EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.

Tehdas tupruttaa savua veden äärellä

EU-maiden pitää raportoida ilmasto- ja energiasuunnitelmistaan EU-komissiolle vuoden loppuun mennessä. Kuva: Peter Rosbjerg / CC BY-ND 2.0.

Yksikään EU-maa ei ole kansallisen ilmasto- ja energiasuunnitelmansa perusteella matkalla kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä, summaa eilen ilmestynyt raportti.

Raportin on teettänyt Euroopan päästövähennysten puolesta kampanjoiva European Climate Foundation -järjestö, joka on pisteyttänyt jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat. Maat saavat keskimäärin 29 prosenttia mahdollisista pisteistä ja parhaitenkin pärjäävä maa, Espanja, vain 52 prosenttia.

Jäsenmaiden piti jättää Euroopan komissiolle viime vuoden loppuun mennessä vuosia 2021–2030 koskeva suunnitelma ilmasto- ja energiatavoitteistaan ja -politiikastaan sekä -toimenpiteistään. Lopulliset suunnitelmat on määrä jättää tämän vuoden loppuun mennessä, ja niiden etenemisestä raportoidaan kahden vuoden välein.

Parhaiten vertailussa pärjäävät Espanjan jälkeen Ranska, Kreikka ja Ruotsi. Huonoimmat arvosanat saavat Slovenia, Slovakia ja Saksa.

Toistuvia ongelmia suunnitelmissa ovat esimerkiksi vain rajalliset suunnitelmat hiilestä ja fossiilisten polttoaineiden tuista luopumiseksi, liika kestämättömän biomassan käyttöön turvautuminen sekä vähäinen julkinen konsultointi suunnitelmien teossa, raportissa kerrotaan.

Suomi on viidentenä ja saa 39 prosenttia pisteistä. Suomen suunnitelma saa kiitosta yksityiskohtaisista suunnitelmista lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä, eli esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja asumisen päästöjä.  Suomen suunnitelma sisältää myös tavoitevuoden 2030 hiilestä irtautumiselle.

Toisaalta kunnianhimo uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja päästökaupan ulkopuolisten päästöjen suhteen on yleisesti ottaen vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden tuesta ei anneta tietoa eikä luonnosta varten tehty konsultaatioita, raportissa kerrotaan.

Tutkimuksen mukaan jäsenmailla on yhä aikaa muuttaa kurssia vuoden loppuun asti, jolloin lopulliset suunnitelmat jätetään.

”Kansalliset ilmastosuunnitelmat ovat mahdollisuus ajatella sitä, millaisia maita haluamme seuraavien kymmenen, kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua. EU-maat voivat joko päättää riskeerata kymmenen vuotta toimimattomuutta ilmastonmuutoksen eteen tai varmistaa, että on olemassa oikeanlaisia politiikkoja ja investointeja, jotta voidaan päästä nollapäästöiseen yhteiskuntaan ja saada siitä koituvat hyödyt”, muistuttaa ECF:n johtaja Laurence Tubiana tiedotteessa.

Lisää uusi kommentti