Uutiset

EU:n turvapaikkapolitiikkaa protestoidaan laajalla kampanjalla

EU:n kiristyvä turvapaikkapolitiikka on saanut kansalaisjärjestöt Euroopassa yhteiseen kampanjaan otsikolla "Kukaan ei ole laiton". Vaikka unioni on perustettu lisäämään työvoiman vapaata liikkuvuutta, vanhat jäsenmaat ovat viime aikoina keskittyneet torjumaan maahanpyrkijöitä uusista jäsenmaista. Järjestöt puhuvatkin "Euroopan linnakkeesta."

EU:n alueella asuu noin 56 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotka muodostavat 7,7 prosenttia väestöstä, laskee Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM. Lisäksi EU-maissa elää arviolta 3-4,5 miljoonaa laitonta siirtolaista. Viime aikoina yhä useammat luvattomat tulijat ovat kuitenkin päättyneet viranomaisten huomaan.

Noiden ihmisten kohtelusta ja tulevasta kohtalosta huolestuneet kansalaisjärjestöt ovat aloittaneet kampanjan otsikolla "Kukaan ei ole laiton".

"Maahanmuuttajat esitetään uhkana, jolta meidän on suojauduttava", Pierre-Arnaud Perrouty sanoo. Hän osallistuu kampanjaan rasismia, antisemitismiä ja muukalaisvihaa vastustavan ranskalaisen järjestön edustajana.

"Säilöönottokeskukset täyttävät kahta tehtävää: yhtäältä ihmiset lukitaan sisään maastakarkotusta varten, ja toisaalta annetaan vahva viesti sekä tuleville maahanpyrkijöille että kotimaan yleiselle mielipiteelle", hän jatkaa. Kansalaisjärjestöt puhuvat "Euroopan linnakkeesta", joka on yhdenmukaistanut sääntöjään ulkopuolisten torjumiseksi.

Migreurop-verkoston edustaja Claire Rodier muistuttaa, että säilöönottokeskuksissa viruvien ihmisten ainoa rikos on laiton rajanylitys. Migreurop on kartoittanut "leirien Euroopan". Nykyisten jäsenten ja keväällä EU:hun liittyvien valtioiden alueelta leireiksi kutsuttuja säilöönottokeskuksia löytyy yli 130.

Saksassa on 21 leiriä, Kreikassa 19, Ranskassa 15, Britanniassa ja Espanjassa 12, Italiassa 11, Unkarissa ja Tshekissä 8, Belgiassa 6, Maltassa 5 ja Hollannissa 4. Ruotsissa ja Tanskassa on kartan mukaan muutamia leirejä, mutta Suomesta järjestö ei ole sellaisia löytänyt, vaikka ulkomaalaisten säilöönottoa tapahtuu. Leirien asukkaiden määrästä ei ole tietoa.

Säilöönottokeskusten toimintatavat vaihtelevat. Osa on vankilan kaltaisia vartioituja laitoksia, toisista asukkaat pääsevät vapaasti ulos. Keskukset voivat olla julkisia tai yksityisiä.

Pidätysajat vaihtelevat rajusti. Ranskassa on 36 päivän yläraja, Belgiassa se on viisi kuukautta ja Saksassa 1,5 vuotta. Britanniassa aikarajaa ei ole. Saksassa ja Irlannissa on käytäntönä lähettää maahanpyrkijät vankilaan silloin, kun pakolaiskeskukset ovat täynnä. Leirien asukkailla on oikeus anoa poliittista turvapaikkaa, mutta oikeudellista apua siihen ei taata, Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) Enrico Davoli sanoo.

YK:n pakolaisvirasto UNHCR arvioi, että Euroopassa on 4,4 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Moni heistä kuuluu laittomiksi siirtolaisiksi luokiteltuun ryhmään. Poliittisia turvapaikkoja myönnetään Euroopassa nyt aiempaa vähemmän. Hollanti päätti vastikään karkottaa kolmen vuoden kuluessa 26 000 ihmistä. He tulivat vuosina 1999-2001 pääosin Iranista, Afganistanista ja Somaliasta.

Ahkerin karkottaja on kuitenkin Saksa, jonka 7,3 miljoonaa ulkomaalaista muodostavat liki yhdeksän prosenttia väestöstä. "Noin 50 000 ihmistä karkotetaan joka vuosi. Sitä ennen he joutuvat viettämään viikkoja tai kuukausia säilöönottokeskuksissa. Vuodesta 1993 lähtien 111 ulkomaalaista on tappanut itsensä karkotuksen pelossa. Itsemurhista 47 tehtiin keskuksissa", saksalainen lakimies Tilman Clauss kertoo.

Italiassa toimittajia ei päästetä säilöönottokeskuksiin, joita kansanedustaja Tana de Zulueta luonnehtii "oikeudettomiksi tiloiksi, jotka ovat näkymättömiä yleiselle mielipiteelle". Lääkärit ilman rajoja julkaisi tammikuussa raportin Italian säilöönottokeskuksista. Sen mukaan asuinolot ovat niissä puutteelliset, eikä oikeudellista ja mielenterveydellistä apua ole riittävästi tarjolla. Tilannetta pahentavat huumeet ja virkavallan tarpeettoman kovat otteet.

Espanja on perustanut kaksi "avointa leiriä" Ceutaan ja Melillaan, jotka ovat sen hallitsemia alueita Marokossa. Tarkoitus on käsitellä turvapaikka-anomukset ennen kuin hakijat ylittävät Gibraltarinsalmen. Huomattava osa Eurooppaan pyrkivistä afrikkalaisista tulee Espanjan kautta.

Migreuropen mukaan kyse on "rajojen ulkoistamisesta". Myös Britannian hallitus suunnittelee leirien perustamista Euroopan ulkopuolelle käsittelemään turvapaikka-anomuksia. Järjestöt pitävät sitä koko EU:n siirtolaispolitiikan tulevana suuntana.

Viranomaisten mukaan "etätutkinta" säästää ihmishenkiä. Espanjassa asuvien marokkolaisten järjestö arvioi, että vuodesta 1997 lähtien noin 4 000 Espanjaan pyrkinyttä afrikkalaista on kuollut tai kadonnut, valtaosin Atlantin aaltoihin.

EU on asettanut tiukan maahanmuuttopolitiikan jäsenyyden ehdoksi kymmenelle uudelle tulokkaalle. Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tshekin, Unkarin ja Viron on määrä liittyä järjestöön toukokuun alusta.

Kansalaisjärjestöjen mukaan EU:n maahanmuuttopolitiikan sisältönä on "Ei minun takapihalleni". "Teillä voi olla vaikeuksia elämässänne, ja se on meistä surullista, mutta teidän täytyy etsiä jokin muu paikka", Perrouty kuvaa EU:n linjaa.

siirtolaisuuspakolaiset Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta