleellista on, että Duterten hallinnon myötä rankaisemattomuudesta ja väkivallasta on tullut osa yleistä ilmapiiriä. Presidentin jatkuva väkivaltainen retoriikka ja naisten halventaminen esimerkiksi raiskauksista ”vitsailemalla” saa tuntumaan, että kaikki on sallittua.

”Alkuperäiskansat sanovat, ettei huumeiden vastainen sota vaikuta heihin, sillä se tapahtuu kaupungeissa. Mutta kun puhumme naisille, he sanovat, että heitä pelottaa eniten väkivallan kulttuuri, joka yhdistyy rankaisemattomuuteen.”

Judy A. Pasimio
Judy A. Pasimio vieraili muun muassa Tampereella esittelemässä uutta kirjaa, jossa etelän ja pohjoisen pallonpuoliskon aktivistit käyvät keskenään kirjeenvaihtoa. (Kuva: Teija Laakso)

Painetta tarvitaan

Duterte sai viime vuoden presidentinvaaleissa yli 16 miljoonaa ääntä. Kansanomainen protestiehdokas vetosi myös alkuperäiskansoihin, jotka ovat olleet pettyneitä edellisen hallituksen politiikkaan. 

Virkaan noustuaan Duterte ei kuitenkaan ole säästänyt väkivaltaiselta retoriikaltaan alkuperäiskansojakaan.

”Hän on väittänyt, että alkuperäiskansaheimojen kouluja käytetään kommunistien rekrytointiin ja että hän voi yhtä hyvin pommittaa niitä. Kaikki sosiaaliset uudistukset ja lupaukset köyhille ja syrjäytyneille ovat menneet viemäristä alas”, Pasimio toteaa.

Pasimion Lilak-järjestö pyrkii nyt kertomaan Duterten äänestäjille, millaista tämän politiikka todellisuudessa on. Osa äänestäjistä on jo alkanut ymmärtää vaikutukset, hän kertoo.

Hän toivoo, että länsimaat painostaisivat enemmän Filippiinien hallintoa.

”Presidentti vaikuttaa kovalta 'en välitä, mitä sanotte' -tyypiltä, mutta hän välittää kyllä kansainvälisestä imagostaan. Uskon, että kansainvälinen paine tappamisen lopettamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi voisi auttaa.”

Esimerkiksi EU onkin jo varoittanut, että se saattaa poistaa Filippiineiltä kauppaetuuksia.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderkansalaisoikeudetdemokratia Filippiinit Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Robert Ryömä (ei varmistettu) 29.10.2017 - 23:04

Filippiinit kuten myös Thaimaa kuuluvat ns. läntiseen arvoyhteisöön, joten länsi sulkee silmänsä sikäläisiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Jos rikkaan lännen kansalaiset eivät rikastuttaisi noita maita turismirahoillaan, sillä voisi olla jotain vaikutusta

Lue myös

Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä