Uutiset Myanmarin kehitys

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Pakolaisleirin rakennuksia
Bangladeshin Cox's Bazariin on noussut maailman suurin pakolaisasutusalue sen jälkeen, kun yli 700 000 rohingyaa pakeni etnisiä puhdistuksia Myanmarista. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Bangladeshiin paenneita rohingyapakolaisia saatetaan pian ryhtyä palauttamaan takaisin Myanmarin Rakhinen osavaltioon, josta he pakenivat etnisiä puhdistuksia lähes kaksi vuotta sitten. 

Medioiden ja kansainvälisten järjestöjen mukaan Myanmarin viranomaiset ovat valinneet palautettavaksi 3 454 ihmistä 22 000 ihmisen listalta. Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta huolissaan, sillä niiden mukaan olosuhteet Myanmarissa eivät vieläkään ole sellaiset, että pakolaisten olisi turvallista paeta. 

”Myanmar ei ole vielä puuttunut systemaattiseen vainoon ja väkivaltaan rohingyoja vastaan, joten pakolaisilla on kaikki syyt pelätä turvallisuutensa puolesta, jos he palaavat. -- Yhdenkään pakolaisen ei pitäisi tuntea pakkoa palata paikkaan, joka ei ole turvallinen”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly tiedotteessa.

Myös avustusjärjestö Oxfam sekä Pelastakaa Lapset ja joukko muita järjestöjä ovat vaatineet, että pakolaisten paluun on oltava ehdottomasti vapaaehtoinen. 

Pakolaiset ovat protestoineet paluusuunnitelmia ja vaatineet esimerkiksi kansalaisuutta ja korvauksia väkivaltaisuuksista. Sen sijaan Myanmarin hallinto on esitellyt heille idean henkilökortista.

”Emme halua mennä takaisin Myanmariin, jossa niin monet läheisemme eivät saaneet edes hautajaisia vaan päätyivät joukkohautoihin sen jälkeen, kun heidät oli tapettu”, HRW kertoo erään pakolaisen sanoneen.

Rohingyat ovat syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö, joilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä muitakaan perusoikeuksia.  Bangladeshiin on paennut yli 740 000 rohingyaa vuoden 2017 elokuun 25. päivästä lähtien.

Tuolloin Myanmarin armeija aloitti heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa laajat etniset puhdistukset, joissa poltettiin rohingyojen kyliä ja tapettiin heitä. Taustalla olivat rohingyojen aseellisten ryhmittymän tekemät iskut poliiseja vastaan. YK:n tutkintakomissio kertoi myöhemmin, että Myanmarin armeijan johtoa on perusteltua epäillä kansanmurhasta.

Bangladeshiin muodostunut pakolaisleiri on maailman suurin, ja rohingyojen palautuksia on suunniteltu useampaan otteeseen. Ne ovat aina kuitenkin peruuntuneet. Tällä kertaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Bangladeshin viranomaiset konsultoivat palaavaksi listattuja pakolaisia varmistaakseen, että nämä todella haluavat lähteä.

YK:n turvallisuusneuvoston aikoo keskustella palautussuunnitelmasta tänään suljetuin ovin.

Noin 125 000 rohingyan arvioidaan yhä elävän Rakhinen osavaltiossa leireillä vailla mahdollisuutta poistua. Bangladeshissa elää yhteensä lähes miljoona rohingyaa, sillä osa heistä oli paennut maahan jo ennen elokuun 2017 tapahtumia. 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetYK BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”