Uutiset

EU:n ilmastopolitiikka horjuu idässä

Merkittävä osa EU:n tuista itäisille jäsenmailleen menee kuljetussektorin kehittämiseen. Tierakentamisen suosiminen vaarantaa päästöjen vähennystavoitteet, ympäristöjärjestöt moittivat.

Merkittävä osa EU:n tuista itäisille jäsenmailleen menee kuljetussektorin kehittämiseen. Tierakentamisen suosiminen vaarantaa päästöjen vähennystavoitteet, ympäristöjärjestöt moittivat.

Liki kolmannes Euroopan unionin avusta uusille itäisille jäsenmailleen menee lähivuosina kuljetussektorin kehittämiseen, ja valtaosa siitä on tienrakennusta, ympäristöjärjestöt sanovat.

Maan ystävät on analysoinut EU:n tukihankkeita itäisen Keski-Euroopan maissa.

Joukkoon kuuluvat vuonna 2004 liittyneet Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro sekä tämän vuoden alusta mukaan otetut Bulgaria ja Romania.

Kymmenelle valtiolle on myönnetty EU:n tukea vuosille 2007-2013 kaikkiaan 117 miljardia euroa. Siitä 30 prosenttia menee kuljetusalalle, jonka potista puolet haukkaa moottori- ja muiden teiden rakentaminen.

Ympäristöjärjestöjen mielestä apu on räikeässä ristiriidassa EU:n omien ilmastotavoitteiden kanssa.

Yhteisö lupasi maaliskuussa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja enemmänkin, jos maailman muut rikkaat maat lähtevät mukaan talkoisiin.

Juuri auto- ja rekkaliikenteen kasvu lisää uusissa EU-maissa haitallisia päästöjä kiivaimmin. Ympäristöväki suomii EU:ta, että se rohkaisee julkisin varoin itäeurooppalaisia autoilemaan esimerkiksi raideliikenteen suosimisen sijasta.

Vakavista saasteongelmista kärsivä Unkarin pääkaupunki Budapest esimerkiksi alkoi jo 1990-luvulla vähentää joukkoliikenteen julkista tukea.

Tshekin tasavallassa, Sloveniassa ja Liettuassa on nyt enemmän autoja asukasta kohti kuin Tanskassa.

Martin Konecny Maan ystävistä pitää EU:n politiikkaa ristiriitaisena.

”Yhtäältä ilmastonmuutokselle yritetään oikeasti tehdä jotain, mutta toisaalta rahoituspolitiikka jatkuu entiseen malliin.”

Järjestön mukaan EU:n uusista jäsenmaistä suurimman, Puolan, työllisyys- ja kasvusuunnitelmat voivat kolminkertaistaa sen kasvihuonepäästöt vuonna 2013 vuoden 2003 tasosta.

Nimettömänä haastateltu puolalainen diplomaatti hämmästelee lukuja, mutta arvioi, ettei Puola pysty kehittämään teollisuuttaan ilman päästöjen kasvua.

Maan ystävät tutki uusien jäsenmaiden suunnitelmia EU-tuen käytöstä ja katsoo, että ainoastaan Liettua ottaa energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvat energianlähteet vakavasti. Maa aikoo suunnata viisi prosenttia avusta näihin kohteisiin. Puolan ja Unkarin suunnitelmissa osuus on yhden prosentin luokkaa.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa pitäisi pikimmin parantaa korkeiden asuinkerrostalojen energiatehokkuutta, sillä niiden lämpöhävikki on valtava.

Järjestö laskee, että talojen tiivistäminen vaatisi 25 miljardin euron sijoituksen, mutta toisi mittavat säästöt energialaskuihin.

EU:n luottolaitos, Euroopan investointipankki (EIB), on myös joutunut luonnonystävien hampaisiin.

Bankwatch-järjestö on tutkinut EIB:n vuosina 1996-2005 liikennehankkeisiin myöntämiä 112 miljardin euron lainoja. Yli puolet meni tie- ja lentoliikenteeseen, joten EIB:kin saa satikutia saastuttavimpien liikennemuotojen suosimisesta.

Pankki on rahoittanut laajennuksia Lontoon Heathrow'ssa, Amsterdamin Schipholissa ja Madridin Barajasissa. Kun lentokenttien uusi kapasiteetti on käytössä, niiden hiilidioksidipäästöt ylittävät vaikkapa Irlannin tai Norjan vuotuiset päästöt.

Yksityisellä puolella suurimpien EIB:n lainojen saajia ovat olleet Bankwatchin mukaan autotehtaat.

”Näytön valossa EIB:tä ovat ohjanneet asiakkaiden toiveet pikemminkin kuin vastaaminen Eurooppaa ja maailmaa kohtaaviin haasteisiin”, kuljetusasioita Bankwatchissa seuraava Anelia Stefanova sanoo.

Hän vaatii loppua EIB:n lentokoneita ja autoja suosivalle lainakulttuurille.

EIB:n edustajan mukaan pankki on parantanut tapojaan tutkitun jakson jälkeen. Pankin tehtävä on yhä tukea EU:n kuljetuspolitiikkaa, mutta nyt ympäristöseikat aiotaan ottaa huomioon jokaisessa lainapäätöksessä.

Lainojen volyymilla mitattuna EIB on maailman suurin julkinen kansainvälinen rahoituslaitos.

ilmastonmuutos Itä-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen