Uutiset

EU harkitsee pakotteita Burundille

EU:n ja Yhdysvaltain mukaan tiistain presidentinvaalit eivät olleet uskottavat.
Burundin pääkaupunki Bujumbura. (Kuva: Stefan Krasowksi / cc 2.0)

EU harkitsee sanktioiden asettamista demokratiakriisissä olevan Burundin viranomaisille. Uutistoimisto Reutersin siteeraaman EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin mukaan unioni on valmis asettamaan tarvittaessa sanktioita niille, jotka ovat olleet mukana johtamassa väkivaltaa, sortoa ja ihmsioikeusloukkauksia sekä estäneet poliittisen ratkaisun löytämistä.

Reutersin mukaan EU harkitsee kuuden Burundin viranomaisen tilien jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja. Yhdysvallat on jo asettanut Burundin hallituksen jäseniä viisumikieltoon, ja se aikoo arvioida myös kehitysapunsa maalle uudelleen.

Burundin kriisi alkoi huhtikuussa, kun istuva presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti asettuvansa presidentinvaaleissa ehdoille kolmannelle kaudelle. Opposition mukaan tämä on perustuslain vastaista. Ilmoitus laukaisi laajat kahakat, ja yli 145 000 ihmistä on paennut maasta.

Presidentinvaalit pidettiin tämän viikon tiistaina, ja tuloksia odotetaan myöhemmin tänään perjantaina. Nkurunzizan odotetaan voittavan vaalit, mutta EU:n ja Yhdysvaltain mukaan vaalit eivät olleet uskottavat.

YK:n mukaan vaalit sujuivat laajalti rauhallisesti, ja pääsihteeri Ban Ki-moon on vaatinut osapuolilta dialogia. Maan oppositiojohtaja on vaatinut yhteishallitusta.

demokratiaEUhallinto Burundi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.