Uutiset

EU:n ilmastopolitiikka horjuu idässä

Merkittävä osa EU:n tuista itäisille jäsenmailleen menee kuljetussektorin kehittämiseen. Tierakentamisen suosiminen vaarantaa päästöjen vähennystavoitteet, ympäristöjärjestöt moittivat.

Merkittävä osa EU:n tuista itäisille jäsenmailleen menee kuljetussektorin kehittämiseen. Tierakentamisen suosiminen vaarantaa päästöjen vähennystavoitteet, ympäristöjärjestöt moittivat.

Liki kolmannes Euroopan unionin avusta uusille itäisille jäsenmailleen menee lähivuosina kuljetussektorin kehittämiseen, ja valtaosa siitä on tienrakennusta, ympäristöjärjestöt sanovat.

Maan ystävät on analysoinut EU:n tukihankkeita itäisen Keski-Euroopan maissa.

Joukkoon kuuluvat vuonna 2004 liittyneet Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro sekä tämän vuoden alusta mukaan otetut Bulgaria ja Romania.

Kymmenelle valtiolle on myönnetty EU:n tukea vuosille 2007-2013 kaikkiaan 117 miljardia euroa. Siitä 30 prosenttia menee kuljetusalalle, jonka potista puolet haukkaa moottori- ja muiden teiden rakentaminen.

Ympäristöjärjestöjen mielestä apu on räikeässä ristiriidassa EU:n omien ilmastotavoitteiden kanssa.

Yhteisö lupasi maaliskuussa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja enemmänkin, jos maailman muut rikkaat maat lähtevät mukaan talkoisiin.

Juuri auto- ja rekkaliikenteen kasvu lisää uusissa EU-maissa haitallisia päästöjä kiivaimmin. Ympäristöväki suomii EU:ta, että se rohkaisee julkisin varoin itäeurooppalaisia autoilemaan esimerkiksi raideliikenteen suosimisen sijasta.

Vakavista saasteongelmista kärsivä Unkarin pääkaupunki Budapest esimerkiksi alkoi jo 1990-luvulla vähentää joukkoliikenteen julkista tukea.

Tshekin tasavallassa, Sloveniassa ja Liettuassa on nyt enemmän autoja asukasta kohti kuin Tanskassa.

Martin Konecny Maan ystävistä pitää EU:n politiikkaa ristiriitaisena.

”Yhtäältä ilmastonmuutokselle yritetään oikeasti tehdä jotain, mutta toisaalta rahoituspolitiikka jatkuu entiseen malliin.”

Järjestön mukaan EU:n uusista jäsenmaistä suurimman, Puolan, työllisyys- ja kasvusuunnitelmat voivat kolminkertaistaa sen kasvihuonepäästöt vuonna 2013 vuoden 2003 tasosta.

Nimettömänä haastateltu puolalainen diplomaatti hämmästelee lukuja, mutta arvioi, ettei Puola pysty kehittämään teollisuuttaan ilman päästöjen kasvua.

Maan ystävät tutki uusien jäsenmaiden suunnitelmia EU-tuen käytöstä ja katsoo, että ainoastaan Liettua ottaa energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvat energianlähteet vakavasti. Maa aikoo suunnata viisi prosenttia avusta näihin kohteisiin. Puolan ja Unkarin suunnitelmissa osuus on yhden prosentin luokkaa.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa pitäisi pikimmin parantaa korkeiden asuinkerrostalojen energiatehokkuutta, sillä niiden lämpöhävikki on valtava.

Järjestö laskee, että talojen tiivistäminen vaatisi 25 miljardin euron sijoituksen, mutta toisi mittavat säästöt energialaskuihin.

EU:n luottolaitos, Euroopan investointipankki (EIB), on myös joutunut luonnonystävien hampaisiin.

Bankwatch-järjestö on tutkinut EIB:n vuosina 1996-2005 liikennehankkeisiin myöntämiä 112 miljardin euron lainoja. Yli puolet meni tie- ja lentoliikenteeseen, joten EIB:kin saa satikutia saastuttavimpien liikennemuotojen suosimisesta.

Pankki on rahoittanut laajennuksia Lontoon Heathrow'ssa, Amsterdamin Schipholissa ja Madridin Barajasissa. Kun lentokenttien uusi kapasiteetti on käytössä, niiden hiilidioksidipäästöt ylittävät vaikkapa Irlannin tai Norjan vuotuiset päästöt.

Yksityisellä puolella suurimpien EIB:n lainojen saajia ovat olleet Bankwatchin mukaan autotehtaat.

”Näytön valossa EIB:tä ovat ohjanneet asiakkaiden toiveet pikemminkin kuin vastaaminen Eurooppaa ja maailmaa kohtaaviin haasteisiin”, kuljetusasioita Bankwatchissa seuraava Anelia Stefanova sanoo.

Hän vaatii loppua EIB:n lentokoneita ja autoja suosivalle lainakulttuurille.

EIB:n edustajan mukaan pankki on parantanut tapojaan tutkitun jakson jälkeen. Pankin tehtävä on yhä tukea EU:n kuljetuspolitiikkaa, mutta nyt ympäristöseikat aiotaan ottaa huomioon jokaisessa lainapäätöksessä.

Lainojen volyymilla mitattuna EIB on maailman suurin julkinen kansainvälinen rahoituslaitos.

ilmastonmuutos Itä-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista