Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

EU haluaa pakolaiset töihin Etiopiassa

Etiopia on ottanut vastaan yli 700 000 pakolaista naapurimaista, mutta epää heiltä työnteon. Euroopan unioni lupaa rahoittaa tehtaita, jos pakolaiset saavat töitä.
Etelä-Sudanista paenneet nuoret opiskelevat Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa toimivan Jesuiittojen pakolaispalvelun kirjastossa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopia on ottanut vastaan yli 700 000 pakolaista naapurimaista, mutta epää heiltä työnteon. Euroopan unioni lupaa rahoittaa tehtaita, jos pakolaiset saavat töitä. Poliittiset levottomuudet mutkistavat tilannetta.

Kriisit naapurimaissa, kuten Etelä-Sudanissa, Eritreassa ja Somaliassa, takaavat sen, että pakolaisvirrat Etiopiaan jatkuvat. Lokakuun ensimmäisellä viikolla rajan ylitti 31 000 eteläsudanilaista. Etiopian kovaotteinen johto pitää tulijoille ovia auki, mutta sen motiivit herättävät epäilyjä.

Työttömyys on vakava ongelma Etiopiassa, jonka satamiljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vauhtia. Siksi pakolaiset on pidetty työelämän ulkopuolella. Euroopan unioni, Britannia ja Maailmanpankki ovat tarjoutuneet rahoittamaan liki 500 miljoonalla eurolla kahta teollisuuspuistoa, jotka työllistäisivät 100 000 henkeä. Ehtona on, että heistä 30 000 olisi pakolaisia.

Vastaavia hankkeita on vireillä myös Nigerissä, Nigeriassa, Senegalissa ja Malissa. Tavoitteena on helpottaa maiden pakolaistaakkaa ja tyrehdyttää ihmisvirtaa Eurooppaan.

"Siirtolaiskysymys nousee kehitysapumme keskiöön. Investointimme ei ratkaise ongelmaa, mutta se voi toimia esimerkkinä muille", EU:n kehitysyhteistyötä Etiopiassa johtava Francisco Carreras sanoo.

Toivotonta joutenoloa

"Olen ollut täällä jouten kolme vuotta, eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta", Danieliksi esittäytyvä Eritreasta paennut 28-vuotias hammaslääkäri kertoo.

Hän oli vähällä saada työtä terveydenhuollosta, mutta viranomaiset kielsivät lopulta pakolaisen pestaamisen. Hanttihommia saatetaan katsoa läpi sormien, mutta vakituiseen työhön tulijoilla ei ole asiaa.

"Jos Etiopia haluaa pakolaisia, miksi se ei muuta lakia niin, että voimme tehdä työtä?" maassa seitsemän vuotta ollut kongolainen Shikatende, 35, tivaa.

Lakimuutos tarvitaan myös pakolaisten työllistämiseen teollisuusalueilla. Carreras myöntää, ettei EU:n hanke ole hyväntekeväisyyttä. "Kyse on omasta selviytymisestämme. Emme voi kuvitella, että meri tai aidat pelastavat meidät ympäröivien maiden ongelmilta."

Shikatenden mielestä pakolaisongelman pääsyy ovat afrikkalaisten valtioiden johtajat, joille ulkomaiset tukijat syytävät rahaa.

Halvempaa kuin Kiinassa

Vaikka teollisuuspuistohankkeisiin liittyy vielä paljon epäselvyyksiä, Etiopian viranomaiset uskovat, että historia on heidän puolellaan.

"30 vuotta sitten työvaltainen teollisuus lähti Yhdysvalloista ja Euroopasta Kiinaan. Mutta nyt palkkakulut ovat siellä 500 euroa kuukaudessa. Etiopiassa jäädään murto-osaan siitä, ja me tuotamme jo monia raaka-aineita", hallituksen taloudellinen neuvonantaja Zemedeneh Negatu perustelee.

Teollisuuspuistoilla on keskeinen osa Etiopian pääministerin Hailemariam Desalegnin talousstrategiassa. Niitä on EU:n tukemien ohella tekeillä seitsemän muuta, ja ensimmäinen toimii jo Hawassan lähellä 300 kilometriä pääkaupungista etelään.

Turvallisena sijoituskohteena pidetyn Etiopian taivaalle on silti alkanut kerääntyä pilviä. Hallituksen vastaiset mielenilmaukset muuttuivat lokakuussa rajummiksi ja monet ulkomaiset yritykset kärsivät miljoonien eurojen vahinkoja.

Hallitus on julistanut maahan puolen vuoden hätätilan, jonka aikana luvattomat mielenosoitukset on kielletty ja ihmisoikeuksia rajoitetaan monin tavoin.

Kiitetty ja kiistelty pakolaispolitiikka

EU:n edustaja Francisco Carreras kiittelee Etiopian rohkeutta, kun se on avannut ovensa sadoilletuhansille pakolaisille, vaikka ongelmia on kosolti omasta takaa.

Etiopiassa ilman työmahdollisuuksia viruvat pakolaiset näkevät asian toisin. He väittävät, että pakolaisille tarkoitettuja kansainvälisiä avustusrahoja annetaan etiopialaisille ja pakolaismääriä paisutellaan tukien takia.

Etiopian pakolaisasioita hallinnoivan viraston apulaisjohtaja Zeynu Jemal kuitenkin vakuuttaa, että luvut perustuvat YK:n pakolaisviraston UNHCR:n tietoihin. "Emme saa pakolaisista taloudellista hyötyä. Viime vuoden pakolaisbudjettimme oli 250 miljoonaa euroa, mutta tuki kattoi siitä vain 60 prosenttia."

Jemal muistuttaa, etteivät ulkomaisella tuella rahoitettavat 30 000 työpaikkaa ratkaise kaikkien pakolaisten ongelmia. Etiopia antaa lisäksi 20 000 perheelle viljelymaata, jonka toivotaan elättävän 100 000 pakolaista. Lisäksi 13 000 pitkään maassa ollutta somalia saa luvan asua ja tehdä työtä Jijigan kaupungissa, ja korkeakouluopintoja avataan pakolaisille.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuustyöEU Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä