Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

EU:n uusi maahanmuuttostrategia jakaisi pakolaisvastuita

Suomen osuus suunnitellusta 20 000 pakolaisen kiintiöstä olisi 293. Suomen Pakolaisapu pitää määrää verraten pienenä.
(Kuva: Len Matthews / cc 2.0)

EU-komissio haluaa pakolaiset tasaisemmin eri EU-maiden kesken. Komission tänään julkaistun maahanmuuttostrategian mukaan EU varaa tänä ja ensi vuonna 50 miljoonaa euroa siihen, että EU-maihin voitaisiin sijoittaa 20 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä vuodessa.

Aiemmin tällä viikolla julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan jaossa otetaan huomioon valtioiden aiemmat panokset pakolaisten vastaanotossa, väkiluku, bruttokansantuote sekä työttömyysaste.

Varsinainen suunnitelma kiintiöistä on tarkoitus julkistaa myöhemmin toukokuussa, mutta Suomen osuudeksi tulisi komission tämänhetkisten tietojen mukaan 293 henkilöä.

Strategia on akuutti, sillä Välimerelle on tänä vuonna hukkunut jo lähes 2 000 siirtolaista. Komission mukaan jäsenvaltioita ei voikaan enää jättää yksin Välimeren ongelmien kanssa, vaan maahanmuutosta on kannettava yhteinen vastuu.

"Siirtolaisuus kuuluu kaikille jäsenvaltioille, ja kaikkia jäsenvaltioita vaaditaan nyt puuttumaan tähän historialliseen haasteeseen", EU:n ulkopolitiikan edustaja Federica Mogherini totesi tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.

Strategiaa on tarkoitus rahoittaa tänä vuonna 89 miljoonan euron lisäbudjetilla. Esimerkiksi EU:n rajavalvontaoperaatio Frontexin Triton- ja Poseidon-operaatioiden rahoitus on tarkoitus kolminkertaistaa loppuvuodeksi.

EU-maiden johtajien on määrä käsitellä strategiaa kesäkuussa.

Suomen osuus liian pieni?

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta pitää ehdotusta 20 000 pakolaisen kiintiöstä hyvänä, kunhan se lasketaan nykyisten kiintiöiden päälle.

"Toisaalta, kun muistaa, että lähes 90 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa, niin 20 000 on aika vähän", hän muistuttaa.

Myös Suomen osuus jäisi verraten pieneksi. Tällä hetkellä pakolaisia otetaan korotetussa kiintiössä 1 050, joten uusi kiintiö tarkoittaisi noin 1 350:tä. Pakolaisapu ajaa Suomeen kuitenkin 2 000 pakolaisen, sillä Suomeen tulee vuosittain verraten vähän turvapaikanhakijoita: noin 3 600, Ruotsiin taas yli 80 000.

Tämänhetkisen laskukaavan mukaan esimerkiksi köyhä Romania joutuisi ottamaan enemmän pakolaisia kuin Suomi. Väkiparta muistuttaakin, että EU-maihin on luotava yhdenmukainen vastaanottojärjestelmä ennen kuin pakolaisia voidaan alkaa sijoittaa.

"Tältä istumalta ei voi ruveta lähettämään pakolaisia EU-maihin, jotka eivät kykene heitä vastaanottamaan."

Väkiparta muistuttaa myös, että EU:n aiemmin esittelemä ajatus sotilasoperaatiosta Välimeren salakuljetusveneiden tuhoamiseksi on vain laastariratkaisu, joka ei puutu varsinaiseen ongelmaan, konflikteihin.

Myös Libya ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ovat vastustaneet operaatiota. Sen on pelätty muun muassa heikentävän kalastajien elinkeinoja.

Pakolaisapu on ehdottanut turvallisten reittien luomista pakolaisille esimerkiksi humanitaaristen viisumien avulla. Sellaisen saadessaan pakolaiset voisivat matkustaa laillisesti Eurooppaan anomaan turvapaikkaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”