Uutiset Myanmarin kehitys

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Pakolaisleirin rakennuksia
Bangladeshin Cox's Bazariin on noussut maailman suurin pakolaisasutusalue sen jälkeen, kun yli 700 000 rohingyaa pakeni etnisiä puhdistuksia Myanmarista. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Bangladeshiin paenneita rohingyapakolaisia saatetaan pian ryhtyä palauttamaan takaisin Myanmarin Rakhinen osavaltioon, josta he pakenivat etnisiä puhdistuksia lähes kaksi vuotta sitten. 

Medioiden ja kansainvälisten järjestöjen mukaan Myanmarin viranomaiset ovat valinneet palautettavaksi 3 454 ihmistä 22 000 ihmisen listalta. Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta huolissaan, sillä niiden mukaan olosuhteet Myanmarissa eivät vieläkään ole sellaiset, että pakolaisten olisi turvallista paeta. 

”Myanmar ei ole vielä puuttunut systemaattiseen vainoon ja väkivaltaan rohingyoja vastaan, joten pakolaisilla on kaikki syyt pelätä turvallisuutensa puolesta, jos he palaavat. -- Yhdenkään pakolaisen ei pitäisi tuntea pakkoa palata paikkaan, joka ei ole turvallinen”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly tiedotteessa.

Myös avustusjärjestö Oxfam sekä Pelastakaa Lapset ja joukko muita järjestöjä ovat vaatineet, että pakolaisten paluun on oltava ehdottomasti vapaaehtoinen. 

Pakolaiset ovat protestoineet paluusuunnitelmia ja vaatineet esimerkiksi kansalaisuutta ja korvauksia väkivaltaisuuksista. Sen sijaan Myanmarin hallinto on esitellyt heille idean henkilökortista.

”Emme halua mennä takaisin Myanmariin, jossa niin monet läheisemme eivät saaneet edes hautajaisia vaan päätyivät joukkohautoihin sen jälkeen, kun heidät oli tapettu”, HRW kertoo erään pakolaisen sanoneen.

Rohingyat ovat syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö, joilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä muitakaan perusoikeuksia.  Bangladeshiin on paennut yli 740 000 rohingyaa vuoden 2017 elokuun 25. päivästä lähtien.

Tuolloin Myanmarin armeija aloitti heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa laajat etniset puhdistukset, joissa poltettiin rohingyojen kyliä ja tapettiin heitä. Taustalla olivat rohingyojen aseellisten ryhmittymän tekemät iskut poliiseja vastaan. YK:n tutkintakomissio kertoi myöhemmin, että Myanmarin armeijan johtoa on perusteltua epäillä kansanmurhasta.

Bangladeshiin muodostunut pakolaisleiri on maailman suurin, ja rohingyojen palautuksia on suunniteltu useampaan otteeseen. Ne ovat aina kuitenkin peruuntuneet. Tällä kertaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Bangladeshin viranomaiset konsultoivat palaavaksi listattuja pakolaisia varmistaakseen, että nämä todella haluavat lähteä.

YK:n turvallisuusneuvoston aikoo keskustella palautussuunnitelmasta tänään suljetuin ovin.

Noin 125 000 rohingyan arvioidaan yhä elävän Rakhinen osavaltiossa leireillä vailla mahdollisuutta poistua. Bangladeshissa elää yhteensä lähes miljoona rohingyaa, sillä osa heistä oli paennut maahan jo ennen elokuun 2017 tapahtumia. 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetYK BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”