Uutiset Ilmastopolitiikka

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.
Tehdas tupruttaa savua veden äärellä
EU-maiden pitää raportoida ilmasto- ja energiasuunnitelmistaan EU-komissiolle vuoden loppuun mennessä. (Kuva: Peter Rosbjerg / CC BY-ND 2.0)

Yksikään EU-maa ei ole kansallisen ilmasto- ja energiasuunnitelmansa perusteella matkalla kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä, summaa eilen ilmestynyt raportti.

Raportin on teettänyt Euroopan päästövähennysten puolesta kampanjoiva European Climate Foundation -järjestö, joka on pisteyttänyt jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat. Maat saavat keskimäärin 29 prosenttia mahdollisista pisteistä ja parhaitenkin pärjäävä maa, Espanja, vain 52 prosenttia.

Jäsenmaiden piti jättää Euroopan komissiolle viime vuoden loppuun mennessä vuosia 2021–2030 koskeva suunnitelma ilmasto- ja energiatavoitteistaan ja -politiikastaan sekä -toimenpiteistään. Lopulliset suunnitelmat on määrä jättää tämän vuoden loppuun mennessä, ja niiden etenemisestä raportoidaan kahden vuoden välein.

Parhaiten vertailussa pärjäävät Espanjan jälkeen Ranska, Kreikka ja Ruotsi. Huonoimmat arvosanat saavat Slovenia, Slovakia ja Saksa.

Toistuvia ongelmia suunnitelmissa ovat esimerkiksi vain rajalliset suunnitelmat hiilestä ja fossiilisten polttoaineiden tuista luopumiseksi, liika kestämättömän biomassan käyttöön turvautuminen sekä vähäinen julkinen konsultointi suunnitelmien teossa, raportissa kerrotaan.

Suomi on viidentenä ja saa 39 prosenttia pisteistä. Suomen suunnitelma saa kiitosta yksityiskohtaisista suunnitelmista lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä, eli esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja asumisen päästöjä.  Suomen suunnitelma sisältää myös tavoitevuoden 2030 hiilestä irtautumiselle.

Toisaalta kunnianhimo uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja päästökaupan ulkopuolisten päästöjen suhteen on yleisesti ottaen vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden tuesta ei anneta tietoa eikä luonnosta varten tehty konsultaatioita, raportissa kerrotaan.

Tutkimuksen mukaan jäsenmailla on yhä aikaa muuttaa kurssia vuoden loppuun asti, jolloin lopulliset suunnitelmat jätetään.

”Kansalliset ilmastosuunnitelmat ovat mahdollisuus ajatella sitä, millaisia maita haluamme seuraavien kymmenen, kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua. EU-maat voivat joko päättää riskeerata kymmenen vuotta toimimattomuutta ilmastonmuutoksen eteen tai varmistaa, että on olemassa oikeanlaisia politiikkoja ja investointeja, jotta voidaan päästä nollapäästöiseen yhteiskuntaan ja saada siitä koituvat hyödyt”, muistuttaa ECF:n johtaja Laurence Tubiana tiedotteessa.

Ilmastopolitiikka politiikkaEUilmastonmuutos

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.