Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppa tilkitsee rajojaan kehitysavulla

Marraskuussa pidetyn Vallettan kokouksen piti tarjota siirtolaisille turvallisempia väyliä Eurooppaan, mutta suomalaisasiantuntijoiden mukaan uhkana on, että kehitysyhteistyöstä tehdään rajavalvonnan väline.
Syyrian pakolaisia Itävallassa. (Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Euroopan ja Afrikan päättäjät sopivat Maltan pääkaupungissa Vallettassa marraskuussa siirtolaisuuden kontrolloimisesta kehitys- ja turvallisuusyhteistyöllä, jota rahoitetaan 1,8 miljardin euron hätärahastosta.

Siinä, missä EU on korostanut Vallettassa vallinnutta kumppanuuden henkeä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä, yhteistyötä on julkisuudessa kritisoitu kehitysavun tarjoamiseksi vastineeksi palautusten tehostamisesta ja rajavalvonnan ulkoistamisesta.

Valletta-kritiikkiin yhtyvät myös suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen, Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sekä siirtolaisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Anita Kynsilehto.

Palvelujen ostamista ihmisoikeudet sivuuttaen

Vallettan huippukokouksen asialistalla oli siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen, laillisen liikkuvuuden tehostaminen, siirtolaisten suojelu, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen ja palauttamisen tehostaminen. Turvallisuusyhteistyön osalta Vallettassa sovittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy rajavalvonnan ja turvallisuushallinnon vahvistamista sekä rajat ylittävän poliisi- ja oikeuslaitosyhteistyön kehittämistä.

EU lupasi kokouksen yhteydessä myös Turkille kolmen miljardin euron tuen ja viisumihelpotuksia muuttoliikkeen pysäyttämisestä, ja yhteistyöstä päästiin sopuun marraskuun lopussa.

Kehyksen Rilli Lappalainen pitää hyvänä, että EU vihdoin ottaa huomioon Afrikan sisäisen valtavan muuttoliikkeen, joka on tähän mennessä kiinnostanut lähinnä Afrikan unionia. Hän katsoo siirtolaisten kuitenkin jääneen Vallettassa poliittisen pelin pelinappuloiksi.

"Vallettassa kulminoitui Euroopan sisäinen keskustelu siitä, miten saadaan rajat kiinni ja siirtolaiset ulos", hän toteaa.

Lappalainen on huolissaan palautusten lisäämisestä maihin, joissa turvallisuutta ei voida taata. Erityisen ongelmallisena hän pitää EU:n pyrkimystä ulkoistaa siirtolaisuus Turkkiin, jossa olosuhteet leireillä ovat tukalat ja siirtolaisiin on raportoitu kohdistuvan ihmisoikeusrikkomuksia.

"EU:n pitäisi miettiä asiaa kokonaisuutena, huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kantaa vastuunsa. Ei voida vain pestä käsiä ja ostaa kolmatta osapuolta hoitamaan homma omasta puolesta", hän sanoo.

Kehitysyhteistyöstä rajavalvonnan työkalu?

Vallettan lisäresursseja kehitykseen Lappalainen pitää tervetulleina, mutta hän katsoo keinojen vielä puuttuvan siirtolaisuuteen ajavien konfliktien ja ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi. Pakolaisavun Väkiparta kuitenkin varoittaa tekemästä kehitystuesta rajavalvonnan välinettä.

"Vaikka siirtolaisuus ja köyhyyden vähentäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, niissä on kuitenkin kyse eri asioista. Se, että kehitysyhteistyöstä pyritään tekemään työkalu siirtolaisuuden torjumiseksi, on vääristä lähtökohdista tehtyä politiikkaa", Väkiparta sanoo.

Väkiparta toteaa Afrikan unionin suostuneen yllättävän kevyesti EU:n rajapolitiikan näkökulmasta sanelemiin ehtoihin. Siirtolaisten rahalähetyksillä, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia Afrikan bruttokansantuotteesta, on katsottu olevan merkittävä vaikutus alueen kehitykseen.

Ei uusia turvallisia väyliä Eurooppaan

Väkiparta korostaa, että vaikka Vallettassa on todettu pakolaisten suojelun ja tukemisen tarve, uusia turvallisia kanavia Eurooppaan ei kuitenkaan tarjota. Hän toteaa, että Vallettassa sovitut viisumihelpotukset ja perheen yhdistämisen helpotukset loistavat poissaolollaan Suomen hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta.

"Osa ohjelmasta pohjautuu Vallettassa sovittuun ja osa on ristiriidassa sen kanssa. Viisumipolitiikkaa ei helpoteta millään muotoa ja perheen yhdistämisiä päinvastoin kiristetään", Väkiparta toteaa.

Rajojen ulkoistaminen EU:n pitkäaikainen tavoite

Siirtolaisuustutkija Kynsilehto on järjestöjen kanssa samoilla linjoilla muuttoliikeyhteistyön lähtökohdista sekä siitä, että uusien laillisten väylien avaaminen jäi Vallettassa hyvin vaisuksi.

"Vallettan huippukokous vahvisti olemassa olevaa linkkiä kehitystuen ehdollistamiseksi tehostetulle rajavalvonnalle ja muulle muuttoliikkeiden hallinnalle. Se ei juurikaan edistä kuin sellaisten Etelän kansalaisten liikkumista, joille tämä on jo muutoinkin ollut mahdollista", Kynsilehto sanoo.

Kynsilehto muistuttaa, että EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään sekä rajavalvonnan että turvapaikkakäsittelyjen ulkoistaminen. Tästä esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien liikkuvuuskumppanuussopimukset Jordanian, Tunisian ja Marokon kanssa sekä palautussopimuksen Turkin kanssa.

Artikkeli on toteutettu Eurooppatiedotuksen viestintätuella.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Kreikan saarille saapui syyskuussa eniten turvapaikanhakijoita kolmeen vuoteen – YK:n pakolaisjärjestö vetoaa etenkin yksin tulleiden lasten auttamiseksi

Kreikan saarilla on nyt 30 000 turvapaikanhakijaa ja vastaanottokeskuksissa on moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin niihin mahtuisi. YK:n pakolaisjärjestö vaatii tuhansien siirtämistä mantereelle jatkamaan turvapaikkaprosessiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.