Uutiset Asekauppa

EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista

EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU on julkistanut uudet suunnitelmansa unionin lähivuosien puolustusyhteistyöstä. Se käynnisti eilen uuden puolustusrahaston sekä avasi keskustelun siitä, miten parhaiten tiivistää unionin puolustusyhteistyötä.

Komission toiveissa on, että jäsenmaat tekisivät enemmän puolustusyhteistyötä. Uuden puolustusrahaston tarkoituksena on ohjata lähivuosina satoja miljoonia dollareita puolustustutkimukseen sekä jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan yhteensä 1,5 miljardin euron vuotuista pottia.

”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. -- Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa”, Katainen perusteli.

Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lisää rauhaa ja turvallisuutta vaan kiihdyttävät varustekilpailua ja hyödyttävät etenkin aseteollisuutta, joka on pyrkinyt lobbaamaan rahaston puolesta.

”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen kannanotossa.

Samaan aikaan EU:n ihmisoikeusohjelma sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyvät organisaatiot saavat EU:lta vain kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ne muistuttavat.

Järjestöt kritisoivat myös sitä, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia rahastoon ei aiota sisällyttää vaatimukseen 3 prosentin alijäämärajasta, jota EU-maiden pitää noudattaa.

”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi, kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, kritisoi italialaisen rauhanjärjestön Rete per il Disarmon edustaja Francesco Vignarca.

Asekauppa politiikkaEUaseet & armeija Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.