Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

EU haluaa pakolaiset töihin Etiopiassa

Etiopia on ottanut vastaan yli 700 000 pakolaista naapurimaista, mutta epää heiltä työnteon. Euroopan unioni lupaa rahoittaa tehtaita, jos pakolaiset saavat töitä.
Etelä-Sudanista paenneet nuoret opiskelevat Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa toimivan Jesuiittojen pakolaispalvelun kirjastossa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopia on ottanut vastaan yli 700 000 pakolaista naapurimaista, mutta epää heiltä työnteon. Euroopan unioni lupaa rahoittaa tehtaita, jos pakolaiset saavat töitä. Poliittiset levottomuudet mutkistavat tilannetta.

Kriisit naapurimaissa, kuten Etelä-Sudanissa, Eritreassa ja Somaliassa, takaavat sen, että pakolaisvirrat Etiopiaan jatkuvat. Lokakuun ensimmäisellä viikolla rajan ylitti 31 000 eteläsudanilaista. Etiopian kovaotteinen johto pitää tulijoille ovia auki, mutta sen motiivit herättävät epäilyjä.

Työttömyys on vakava ongelma Etiopiassa, jonka satamiljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vauhtia. Siksi pakolaiset on pidetty työelämän ulkopuolella. Euroopan unioni, Britannia ja Maailmanpankki ovat tarjoutuneet rahoittamaan liki 500 miljoonalla eurolla kahta teollisuuspuistoa, jotka työllistäisivät 100 000 henkeä. Ehtona on, että heistä 30 000 olisi pakolaisia.

Vastaavia hankkeita on vireillä myös Nigerissä, Nigeriassa, Senegalissa ja Malissa. Tavoitteena on helpottaa maiden pakolaistaakkaa ja tyrehdyttää ihmisvirtaa Eurooppaan.

"Siirtolaiskysymys nousee kehitysapumme keskiöön. Investointimme ei ratkaise ongelmaa, mutta se voi toimia esimerkkinä muille", EU:n kehitysyhteistyötä Etiopiassa johtava Francisco Carreras sanoo.

Toivotonta joutenoloa

"Olen ollut täällä jouten kolme vuotta, eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta", Danieliksi esittäytyvä Eritreasta paennut 28-vuotias hammaslääkäri kertoo.

Hän oli vähällä saada työtä terveydenhuollosta, mutta viranomaiset kielsivät lopulta pakolaisen pestaamisen. Hanttihommia saatetaan katsoa läpi sormien, mutta vakituiseen työhön tulijoilla ei ole asiaa.

"Jos Etiopia haluaa pakolaisia, miksi se ei muuta lakia niin, että voimme tehdä työtä?" maassa seitsemän vuotta ollut kongolainen Shikatende, 35, tivaa.

Lakimuutos tarvitaan myös pakolaisten työllistämiseen teollisuusalueilla. Carreras myöntää, ettei EU:n hanke ole hyväntekeväisyyttä. "Kyse on omasta selviytymisestämme. Emme voi kuvitella, että meri tai aidat pelastavat meidät ympäröivien maiden ongelmilta."

Shikatenden mielestä pakolaisongelman pääsyy ovat afrikkalaisten valtioiden johtajat, joille ulkomaiset tukijat syytävät rahaa.

Halvempaa kuin Kiinassa

Vaikka teollisuuspuistohankkeisiin liittyy vielä paljon epäselvyyksiä, Etiopian viranomaiset uskovat, että historia on heidän puolellaan.

"30 vuotta sitten työvaltainen teollisuus lähti Yhdysvalloista ja Euroopasta Kiinaan. Mutta nyt palkkakulut ovat siellä 500 euroa kuukaudessa. Etiopiassa jäädään murto-osaan siitä, ja me tuotamme jo monia raaka-aineita", hallituksen taloudellinen neuvonantaja Zemedeneh Negatu perustelee.

Teollisuuspuistoilla on keskeinen osa Etiopian pääministerin Hailemariam Desalegnin talousstrategiassa. Niitä on EU:n tukemien ohella tekeillä seitsemän muuta, ja ensimmäinen toimii jo Hawassan lähellä 300 kilometriä pääkaupungista etelään.

Turvallisena sijoituskohteena pidetyn Etiopian taivaalle on silti alkanut kerääntyä pilviä. Hallituksen vastaiset mielenilmaukset muuttuivat lokakuussa rajummiksi ja monet ulkomaiset yritykset kärsivät miljoonien eurojen vahinkoja.

Hallitus on julistanut maahan puolen vuoden hätätilan, jonka aikana luvattomat mielenosoitukset on kielletty ja ihmisoikeuksia rajoitetaan monin tavoin.

Kiitetty ja kiistelty pakolaispolitiikka

EU:n edustaja Francisco Carreras kiittelee Etiopian rohkeutta, kun se on avannut ovensa sadoilletuhansille pakolaisille, vaikka ongelmia on kosolti omasta takaa.

Etiopiassa ilman työmahdollisuuksia viruvat pakolaiset näkevät asian toisin. He väittävät, että pakolaisille tarkoitettuja kansainvälisiä avustusrahoja annetaan etiopialaisille ja pakolaismääriä paisutellaan tukien takia.

Etiopian pakolaisasioita hallinnoivan viraston apulaisjohtaja Zeynu Jemal kuitenkin vakuuttaa, että luvut perustuvat YK:n pakolaisviraston UNHCR:n tietoihin. "Emme saa pakolaisista taloudellista hyötyä. Viime vuoden pakolaisbudjettimme oli 250 miljoonaa euroa, mutta tuki kattoi siitä vain 60 prosenttia."

Jemal muistuttaa, etteivät ulkomaisella tuella rahoitettavat 30 000 työpaikkaa ratkaise kaikkien pakolaisten ongelmia. Etiopia antaa lisäksi 20 000 perheelle viljelymaata, jonka toivotaan elättävän 100 000 pakolaista. Lisäksi 13 000 pitkään maassa ollutta somalia saa luvan asua ja tehdä työtä Jijigan kaupungissa, ja korkeakouluopintoja avataan pakolaisille.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuustyöEU Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa