Uutiset Myanmarin kehitys

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Pakolaisleirin rakennuksia
Bangladeshin Cox's Bazariin on noussut maailman suurin pakolaisasutusalue sen jälkeen, kun yli 700 000 rohingyaa pakeni etnisiä puhdistuksia Myanmarista. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Bangladeshiin paenneita rohingyapakolaisia saatetaan pian ryhtyä palauttamaan takaisin Myanmarin Rakhinen osavaltioon, josta he pakenivat etnisiä puhdistuksia lähes kaksi vuotta sitten. 

Medioiden ja kansainvälisten järjestöjen mukaan Myanmarin viranomaiset ovat valinneet palautettavaksi 3 454 ihmistä 22 000 ihmisen listalta. Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta huolissaan, sillä niiden mukaan olosuhteet Myanmarissa eivät vieläkään ole sellaiset, että pakolaisten olisi turvallista paeta. 

”Myanmar ei ole vielä puuttunut systemaattiseen vainoon ja väkivaltaan rohingyoja vastaan, joten pakolaisilla on kaikki syyt pelätä turvallisuutensa puolesta, jos he palaavat. -- Yhdenkään pakolaisen ei pitäisi tuntea pakkoa palata paikkaan, joka ei ole turvallinen”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly tiedotteessa.

Myös avustusjärjestö Oxfam sekä Pelastakaa Lapset ja joukko muita järjestöjä ovat vaatineet, että pakolaisten paluun on oltava ehdottomasti vapaaehtoinen. 

Pakolaiset ovat protestoineet paluusuunnitelmia ja vaatineet esimerkiksi kansalaisuutta ja korvauksia väkivaltaisuuksista. Sen sijaan Myanmarin hallinto on esitellyt heille idean henkilökortista.

”Emme halua mennä takaisin Myanmariin, jossa niin monet läheisemme eivät saaneet edes hautajaisia vaan päätyivät joukkohautoihin sen jälkeen, kun heidät oli tapettu”, HRW kertoo erään pakolaisen sanoneen.

Rohingyat ovat syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö, joilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä muitakaan perusoikeuksia.  Bangladeshiin on paennut yli 740 000 rohingyaa vuoden 2017 elokuun 25. päivästä lähtien.

Tuolloin Myanmarin armeija aloitti heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa laajat etniset puhdistukset, joissa poltettiin rohingyojen kyliä ja tapettiin heitä. Taustalla olivat rohingyojen aseellisten ryhmittymän tekemät iskut poliiseja vastaan. YK:n tutkintakomissio kertoi myöhemmin, että Myanmarin armeijan johtoa on perusteltua epäillä kansanmurhasta.

Bangladeshiin muodostunut pakolaisleiri on maailman suurin, ja rohingyojen palautuksia on suunniteltu useampaan otteeseen. Ne ovat aina kuitenkin peruuntuneet. Tällä kertaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Bangladeshin viranomaiset konsultoivat palaavaksi listattuja pakolaisia varmistaakseen, että nämä todella haluavat lähteä.

YK:n turvallisuusneuvoston aikoo keskustella palautussuunnitelmasta tänään suljetuin ovin.

Noin 125 000 rohingyan arvioidaan yhä elävän Rakhinen osavaltiossa leireillä vailla mahdollisuutta poistua. Bangladeshissa elää yhteensä lähes miljoona rohingyaa, sillä osa heistä oli paennut maahan jo ennen elokuun 2017 tapahtumia. 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetYK BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.