Uutiset Myanmarin kehitys

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Pakolaisleirin rakennuksia
Bangladeshin Cox's Bazariin on noussut maailman suurin pakolaisasutusalue sen jälkeen, kun yli 700 000 rohingyaa pakeni etnisiä puhdistuksia Myanmarista. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Bangladeshiin paenneita rohingyapakolaisia saatetaan pian ryhtyä palauttamaan takaisin Myanmarin Rakhinen osavaltioon, josta he pakenivat etnisiä puhdistuksia lähes kaksi vuotta sitten. 

Medioiden ja kansainvälisten järjestöjen mukaan Myanmarin viranomaiset ovat valinneet palautettavaksi 3 454 ihmistä 22 000 ihmisen listalta. Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta huolissaan, sillä niiden mukaan olosuhteet Myanmarissa eivät vieläkään ole sellaiset, että pakolaisten olisi turvallista paeta. 

”Myanmar ei ole vielä puuttunut systemaattiseen vainoon ja väkivaltaan rohingyoja vastaan, joten pakolaisilla on kaikki syyt pelätä turvallisuutensa puolesta, jos he palaavat. -- Yhdenkään pakolaisen ei pitäisi tuntea pakkoa palata paikkaan, joka ei ole turvallinen”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly tiedotteessa.

Myös avustusjärjestö Oxfam sekä Pelastakaa Lapset ja joukko muita järjestöjä ovat vaatineet, että pakolaisten paluun on oltava ehdottomasti vapaaehtoinen. 

Pakolaiset ovat protestoineet paluusuunnitelmia ja vaatineet esimerkiksi kansalaisuutta ja korvauksia väkivaltaisuuksista. Sen sijaan Myanmarin hallinto on esitellyt heille idean henkilökortista.

”Emme halua mennä takaisin Myanmariin, jossa niin monet läheisemme eivät saaneet edes hautajaisia vaan päätyivät joukkohautoihin sen jälkeen, kun heidät oli tapettu”, HRW kertoo erään pakolaisen sanoneen.

Rohingyat ovat syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö, joilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä muitakaan perusoikeuksia.  Bangladeshiin on paennut yli 740 000 rohingyaa vuoden 2017 elokuun 25. päivästä lähtien.

Tuolloin Myanmarin armeija aloitti heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa laajat etniset puhdistukset, joissa poltettiin rohingyojen kyliä ja tapettiin heitä. Taustalla olivat rohingyojen aseellisten ryhmittymän tekemät iskut poliiseja vastaan. YK:n tutkintakomissio kertoi myöhemmin, että Myanmarin armeijan johtoa on perusteltua epäillä kansanmurhasta.

Bangladeshiin muodostunut pakolaisleiri on maailman suurin, ja rohingyojen palautuksia on suunniteltu useampaan otteeseen. Ne ovat aina kuitenkin peruuntuneet. Tällä kertaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Bangladeshin viranomaiset konsultoivat palaavaksi listattuja pakolaisia varmistaakseen, että nämä todella haluavat lähteä.

YK:n turvallisuusneuvoston aikoo keskustella palautussuunnitelmasta tänään suljetuin ovin.

Noin 125 000 rohingyan arvioidaan yhä elävän Rakhinen osavaltiossa leireillä vailla mahdollisuutta poistua. Bangladeshissa elää yhteensä lähes miljoona rohingyaa, sillä osa heistä oli paennut maahan jo ennen elokuun 2017 tapahtumia. 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetYK BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät