Uutiset Ilmastopolitiikka

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia
Taifuuni Haiyan aiheutti mittavaa tuhoa Filippiineillä vuonna 2013. Nyt maan ihmisoikeuskomitea tutkii, ovatko energiayhtiöt syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin edistämällä ilmastonmuutosta. (Kuva: Henry Donati / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Filippiineillä on käynnissä poikkeuksellinen tutkinta, jossa selvitetään, ovatko kansainväliset fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin edistämällä ilmastonmuutosta.

Tutkintaa suorittaa maan ihmisoikeuskomissio, jolle jätettiin asiasta vetoomus vuonna 2015. Mukana on vuonna 2013 taifuuni Haiyanin tuhoista selvinneitä ihmisiä sekä kansalaisjärjestöjä, muun muassa Kaakkois-Aasian Greenpeace.

Haiyan aiheutti aikoinaan yli 6 300 ihmisen kuoleman ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään.

Climate Liability News -uutissivuston mukaan tapauksen ensimmäiset julkiset kuulemiset pidettiin viime keväänä. Tutkinta on määrä saada päätökseen ensi vuonna. Tänään komission on määrä kuulla todistajana ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteeriä Kumi Naidoota.

”Vuosien ajan olemme nähneet, miten rakkaamme kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä tuhosta. Nyt on aika asettaa vastuulliset tilille. Tutkinta voi olla ennakkotapaus, joka voi auttaa satoja miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti”, Naidoo sanoo Amnestyn tiedotteessa.

Ihmisoikeuskomissio tutkii yhteensä 47 energiayhtiön toimia. Kohteena on öljy-, kaasu- ja hiilifirmoja, muun muassa BP, BHP Billiton, Chevron, ExxonMobil, Shell, Total ja Suncor. Vetoomuksen jättäneet ovat vedonneet siihen, että tutkimusten mukaan vain sata yritystä on aiheuttanut yli 70 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 1988 alkaen.

Maailmalla on viime vuosina nostettu useita oikeusjuttuja ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Esimerkiksi EU:n yleinen tuomioistuin käsittelee kymmenen perheen ja ruotsinsaamelaisen nuorisojärjestön nostamaa kannetta, jonka mukaan unionin ilmastotavoitteet eivät riitä suojelemaan kansalaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Yhdysvalloissa taas lapset ja nuoret ovat nostaneet kanteen hallintoa vastaan ilmastonmuutoksen vaikutusten sivuuttamisesta.

Filippiinien tapaus on kuitenkin ensimmäinen, jossa nimenomaan ihmisoikeuskomitea tutkii ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sillä ei ole valtaa esimerkiksi langettaa sakkoja tai panna syyllisiä vankilaan, mutta järjestöt uskovat, että se voisi toimia ennakkotapauksena ja perusteena uusille oikeusjutuille.

Ilmastopolitiikka politiikkakansalaisyhteiskuntailmastonmuutosluonnonkatastrofit Filippiinit Amnesty International

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Sulavaa lunta ja jäätä

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.