Uutiset

Euroopan sosiaalifoorumissa puhuttavat perustuslaki ja militarisaatio

Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt kokoontuvat marraskuussa jo toisen kerran maanosan yhteiseen sosiaalifoorumiin, tällä kertaa Pariisiin. Paikalle on lähdössä runsaasti myös suomalaisia järjestöaktiiveja. Attacin Juhani Lohikoski arvioi, että foorumin keskeisiä teemoja tulevat olemaan ainakin Euroopan perustuslaki ja militarisaatio.

Maailmanlaajuinen sosiaalifoorumiliike alkaa vakiinnuttaa asemaansa. Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt kokoontuvat marraskuussa jo toisen kerran maanosan yhteiseen foorumiin etsimään vaihtoehtoja nykymenolle, verkostoitumaan ja suunnittelemaan tulevaa. Pariisin sosiaalifoorumista odotetaan vakiintuvan instituution voimannäyttöä - ja näkemyseroja pursuavaa tilaisuutta.

Suomalaiset tulevat nyt ensi kertaa olemaan toden teolla mukana. Viime vuoden foorumiin Firenzeen oli eksynyt vain kymmenkunta aktivistia. Nyt Suomen Attac on järjestämässä bussikuljetusta Pariisiin, ja yhteensä suomalaisia järjestöihmisiä paikan päällä tulee olemaan arviolta satakunta. Foorumiin valmistautuvat aktivistit kerääntyivät maanantaina Uudelle ylioppilastalolle keskustelemaan ESF-prosessista ja kuuntelemaan, mitä Attacin Juhani Lohikoskella ja tutkija Petri Minkkisellä oli sanottavana.

Mielipiteitä, ihmisiä, tapahtumia

Euroopan sosiaalifoorumi noudattelee globaalin esikuvansa mallia. Yhteisesti hyväksytyt periaatteet ovat samat, ja poliittiset huolenaiheetkin kovasti samanoloisia: neljän päivän aikana keskustellaan varmasti sodasta, uusliberalismista, rasismista, patriarkaatista ja ympäristöstä.

Tapahtuma jopa pyörii samanlaisilla aikatauluilla kuin esikuvansa: aamupäivät on varattu suurille puhetilaisuuksille, iltapäiviksi jakaannutaan pienempiin työpajoihin. Eroja Maailman sosiaalifoorumiin löytyy Juhani Lohikosken mukaan lähinnä siitä, että Pariisin on odotettavissa enemmän ruohonjuuritason toimijoita - useilla aktivisteilla kun ei ole varaa matkustaa globaaliin foorumiin.

Lohikoski muistutti ihmisiä foorumin prosessiluonteisuudesta. Pariisiin ei lähdetä hakemaan valmiita vastauksia. "Ainutlaatuista sosiaalifoorumissa on, että sen ei tarvitse muodostaa poliittista ohjelmaa puolueen tavoin. Liikkeen sisällä on paljon eriäviä näkemyksiä ja tämä pitää hyväksyä."

Lohikosken mukaan Firenzen foorumin kuitenkin osoitti, että löyhäkin verkosto voi saada hyvin konreettisia tuloksia aikaiseksi: sosiaalifoorumin loppulausumassa esitettiin kansainvälistä toimintapäivää sotaa vastaan, ja helmikuun mielenosoitusten laajuushan on hyvin muistissa.

Näkemyksiä on paljon, koska niin on ihmisiäkin. Viime vuoden sosiaalifoorumiin Firenzeen odotettiin 20 000 osallistujaa, ja paikalle ilmestyi 50 000. Loppumielenosoitus kokosi miljoona ihmistä vastustamaan sotaa. Pariisin sosiaalifoorumin tulevaa osallistujamäärää ei tiedä kukaan, mutta tuskin ainakaan alle Firenzen lukujen jäädään.

Euroopan tulevaisuus puhuttaa

Vaikka käsittelyyn tuntuisikin mahtuvan koko maailma, joitain linjoja foorumissa näkyy. Tunnelma tulee olemaan toisenlainen kuin Firenzessä, jolloin Yhdysvaltain sotaretkisuunnitelmat yhdistivät laajoja joukkoja rauhanasian taakse. "Nyt ei varmasti samanlaista intoa sodan vastustamiseen ole, kun sotaa ei voida enää estää", Petri Minkkinen sanoi.

Sen sijaan eurooppalaisten järjestöjen odotetaan keskittyvän Euroopan Unionin tulevaisuudensuunnitelmien pohtimiseen. Juhani Lohikoski arvioi, että Euroopan perustuslaki ja militarisaatio tulevat olemaan Pariisissa keskeisiä teemoja. Nämä ovat sikäli vaikeampia teemoja kuin sodan vastustaminen, että yksimielisyys liikkeen sisällä on käytännössä mahdottomuus.

Sosiaalifoorumissa tulevat varmasti näkymään samanlaiset mielipide-erot kuin eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa laajemminkin. Joidenkin mielestä Yhdysvaltain nykypolitiikkaan on vastattava Euroopan sotilaallisella varustautumisella. Ajattelumallin mukaan tämä vähentäisi Yhdysvaltain poliittista otetta Euroopasta, jota se NATOn kautta pitää.

Minkkinen katsoi, että "varustatuminen on aina aseteollisuuden piikkiin pelaamista", mutta muistutti että tärkeintä on Euroopan poliittinen suunta eikä se, miten tämä suunta luodaan. Militarisointi ei vielä kerro sitä, olisiko tämän Euroopan maailmanvaltaa palauttavan kehityksen lopputulos vanha kolonialistinen Eurooppa vai uusi, solidaarinen Eurooppa.

"Ehdoton lähtökohta pitäisi olla, että EU:sta ei kehitetä imperialistista maailmanvaltaa. Jos tästä päästään yksimielisyyteen, ollaan jo pitkällä", Minkkinen sanoo.

Sosiaalifoorumilta odotetaan myös jonkinlaista loppulausumaa. Kaikkia yhdistävä aihe voisi löytyä vaikka EU:n demokratiasta. Vaikka aktivisteista löytyy sekä Unionin integraation kannattajia että vastustajia, demokratiavaatimuksiin voivat kaikki yhtyä. Loppulausuma saattaa päätyä vaatimaan esimerkiksi kansanäänestystä EU:n perustuslaista kaikissa jäsenvaltioissa.

Minkkinen muistutti vielä, että perustuslain sisältökin on vielä muutettavissa, jos riittävän voimakas lobbaustaho löytyy. "Maanosan laajuisen sosiaalifoorumin kannanotto voisi olla hyvin merkittävä asia".


Euroopan sosiaalifoorumin virallisen sivut:
www.fse-esf.org

Lisätietoa foorumista ja bussikuljetuksesta suomeksi:
www.attac.kaapeli.fi/paikallis/helsinki/esf.html

kansalaisyhteiskuntaglobalisaatio

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi