Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

EU vetää aluksensa Välimeren siirtolaisoperaatiosta – ”Vastuuton ja holtiton päätös”

EU-maat ovat sopineet jatkavansa siirtolaisten salakuljetuksen vastaista operaatio Sophiaa, mutta jatkossa Välimerellä ei enää partioi laivoja, jotka voisivat pelastaa siirtolaisia. Järjestöt syyttävät unionia ihmisten hylkäämisestä merelle, sillä myöskään kansalaisjärjestöjen laivoja ei enää partioi Välimerellä.
EU-lippuja Euroopan komission rakennuksen edessä
EU on torjunut salakuljetusta Välimerellä mutta aikoo nyt vetää laivansa operaatiosta. (Kuva: Stuart Chalmers / CC BY-NC 2.0)

EU poistaa Välimereltä laivansa, jotka ovat aiemmin pelastaneet siirtolaisia ja pakolaisia. EU-maat päättivät tällä viikolla, että salakuljetuksen vastaista operaatio Sophiaa jatketaan puolella vuodella, mutta kaksi jäljellä ollutta laivaa vedetään Välimereltä.

Lentopartiointi kuitenkin laajenee. Myös yhteistyötä Libyan rannikkovartioston kanssa jatketaan.

EU aloitti siirtolaisten ja pakolaisten salakuljetuksen vastaisen operaatio Sophian vuonna 2015. Se on pelastanut mereltä noin 45 000 ihmistä, kertoo saksalainen Deutsche Welle. Operaatiossa on myös koulutettu Libyan rannikkovartiostoa ja valvottu Libyaan kohdistuvaa asevientikieltoa.

Operaation mandaatti on uusittu useampaan kertaan, mutta nyt Italia ilmoitti, ettei se enää ota vastaa mereltä pelastettuja, kertoo uutistoimisto Reuters. Nykyinen mandaatti päättyy maaliskuun lopussa.

Järjestöt ovat EU:n päätöksestä järkyttyneitä. Ne ovat pitkään kritisoineet EU:n yhteistyötä Libyan kanssa, sillä Libyassa siirtolaisia ja pakolaisia suljetaan pidätyskeskuksiin, joissa heitä on muun muassa kidutettu.

”Päätös on vastuuton ja holtiton. Libyasta pakenevien haavoittuvien ihmisten ’vaihtoehdot’ rajoittuvat yhä enemmän pidätyskeskuksissa jumittamiseen tai merellä kuolemiseen”, sanoo Lääkärit ilman rajoja kannanotossaan.

Sen Aquarius-laiva oli viimeinen avustusjärjestölaiva, joka vielä partioi Välimerellä. Se lopetti toiminnan joulukuussa, syynä EU-maiden pyrkimykset estää sen toiminta. Muun muassa laivan rekisteröintiä oli vaikeutettu.

”Tämä on järkyttävää EU:n hallitusten vastuusta luopumista”, sanoo myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tutkimusjohtaja Massimo Moratti tiedotteessa.

”EU on jo käyttänyt kaikki mahdolliset tekosyyt karkottaakseen järjestöjen pelastusalukset Välimereltä ja on lopettanut useita kuukausia sitten pelastamisen. Nyt EU-maat poistavat omat aluksensa, eikä ketään ole pelastamassa vaarassa olevien ihmisten henkiä.”

Järjestöt vaativat, että EU-maat takaisivat Välimerelle kunnollisen etsintä- ja pelastuskapasiteetin ja sopisivat turvapaikanhakijoiden jaosta jäsenmaihin.

EU:hun tuli Välimeren alueen kautta viime vuonna runsaat 116 000 ihmistä meriteitse. Meri- ja maateitse yhteensä tuli runsaat 141 000 ihmistä. Määrä on vähentynyt jyrkästi huippuvuodesta 2015, jolloin tulijoita oli noin miljoona. Tänä vuonna 289 ihmistä on hukkunut merellä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Amnesty International

Lue myös

Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.
Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.