Uutiset Asekauppa

EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista

EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU on julkistanut uudet suunnitelmansa unionin lähivuosien puolustusyhteistyöstä. Se käynnisti eilen uuden puolustusrahaston sekä avasi keskustelun siitä, miten parhaiten tiivistää unionin puolustusyhteistyötä.

Komission toiveissa on, että jäsenmaat tekisivät enemmän puolustusyhteistyötä. Uuden puolustusrahaston tarkoituksena on ohjata lähivuosina satoja miljoonia dollareita puolustustutkimukseen sekä jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan yhteensä 1,5 miljardin euron vuotuista pottia.

”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. -- Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa”, Katainen perusteli.

Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lisää rauhaa ja turvallisuutta vaan kiihdyttävät varustekilpailua ja hyödyttävät etenkin aseteollisuutta, joka on pyrkinyt lobbaamaan rahaston puolesta.

”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen kannanotossa.

Samaan aikaan EU:n ihmisoikeusohjelma sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyvät organisaatiot saavat EU:lta vain kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ne muistuttavat.

Järjestöt kritisoivat myös sitä, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia rahastoon ei aiota sisällyttää vaatimukseen 3 prosentin alijäämärajasta, jota EU-maiden pitää noudattaa.

”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi, kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, kritisoi italialaisen rauhanjärjestön Rete per il Disarmon edustaja Francesco Vignarca.

Asekauppa politiikkaEUaseet & armeija Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Kansainvälinen asekauppa kasvoi jälleen – Aseita virtaa etenkin Lähi-itään

Maailman suurimman aseviejän Yhdysvaltain aseista puolet on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt Lähi-itään ja siitä puolet Saudi-Arabiaan maan Jemenissä tekemistä ilmaiskuista huolimatta, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin tilastoista.
Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.