Uutiset Asekauppa

Europarlamentti haluaa Saudi-Arabian asevientikieltoon

Äänestystulos ei ole sitova, mutta se asettaa lisää paineita Jemeniä pommittavalle Saudi-Arabialle.
(Kuva: edward musiak / Flickr.com / CC BY 2.0)

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen päätöslauselman, jossa vaaditaan asevientikieltoa Saudi-Arabialle. Äänestystulos ei ole juridisesti sitova, mutta se asettaa paineita Saudi-Arabialle, jota on viime aikoina kritisoitu sen pommituskampanjasta Jemeniin.

Uutislähteiden mukaan päätöslauselman puolesta äänesti 359 meppiä ja vastaan 212. Toisessa torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa vaadittiin Jemeniin myös tulitaukoa ja uusia rauhanneuvotteluita.

"Tässä on kyse Jemenistä. Ihmisoikeusloukkaukset ovat saavuttaneet tason, joka tarkoittaa, että Euroopalla on velvollisuus toimia ja lopettaa aseiden myynti Saudi-Arabialle", sanoi päätöslauselman takana oleva brittimeppi Richard Howitt uutistoimisto Reutersille.

Hänen mukaansa Saudi-Arabia on uhannut suhteiden katkaisulla äänestyksen vuoksi.

Eurooppalaiset rauhanjärjestöt, mukaan lukien Suomen Rauhanliitto ja Suomen Sadankomitea, kampanjoivat äänestyksen alla asevientikiellon puolesta. Avaaz-kampanjanjärjestön vetoomuksen asevientikiellon puolesta on allekirjoittanut jo yli 740 000 ihmistä.

"Vaikka parlamentin julkilausuma ei sido jäsenmaita, on lausuma viesti EU:n jäsenmaiden päättäjille. Asekauppa Lähi-itään ja Saudi-Arabiaan ei ole mitä tahansa normaalia kaupankäyntiä", toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen järjestöjen tiedotteessa.

Saudi-Arabia liittolaisineen alkoi pommittaa Jemeniä viime vuoden maaliskuussa. Kohteena ovat Jemenin shiialaiset huthikapinalliset. Pommituksissa on kuollut myös siviilejä, ja sekä YK että ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Saudi-Arabiaa ihmisoikeusrikkomuksista. Saudi-Arabian on kerrottu käyttäneen myös rypäleaseita.

EU-maiden asevientiä säätelee muun muassa jäsenmaiden yhteinen kanta. Sen mukaan aseita ei saa myydä maihin, joissa niitä saatettaisiin käyttää vakaviin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Suomen toiseksi tärkein asekauppakumppani

Jemen oli jo ennen konfliktin kärjistymistä humanitaarisessa kriisissä. Nyt jo noin 14,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Konfliktissa on kuollut YK:n mukaan lähes 3 000 siviiliä.

Tällä viikolla julkistettujen Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tilastojen mukaan Saudi-Arabiaan viedään maailmassa toiseksi eniten aseita heti Kiinan jälkeen. Asevienti maahan on kasvanut viime vuosina 275 prosenttia.

EU-maista maalle myyvät aseita etenkin Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Vuonna 2014 maa oli myös Suomen toiseksi tärkein asekauppakumppani. Rauhanjärjestöt kritisoivat aiemmin tänä vuonna myös vientilupaa, joka myönnettiin viime vuoden lopulla Patrialle panssariajoneuvojen viemiseksi Arabiemiirikuntiin. Arabiemiirikunnat on mukana Saudi-Arabian johtamassa Jemeniä pommittavassa liittoumassa.

Asekauppa politiikkaEUaseet & armeijakonflikti JemenSaudi-Arabia SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Veistos revolverista, jonka piippu on pantu solmuun.

Kansainvälisen asekaupan 20 vuotta jatkunut kasvu on viimein pysähtynyt, mutta Lähi-idän asetuonti kasvaa edelleen

Aseiden vienti ja tuonti on kasvanut vuosikausia, mutta nyt kasvu näyttää viimein taittuneen. On kuitenkin liian aikaista arvioida, onko muutos pysyvä, arvioi Tukholman rauhantutkimusinstituutti.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman