Uutiset Asekauppa

EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista

EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU on julkistanut uudet suunnitelmansa unionin lähivuosien puolustusyhteistyöstä. Se käynnisti eilen uuden puolustusrahaston sekä avasi keskustelun siitä, miten parhaiten tiivistää unionin puolustusyhteistyötä.

Komission toiveissa on, että jäsenmaat tekisivät enemmän puolustusyhteistyötä. Uuden puolustusrahaston tarkoituksena on ohjata lähivuosina satoja miljoonia dollareita puolustustutkimukseen sekä jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan yhteensä 1,5 miljardin euron vuotuista pottia.

”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. -- Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa”, Katainen perusteli.

Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lisää rauhaa ja turvallisuutta vaan kiihdyttävät varustekilpailua ja hyödyttävät etenkin aseteollisuutta, joka on pyrkinyt lobbaamaan rahaston puolesta.

”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen kannanotossa.

Samaan aikaan EU:n ihmisoikeusohjelma sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyvät organisaatiot saavat EU:lta vain kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ne muistuttavat.

Järjestöt kritisoivat myös sitä, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia rahastoon ei aiota sisällyttää vaatimukseen 3 prosentin alijäämärajasta, jota EU-maiden pitää noudattaa.

”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi, kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, kritisoi italialaisen rauhanjärjestön Rete per il Disarmon edustaja Francesco Vignarca.

Asekauppa politiikkaEUaseet & armeija Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Kuva EU-parlamentin istuntosalissa

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.

Maailman asekauppa kiihtyy yhä – suuntana Lähi-itä ja Aasia

Etenkin Lähi-idän maat ovat lisänneet aseiden tuontia, kertoo rauhantutkimusinstituutti Sipri. Lähtömaa on usein Yhdysvallat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.