Uutiset Ilmastopolitiikka

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia
Taifuuni Haiyan aiheutti mittavaa tuhoa Filippiineillä vuonna 2013. Nyt maan ihmisoikeuskomitea tutkii, ovatko energiayhtiöt syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin edistämällä ilmastonmuutosta. (Kuva: Henry Donati / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Filippiineillä on käynnissä poikkeuksellinen tutkinta, jossa selvitetään, ovatko kansainväliset fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin edistämällä ilmastonmuutosta.

Tutkintaa suorittaa maan ihmisoikeuskomissio, jolle jätettiin asiasta vetoomus vuonna 2015. Mukana on vuonna 2013 taifuuni Haiyanin tuhoista selvinneitä ihmisiä sekä kansalaisjärjestöjä, muun muassa Kaakkois-Aasian Greenpeace.

Haiyan aiheutti aikoinaan yli 6 300 ihmisen kuoleman ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään.

Climate Liability News -uutissivuston mukaan tapauksen ensimmäiset julkiset kuulemiset pidettiin viime keväänä. Tutkinta on määrä saada päätökseen ensi vuonna. Tänään komission on määrä kuulla todistajana ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteeriä Kumi Naidoota.

”Vuosien ajan olemme nähneet, miten rakkaamme kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä tuhosta. Nyt on aika asettaa vastuulliset tilille. Tutkinta voi olla ennakkotapaus, joka voi auttaa satoja miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti”, Naidoo sanoo Amnestyn tiedotteessa.

Ihmisoikeuskomissio tutkii yhteensä 47 energiayhtiön toimia. Kohteena on öljy-, kaasu- ja hiilifirmoja, muun muassa BP, BHP Billiton, Chevron, ExxonMobil, Shell, Total ja Suncor. Vetoomuksen jättäneet ovat vedonneet siihen, että tutkimusten mukaan vain sata yritystä on aiheuttanut yli 70 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 1988 alkaen.

Maailmalla on viime vuosina nostettu useita oikeusjuttuja ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Esimerkiksi EU:n yleinen tuomioistuin käsittelee kymmenen perheen ja ruotsinsaamelaisen nuorisojärjestön nostamaa kannetta, jonka mukaan unionin ilmastotavoitteet eivät riitä suojelemaan kansalaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Yhdysvalloissa taas lapset ja nuoret ovat nostaneet kanteen hallintoa vastaan ilmastonmuutoksen vaikutusten sivuuttamisesta.

Filippiinien tapaus on kuitenkin ensimmäinen, jossa nimenomaan ihmisoikeuskomitea tutkii ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sillä ei ole valtaa esimerkiksi langettaa sakkoja tai panna syyllisiä vankilaan, mutta järjestöt uskovat, että se voisi toimia ennakkotapauksena ja perusteena uusille oikeusjutuille.

Ilmastopolitiikka politiikkakansalaisyhteiskuntailmastonmuutosluonnonkatastrofit Filippiinit Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla