Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

EU velvoittaa yritykset valvomaan konfliktimineraalien tuontia

Tinan, kullan, volframin ja tantaalin tuojien pitää varmistaa, ettei niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Kriitikoiden mielestä sääntely olisi pitänyt ulottaa myös lopputuotteisiin.
(Kuva: Sasha Lezhnev / Enough Project / CC BY-NC-ND 2.0)

EU velvoittaa niin sanottuja konfliktimineraaleja maahantuovat yritykset varmistamaan, ettei niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Uusi, sitova sääntely tulee voimaan vuonna 2021.

Sääntely koskee tinan, tantaali, volframin ja kullan tuojia. Niiden on jatkossa varmistettava tuotantoketjunsa vastuullisuus. Säännöt eivät koske pienimpiä tuojia, kuten hammaslääkäreitä tai korukauppiaita, eivätkä myöskään raaka-aineiden lopputuotteiden valmistajia.

Sopimus on kompromissi, sillä alun perin EU-komissio ja -parlamentti olivat erimielisiä sääntelystä. Komissio ehdotti alun perin vapaaehtoista sääntelyä, parlamentti taas halusi, että sääntely olisi pakollista ja ulottuisi myös lopputuotteisiin.

Kansalaisärjestöt ovat ilmaisseet päätöksen takia sekä pettymystä että tyytyväisyyttä.

"On valitettavaa, että kunnianhimoinen tavoite vesittyi viime metreillä ja jätti merkittäviä määriä mineraaleja sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta askel on tärkeä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityksiltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen noudattamista", sanoo toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä järjestön tiedotteessa.

Komission mukaan sopimus varmistaa, että 95 prosenttia kaikesta neljästä mineraalista tuotetaan kestävästi. EurActiv-uutissivuston haastatteleman Amnesty Internationalin edustajan Nele Meyerin mukaan porsaanreiät voivat kuitenkin johtaa siihen, että EU:n alueelle tulee miljoonien arvosta mineraaleja ilman tutkintaa.

Neljän konfliktimineraalin kaupan arvoksi on arvioitu vuosittain yli 123 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 16 prosenttia vuonna 2013. Niitä hyödyntävät esimerkiksi auto- ja kännykkäteollisuus. Mineraalikaupan tiedetään rahoittaneen konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kolumbiassa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudetpolitiikkaEUkonfliktikauppayhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Macin näppäimistö ja otus

Suomalaisjärjestö selvittää, miten rakennetaan eettinen läppäri – ”Apple pystyisi nyt jo muuttamaan ison osan tuotannostaan eettiseksi”

Kannettavien tietokoneiden tuotantoon liittyy ongelmia, joita on mahdotonta välttää merkkiä vaihtamalla. Eettisen kaupan puolesta -järjestössä kyllästyttiin perinteiseen kampanjointiin ja päätettiin selvittää, voisiko reilun kaupan läppärin rakentaa itse.
Kasvillisuutta Tesso Nilon kansallispuistossa Indonesiassa

Raportti paljasti Indonesian suojelualueiden palmuöljykaupan – Neste kertoo lopettaneensa ostot laittomasti toimivista tehtaista

Uuden tutkimuksen mukaan Neste ja monet muut länsimaiset brändit käyttävät palmuöljyä, jonka raaka-aine kasvatetaan laittomasti Indonesian suojelu- ja metsäalueilla. Neste kertoo lopettaneensa ostot tehtaista tänä vuonna. WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan kuluttajan kannattaa suhtautua palmuöljyyn varovaisesti.
Ilmakuva palmuöljyplantaasilta

Raportti: Neste ja muut suuryritykset käyttävät laittomasti tuotettua palmuöljyä

Indonesiassa raivataan suojeltuja sademetsiä palmuöljyplantaaseiksi. Laittomilla plantaaseilla tuotetuista öljypalmun hedelmistä valmistettua öljyä käyttävät monet tunnetut elintarvikejätit ja öljyfirmat, kertoo ympäristöjärjestöjen julkaisema tuore tutkimusraportti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.